Lokakuun treenipäiväkirja - Mitä maratonin jälkeen?

Lokakuun ensimmäinen viikko meni Zagrebin maratonille valmistautuessa ja loppukuu menikin kehoa huoltaen ja uusia juoksukuvioita pohtiessa. Kilsoja ei paljon tullut, mutta arkiaskelita sitäkin enemmän :)


Sunnuntaina 1.10 tein viimeisen pitkän lenkin ennen maratonia ja samalla totuttelin elimistöä aamujuoksuun, sillä maratonin startti on klo 10.00. Juoksu kulki hyvin kuulaassa syyskelissä ja kilsoja tuli kevyesti 16. Juoksu tuntui hyvältä, rennolta ja helpolta, mikä lupaili hyvää maratonia ajatellen :) Iltapäivällä kävin vielä golfkierroksella, kun oli niin nätti keli. Kiersin 9-reikää palauttavana lenkkinä ja samalla päätin golfkauden. Sunnuntaipäivän kruunasi vielä sauna ja pizza. Olipa kiva päivä :)

Viikko 40 meni maratoniin valmistautuessa. Maanantaina oli lepopäivä pitkiksen ja golfin jäljiltä. Työpäivääni kuului kuitenkin kaksi jumpan ohjausta ja viimeisen jumpan jälkeen riensin vielä hierontaan. Mietin pitkään, että otanko hieronnan vielä maratonia edeltävälle viikolle, mutta hyvä kokemus kevyestä hieronnasta ennen HCM:a puolsi asia. Ja ainahan se hieronta tekee hyvää :) Myöskin tiistaina pidin juoksun osalta lepopäivän, mutta työpäivän päätteeksi kävin ohjatulla venyttelytunnilla. Keskiviikkona olikin sitten juoksupäivä. Juoksin aamutuimaan reippaan 5 kilsan lenkin sekä alku- ja loppulämmittelynä noin 1,5 kilsaa. Juoksu kulki jälleen hyvin ja meno oli rentoa. Juoksusta jäi hyvä fiilis. Illalla kävin ohjaamassa kuntosaliryhmäni ja tein pienen palauttavan kävelylenkin työpäivän päätteeksi. Vähän alkoi olla jo matkakuumetta ja perhosia vatsassa. Torstaina kävin ohjatulla venyttelytunnilla ennen töihin menoa. Työpäivä oli mielenkiintoinen, sillä sain ohjata ja neuvoa kenkäkaupan asiakkaita kenkien valinnassa ja jalkojen hyvinvoinnissa. Tämmöisiä työpäiviä saisi olla useammin! Illalla olikin sitten edessä pakkauspuuhat ja maratonreittiin tutustumista. Perjantaina minun piti käydä kipaisemassa aamulenkki ennen kentälle lähtöä, mutta päätinkin skipata aamulenkin ja nukkua vähän :)

Maratonin vaiheet voit lukea täältä.


Mitä maratonin jälkeen? Maratonin jälkeisillä viikoilla tunteet vaihtelivat laidasta laitaan. Toisaalta oli haikea ja tyhjä olo, toisaalta vetämätön. Oli sellainen fiilis, että tässäkö tämä kausi nyt sitten oli. Toisaalta taas olin energinen kuin mikä ja mietin, että mihis sitä seuraavaksi lähdetään juoksemaan. Seuraavat viikot annoin kuitenkin elimistöni levätä ja huolsin kehoani. Tein ja harrastin, mitä lystäsi tai olin tekemättä mitään. Hyötyliikuntaa tuli puutarhan syyspuuhissa ja venyttelytunneilla tuli käytyä ahkerasti. Myös hieronta kului ohjelmaan.

Viime viikkojen aikana olen pohtinut viime vuosien harjoittelua ja tämän vuoden juoksujuani. Mitä olen tehnyt? Mitä jättänyt tekemättä? Miten olen kehittynyt? Mitä on jäänyt käteen? Paljon olen saanut kokea ja monia ihania muistoja on jäänyt niin harjoittelusta, matkoista kuin kisoista. Saan olla tyytyväinen, sillä olen saanut treenata terveenä, eikä mitään suurempia kremppoja ole ollut. Olen kiinnittää huomiota sekä ruokavalioon että lepoon ja olen yrittänyt harjoitella monipuolisesti unohtamatta lihashuoltoa. Tänä vuonna tavoitteenani oli juosta 3-4 maratonia ja 1-2 puolikasta. Sain juostua neljä maratonia ja yhden puolikkaan, juosten ennätykseni sekä puolikkaalla että maratonilla. Kuuluminen  HCR Street Teamiin toi mukavia promokeikkoja juoksutapahtumien yhteyteen sekä uusia mielenkiintoisia juoksututtavuuksia. Oli kiva tavata blogituttavuuksia myös livenä. Sain kokea kaksi upeaa maratonireissua ulkomailla Tokiossa ja Zagrebissa. Helsingissä taas sain kokea myrskyjuoksun, joka ei varmasti hevillä unohdu. Turussa taas keskeytys oli lähellä pakara-jalkakrampin takia, mutta sain juostua maaliin ihan kelpo aikaan. Näistä kaikista kokemuksista olen kiitollinen ja iloinen. Olen saanut juoksun kautta myös paljon uusia juoksukavereita, joiden kanssa olen saanut jutella juoksusta, harjoittelusta ja kisoista sekä olemme tsemppanneet toisiamme eteenpäin. Juoksu on ollut henkireikäni, minun oma juttuni.

