top of page

Juosten Pyhäjärven ympäri

Juosten Pyhäjärven ympäri!

Nyt, kun vietän ylimenokautta, on ollut aikaa palata muistelemaan kesän mukavia juoksujuttuja. Itselleni kesän mielenkiintoisimmat juoksujutut olivat Pyhäjärven ympäri juokseminen kotimaisemissani ja tulivuoren kraaterilla juokseminen Islannissa. Islanninmatkasta kirjoitinkin jo aiemmin  Juoksuterveiset Islannista! ja nyt ajattelin tehdä yhteenvedon Pyhäjärven juoksulenkistäni, jonka juoksin heinäkuussa.  Pyhäjärven maisemareitti kiemurtelee upeissa järvi- ja harjumaisemassa noin 30 kilometrin verran. Reitin voi kävellä, juosta, rullaluistella tai pyöräillä. Reitti kulkee kolmen kunnan alueilla: Tampere, Nokia ja Pirkkala. Tampereen kaupungin sivuilta löytyy lisätietoa reitistä ja reittikartta, joka on päivitetty vuonna 2015. Kartan voi noutaa Frenckelin palvelupisteestä (Frenckellinaukio 2 B) ja Visit Tampere - matkailuneuvonnasta (Hämeenkatu 14 B). Kartan voi myös tulostaa alla olevasta linkistä:  Pyhäjärven maisemareitti, opaskartta (pdf, 742 kt) Reitti oli merkattu pienin sinisin tarroin, joissa tuki Pyhä. Merkeissä oli myös pyörälijän ja kävelijän kuvat. Joissain merkeissä oli myös kulkusuuntaa osoittava nuoli tai pelkästään kulkusuuntaa osoittava nuoli. Osa tarroista oli aika haaleita, mutta kyllä niistä selvisi, mihin suuntaan piti mennä. Joissain kohdin oli myös maahan maalattu siniset nuolet osoittamaan kulkusuunta.  Mielestäni reitti oli suhteellisen hyvin merkattu. Vain parissa kohtaa en meinannut löytää (nähdä) merkkejä. Kömmähdykset ja muutamat ylimääräiset kiemurat sattuivat Raholan alueella. 


Reittisuunnitelmaa...

Ennen juoksua katsoin kartasta reitin ja tein oman reittisuunnitelman sekä mietin juomatauot.  Karttaa en ottanut mukaani, vaan päätin luottaa reittimerkkeihin. Tarkoituksena oli juosta rauhallinen ja hidasvauhtinen viikon pitkälenkki mahdollisimman lähellä rantaa. Ensin ajatuksenani oli juosta Nokian kautta Tampereelle ja sieltä kotiin Pirkkalaan, mutta päätinkin, että on mukavampi juosta suhteellisen tasaista reittiä kotiin Rajasalmen sillalta. Tampereelta päin tullessa olisin joutunut juoksemaan viimeiset kilometrit loivaa ylämäkeä. Nokialta tulessa taas edessä oli vain muutama pieni mäki. Näinpäin juosten pahimmat korkeuserot ja mäkisin osuus tuli alkamatkaan, eikä väsyneelle kropalle loppumatkaan. 


Ja ei ku menoks!

Liikkeelle lähdin runsaan aamupalan jälkeen klo 11.00 maissa. Mukaan pakkasin Maxim-urheilujuomaa ja Siripiri glugoosipastillleja eli normivarustukseni pitkillä lenkeilläni. Näillä eväillä olin ajattelut pärjääväni myös tällä kertaa ja niin lopulta pärjäsinkin! Sää suosi matkantekoani. Oli pilvinen, mutta hiostavan lämmin ja kostea sää. Ajoittain oli jopa sumua. Mittari näytti +18-20 astetta. Rajasalmen sillan kohdalla oli pientä tuulen virettä, kuten aina, mutta muuten ei tuulesta ollut tietoakaan. Tuuli olisi kyllä ihan kivasti vilvoittanut matkantekoa.  Mielestäni reitti on kaunis ja reitin varrelle mahtuu monenlaista maisemaa. Oli kaupunkiosuutta, järvimaisemaa, metsää, Pyynikin rinteitä jne. Alustana on enimmäkseen asfalttia, mutta myös hiekkatietä ja polkuja, riippuen siitä, millaisen reittisuunnitelman tekee.  Minulle kauneimmat ja mieluisimmat pätkät oli Villilän kohdalla osuva "satumetsä", Pyynikin harjanteet ja Arboretumin puistoalue.  


