Helsinki City Double - mä tein sen!

Updated: Nov 19, 2019

Juoksin lauantaina 18.5. HCRD:n uutuus juoksun Helsinki City Doublen. Nyt on pari päivää mennyt fiilistellessä lauantain juoksutapahtumaa ja tuntuu, että vieläkin keho käy ylikierroksilla hyvästä suorituksesta.


Tuplamatka pistää vakavaksi

Harjoittelu sujui suunnitelmien mukaan ja olin myös valmistautunut huolella tulevaan koitokseen. Viimeisen kovemman harjoituksen tein kaksi viikkoa ennen kisaa ja sen jälkeen kevensin harjoittelua. Viimeisellä viikolla tein vain yhden reippaan lenkin, muuten lepäsin ja huolsin kehoa. Torstaina kävin vielä hierojalla viimeistelemässä jalat juoksukuntoon. Viikolla söin hieman enemmän hiilareita, mutta mitään tankkausta en sen kummemmin tehnyt. Yritin myös juoda vettä normaalia enemmän.


Perjantaina lähdin töiden jälkeen kohti Helsinkiä ja olin illalla vielä muutaman tunnin Kisahallin Expossa HCRD2020 -tapahtumaa promoamassa ja samalla reissulla hain myös juoksunumeroni. Juoksufiilis nousi kivasti, kun näki tuttuja ja jutteli muiden juoksijoiden kanssa. Illan kohokohta oli juttutuokio ja yhteiskuva olympiavoittaja Iivo Niskasen kanssa. Ennen hotellille siirtymistä kävin vielä syömässä perinteeksi muodostuneen hampurilaisaterian. Hotellille päästyäni olin väsynyt, mutta laitoin vielä juoksuvaatteet valmiiksi, laskin energia blokit ja kävin saunassa. Uni ei meinnannut heti tulla, sillä sen verran juoksu pyöri mielessä.


Iivo Niskanen - yksi suosikki urheilijoistani

Lauantaina heräsin seitsemän maissa herätyskellon soittoon. Normaalin aamupalan jälkeen huilasin vielä hetken aikaa huoneessa ennen kuin lähdin kohti Telia 5G Arenaa, jossa meillä Helsinki City Running Dayn Street Teamiin kuuluvilla oli pukeutumis- ja peseytymistilat. Pukuhuoneessa tapasin muita tiimiläisiä ja minun lisäksi myös Merituuli lähti juoksemaan doublen.


Merituulin kanssa piti ottaa perinteinen fiilistelykuva

HCM 21, 1 KM

Ensin vuorossa oli puolimaraton ja sen verran juoksu jännitti, että unohdin vesipuollon pukkariin, mutta onneksi Karoliina pelasti tilanteen, eikä minun tarvinnut lähteä kuivin suin matkaan. Ennen lähtöä nappasin suuhun myös muutaman energia blokin. Me doublen juoksijat saimme valita, missä lähtöryhmässä lähdemme ja minä valitsin ensimmäisen lähtöryhmän. Tavoitteena oli juosta puolikas kahteen tuntiin, jotta minulle jäisi riittävästi aikaa vaatteiden vaihtoon ennen maratonia. Juoksu sujui hyvin aurinoisessa ja helteisessä säässä. Juoksin fiiliksen mukaan ja nautin juoksutunnelmasta. Juoksu tuntui yllättävän helpolta ja rennolta koko matkan. Vähän piti jopa himmailla vahtia, että jaksaa juosta vielä maratonin.

Hyödynsin matkalla järjestäjien huoltopisteet, enkä kantanut mukana omaa juomaa. Join urheilujuomaa desin verran joka huoltopisteellä ja yhden geelin otin matkan puolivälissä. Maaliin saavuin hyvävoimaisena ajassa 1:52:19. Taisin juosta matkan jopa hieman liian lujaa ajatellen tulevaa maratonia. Mitalli kaulaan ja sitten nopeasti varjoon pukuhuoneeseen odottamaan seuraavaa juoksua.

Eka matka juostu

Etukäteen minua hieman jännitti, kuinka pitkä tauko juoksujen väliin jää ja miten pystyn tauon hyödyntämään. Mietin myös, miten kroppa reagoi taukoon ja kangistuuko jalat maratonilla. Taukoa tuli puolitoista tuntia, mikä oli ehkä tällä helteellä hyvä. Pesin kasvot kylmällä vedellä, vaihdoin kuivat vaatteet ja söin pienen välipalan juoksujen välissä. Juoksin molemmat matkat samoilla tutuilla ja hyväksi todetuilla lenkkareilla (New Blance 1500T2). Noin tuntia ennen juoksua söin välipalakeskin, hedelmäsoseen ja kourallisen sipsejä sekä join jugurttijuoman. Kovin paljoa en uskaltanut syödä ennen maratonia, koska en oikein tiennyt, miten vatsa reagoi syömiseen matkojen välillä. Pukkarissa ehdin jutella muiden juoksijoiden kanssa ja vaihtaa kokemuksia sekä fiilistellä. Yritin pitää itseni myös pienessä liikkeessä koko ajan, jotta elimistö pysyisi lämpimänä.