Olen nyt tätä erää juossut viisi vuotta ja valmentanut itse itseäni.  Olen lukenut vonon pinon juoksulehtiä ja -kirjoja  sekä juoksublogeja etsien tietoa harjoittelusta. Aloitin myös personal trainer- ja ravintovalmentajakoulutukset, jotta saisin lisätietoa kestävyysharjoittelusta ja liikkujan ravitsemusasioista. Viime keväänä osallistuin myös Vauhtisammakon juoksukouluun ja sitä kautta sain sekä vaihtelua että uusia ideoita harjoitteluuni. Oli mielenkiintoista osallistua juoksukouluun ja olla osa juoksuporukkaa. Mietin juoksukoulua yhtenä vaihtoehtona tulevan talven harjoittelussa, mutta juoksukoulun harjoitukset sattuvat juuri minun työiltoihin tiistaille ja torstaille, joten juoksukoulu on näillä näkymin pois suljettu. Olen myös miettinyt, että liittyisin joko Tampereen Maratonklubiin tai Kunto-Pirkkoihin, jos sitä kautta saisin uutta potkua harjoitteluun ja seuraa pitkille lenkeille. Välillä olisi kiva juosta pitkät lenkit porukassa :) Mielessä on käynyt myös se, että alkaisin vetämään viikonloppuisin yhteislenkkejä Tampereella.

Olen viime viikkoina miettinyt myös juoksuvalmentajan palkkaamista. Joka vuosi tulokseni ovat parantuneet ja olen päässyt eteenpäin, mutta nyt on sellainen tunne, että tarvitsisin ulkopuolisen neuvoja ja tsemppausta tekemiseeni. Olen kyllä huomannut heikkouteni ja tehnytkin muutoksia harjoitteluuni, mutta nyt taidan tarvita jonkun, joka arvioisi harjoitteluani ja antaisi sille uuden suunnan ja samalla potkisi meikäläistä eteenpäin.

Olen jo tutkaillut mahdollisia kisoja ensi vuodelle. HCM:n ja Paavo Nurmi Maratonien ajankohtien muuttumiset vaikuttavat jonkin verran juoksusuunnitelmiini. Odotan innolla, millainen on Helsinki City Running Day-tapahtumapäivä ja se on kyllä varmaa, että jonkun matkan tulen toukokuussa Helsingissä juoksemaan. Onko se perinteinen puolikas vai kenties kokonainen? Myös muutama miniloma maratonin parissa ulkomailla kiinnostaa. Tokion maraton helmikuussa huokuttelee jälleen, toisaalta myös syntymäpäivä maraton tammikuussa Madeiralla kiinostaa. Myös Zagrebin maraton syksyllä kiinnostaisi. Vuoden kohokohta tulee olemaan Honolulun maraton. Olen jo kauan haaveillut, että juoksen Havajilla maratonin, kun täytän 50 v. ja nyt on aika toteuttaa tuo haave :) Onneksi on vielä aikaa suunnitella tulevia juoksuja.



Viikot 41-42 menivät tosiaan levätessä ja kehoa huoltaessa sekä tulevia juoksukisoja suunitellessa. Kävin kävelemässä, tein pihahommia ja osallistuin venyttelytunneille. Ohjelmaan kuului myös ravintovalmentaja opintoja. Opiskelussa perehdyimme mm. ravitsemuspsykologiaan, joka oli todella mielenkiintoista ja paljon tuli taas pohdittavaa. Viikolla 43 aloitin taas vähitellen treenamisen, kun juoksujalkaa alkoi jo vipattaa. Juoksukilsoja lokakuussa tuli 125. Lokakuun viimeisenä päivä Kaj Kunnas luennoi aiheesta "Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen avautuu" Luento oli ajatuksia herättävä ja pisti miettimään itselle tärkeitä asioita. Muistakaa olla läsnä, sekä eläkää tässä ja nyt. Siinä ajateltavaa meille kaikille.


Tämmöisillä mietteillä kohti marraskuuta ja uusia haasteita. Mukavaa marraskuuta! -pia-