Matkaan lähdin siis kotoani Pirkkalasta ja suuntasin askeleeni kohti Pyhäjärven rantaa, Haikan ja Pereen aluetta.  Pereeltä matkani jatkui Härmälän kautta Hatanpäälle. Härmälään osui ensimmäinen loiva ylämäki ja muutama pienempi mäen nyppylä. Osa matkasta kulki samaa reittiä kuin Tampereen puolimaraton, joten reittiä oli tullut ennenkin juostua. Alustana oli enimmäkseen asfalttia, mutta mukaan mahtui myös hiekkatietä. Etenin rauhallista vauhtia ja ensimmäinen juomatauko oli noin 10 kilometrin kohdalla Hatanpään Arboretumissa. Arboretumissa olisin voinut kierellellä pitempäänkin ihaillen puiston kukkaloistoa ja vehreyttä sekä kaunista järvimaisemaa. Arboretumissa oli liikkeellä paljon juoksijoita sekä muita kuntoilijoita ja ulkoilijoita. 

Arboretumista juoksu kulki kohti Ratinaa ja Pyynikkiä. Pyynikin rinteiä kavutessa meinasi usko ensimmäisen kerran loppua, mutta sitkeästi kipitin mäet ylös ja nautin kaunista harjumaisemista. Tahmelassa ja Pispalassa sain ihaililla upeita taloja ja puutarhoja. Osa reitistäni kulki samoja reittejä kuin Likkojen Lenkki ja Tampereen Maraton, joten osa maisemasta oli tuttua ja osa uutta. Pispalan kaupunkiosuuden jälkeen siirryin juoksemaan taas lähemmäs rantaa. Tylsin ja sekavin osuus osui Raholan alueelle. Sinne sattui myös muutamat ylimääräiset kiemurat, kuten jo aiemmin kerroin. Seuraava juomatauko oli 20 kilometrin kohdalla, jossain Raholaan ja Villilän välillä. Vielä riitti pelkkä urheilujuoma, mutta matkan teko alkoi jo tuntua jaloissa. Vointi oli edelleen ihan hyvä. 


Pahimmat ylämäet oli nyt takana ja edessä häämötti jo Rajasalmen silta ja loppusuora. Eli olin jo melkein kotona! Juoksu alkoi jo entistä enemmän painaa jaloissa, etenkin nilkoissa. Myös alaselässä tuntui pientä väsymystä, mutta hyvin jaksoin pitää juoksuasennon yllä. Mielessä laskin kuitenkin jo kilsoja kotiovelle. Tässä vaiheessa olisi myös lenkkiseura ollut tarpeen! Puolessa välissä siltaa jouduin urheilujuoman lisäksi pistämään poskeen myös muutaman siripirin. Rajaasalmen sillalta kotiin olikin edessä oikeastaan suoraa ja tylsää pyörätietä sekä muutama loiva ylämäki. Näinhän olin ajatellutkin, että Rajasalmen sillalta laskettelen suoraa tietä kotiin :) 


Lenkin loppusaldo

Juoksua tuli  noin 30 km ja aikaa meni 3.27,06. Keskivauhti oli noin 6,54 min/km ja kaloreita kului sykemittarin mukaan 1598 kcal.  Juomataukojen aikana otin muutamia kävelyaskeleita, mutta muuten juoksin koko matkan. Juoksun jälkeen oli väsynyt, mutta mahtava olo. Mä tein sen fiilis! Jalat tuntuivat raskailta ja alaselkää vähän jumitti, mutta muuten olo oli ihan hyvä. Juoksun jälkeen sauna ja venyttely teki hyvää kankeille ja väsyneille jaloille. Herkullinen kalapäivällinen omalla terassilla kruunasi päivän :) 


Ensi kesän juoksuja odottaen :)



Comments


bottom of page