HCM 42,2 KM

Alunperin tavoitteena oli tähdätä maratonilla neljään tuntiin, mutta helteisen sään takia, päätin lähteä tavoittelemaan 4.30-5.00 aikaa. Maratonille lähdin ajatuksella, että ylämäet ja huoltopisteet kävelen ja muuten etenen noin 6:00-7:0 minuutin kilometrivauhtia kohti maalia. Pysyin koko matkan hyvin suunnitelmassa ja jokunen kilsa taisi mennä jopa 5:30-5:40 kilometrivauhilla. Tavoitteena oli myös nauttia juoksutunnelmasta ja kauniista maisemista, joista osan näin kolmeen kertaan! Maratonin lähtöön lähdin yhdessä Elinan, Merituulin ja Jennyn kanssa. Puheensorinasta päätellen jännitystä oli selvästi ilmassa. Asettauduin 4.45 jänisten läheisyyteen, vaikka tarkoitus oli juosta omaa vauhtia kroppaa kuunnellen. Alkumatka meni juoksurytmiä hakiessa pienoisessa ruuhkassa, kuten aina juoksutapahtumissa. Yllättävän nopeasti löytyi kuitenkin oma tahti.

Maratonille otin varmuudeksi oman juomaliivin, jotta saan kostutettua suuta tarvittaessa. Join jokaisella huoltopisteellä urheilujuomaa ja vettä. Kaadoin myös mukillisen vettä päähäni vähintään joka toisella huoltopisteellä. Energia blokeja, joissa oli suolaa, otin noin 7 kilometrin välein. Hyödynsin molemmilla kierroksilla myös Icepowerin kylmäpisteen. Kylmähoito tuli tällä kelillä tarpeeseen ja teki hyvää väsyneille pohkeille ja takareisille. Ensimmäinen kierros sujui hyvin ja kierroksen vaikein kohta oli 25 kilsan kohdalla, kun piti lähteä toiselle kierrokselle. Siinä kohtaa ajattelin, että enää 17 kilsaa maaliin. Muuten juoksu sujui tasaista tahtia eteenpäin ilman suurempia ongelmia.

Toinen kierros oli selvästi vaikeampi ja kyllä huomasi, että kilsoja oli jo takana maratonin verran. Raskain vaihe maratonilla osui 31-34 kilometrin välille. Kannustuspisteet matkan varrella, juttelu muiden juoksijoiden kanssa ja kannustukset omalla nimellä siivitti kivasti matkaa, samoin askel askeleelta lähenevä maali. Kansalaistorilla oli niin mahtavaa kannustusta molemmilla kierroksilla, että en malttanut kävellä ylämäkeä, vaan juoksin sen. Mikä ihana tunne, kun sai juosta baanaa pitkin kohti Töölönlahtea ja lähenevää maalia. Ja vielä ihanampi tunne, kun ylitti maaliviivan. Jee, mä tein sen - oli ensimmäinen tunne! Jalat hetkeksi kohti taivasta ja sen jälkeen mitalli kaulaan ja pakolliset mitallikuvat.


Jee - mä tein sen! Kuva: Helsinki City Running day

Maratonin juoksin ajassa 4:40:18. Kokonaisaika doublella oli 6:32:09. Olin naisten sarjan viides ja kaikista doublen juosseista olin 27. Juoksijoita doublelle oli ilmoittautunut 72 ja maaliin tuli 56. Olin todella tyytyväinen suoritukseeni. Pukuhuoneessa vaihdettiin Merituulen kanssa kokemuksia ja fiilisteltiin. Me tehtiin se!


Kiitos Jenny tsemppauksesta

Molemmat matkat sujuivat hyvin, eikä mitään suurempia ongelmia ollut. Kroppa ja jalat toivat hyvin ja tankkaus onnistui. Tottakai loppumatkasta väsymys painoi kropassa, mutta matka eteni. Juokseminen oli helpompaa kuin etukäteen luulin ja jännitin ehkä liikaakin juoksuja ja taukoa juoksujen välissä. Olin yllättynyt, miten hyvin jaksoin juosta molemmat matkat ja miten nopeasti palauduin puolikkaalta maratonille, vaikka matkat ovat niin erilaiset ja toisaalta juoksin puolikkaan suunniteltua nopeammin. Myös maratonilta palauduin nopeasti. Tiesin, että kuntoni on hyvä, mutta silti yllätyin. Ihanaa, kun harjoittelu tuottaa tulosta ja voi nauttia saavutuksesta. Maratonia seuraavana päivänä jalat eivät olleet lainkaan kipeät, kuten yleensä maratonin jälkeen. Vain nilkat olivat hieman arat. Palutumiseen auttoin varmasti se, että hyödynsin järjestäjien palautusalueen tarjonnan juoksun jälkeen.


Expossa sai ottaa itsestään "kansikuvan" Juoksija-lehden pisteellä ja pitihän se kansikuva ottaa.

Double oli positiivinen ja kiva kokemus. Järjestelyt toimivat mielestäni hyvin ja huoltopisteitä oli riittävästi. Näyttää siltä, että minut nähdään myös ensi vuonna doublen lähtöviivalla. Kiitos kaikille tsemppauksesta niin somessa kuin reitin varella. Tästä on on hyvä jatkaa kohti uusia juoksuja.


Osallistuminen maratonille saatu.


-pia-


© 2018 COPYRIGHT TMI PIA NYKÄNEN

  

  • Facebook
  • Instagram