Maija meinaa maralle and beyond -blogia pitävä Maijaliisa kehotti nappaamaan "22x millainen juoksija olet?" kysymykset ja vastaamaan niihin ja minähän nappasin kysymykset ja tartuin pohdintaan. Olipas mielenkiintoista pohtia, millainen juoksija olen.

Millainen juoksija minä olen?

1. Tavoitteet / ei tavoitteita Olen aina ollut ehdottomasti tavoitteellinen juoksija, vaikkakin juoksu onkin minulle mukava harrastus, hyvän kunnon ylläpitäjä ja hyvää vastapainoa työlle. Nykyisin juoksu on minulle myös elämäntapa, joten juoksisin kyllä ilman tavoitteitakin. Loma- ja työmatkoilla lenkkarit kulkevat mukana, sillä juosten pääsee hyvin tutustumaan sekä nähtävyyksiin että uusiin mielenkiintoisiin paikkoihin, joihin ei välttämättä autolla pääse. Sopivan ja realistisen tavoitteen asettaminen sitouttaa minut paremmin harjoittelemaan ja silloin minulla on selkeä kohde, mitä kohti edetä ja tavoitella. Tavoite motivoi ja kannustaa tekemään ne "inhottavatkin"

harjoitukset. On myös kiva treenata jotain tiettyä tapahtumaa varten ja tapahtuman jälkeen voi palkita itsensä.

Tällä hetkellä tavoitteena on heinäkuussa juostava 100 kilometrin polku-ultrajuoksu Nuts Ylläs-Pallas ja lokakuussa juostava Helsinki City Double, jossa ensin juostaan puolimaraton ja sitten maraton. Matkaa kertyy yhteensä 63,3 kilometriä. Haaveissa on myös juosta World Marathon Major -sarjan maratonit. Olen jo juossut Tokion ja Chicagon maratonit ja jäljellä on vielä

Lontoo, Berliini, Boston ja New York. Nyt näyttää siltä, että pääsen juoksemaan Berliinin tänä syksynä ja New York siirtyi vuodelle 2022.

2. Kello / fiiliksellä

Aiemmin liikuin enemmän fiiliksen mukaan ja kellosta katsoin kotiin päästyäni matkan ja vauhdin. Sykkeitä en pahemmin seurannut, vaan juoksin tuntemuksen mukaan. Kevyt lenkki asenteella pitää pystyä puhumaan ja reippaat lenkit niin, että hengästyin ja puhuminen oli vaikeaa. Nyt, kun treenaan tavoitteellisesti ja ohjelman mukaan on Garminin kellosta tullut ystäväni ja ohjelmoin kelloon etukäteen viikon harjoitukset. Juoksun aikana seuraan kellosta harjoituksesta riippuen joko sykettä tai vauhtia. Jos ohjelmassa lukee lenkki tuntemuksen mukaan, katson vasta kotona vauhdin ja matkan. Myös palautumista tulee jonkin verran seurattua kellosta. Juoksen kyllä edelleen fiiliksen mukaan ja kehoa kuunnellen kellon ollessa hyvänä apuna.

3. Puolikas / maraton Ehdottamasti maraton. Ensimmäisen maratonin juoksin 22 -vuotiaana vuonna 1990 Varkaudessa ja seuraavan maratonin juoksin vasta vuonna 2012 HCM:lla, jolloin hurahdin juoksuun uudelleen. Nyt takana on jo 25 maratonia, vaikka melkein aina maalin tullessa päätän, että tämä oli viimeinen maratonjuoksuni. En tiedä, mikä, mutta jokin vain maratonissa

kiehtoo. Se on mielenkiintoinen, arvaamaton, haastava ja tunnerikas taival, joka vaatii mielestäni sinnikkyyttä ja sitkeyttä. Jokainen maraton on omanlaisensa ja aina matkaa taittaessa oppii itsestään jotain uutta. Koskaan ei tiedä, miten matkanteko sujuu.

Puolikasta tulee usein juostua sunnuntain pitkiksenä ja vähintään kerran vuodessa juoksen sen lappu rinnassa. Maratoneja tulee juostua vuodessa 2-4. Maraton ennätykseni 3:58:23 juoksin Barcelonassa vuonna 2018 noin kuukausi 50 -vuotispäivän jälkeen eli sain mukavan syntymäpäivälahjan.

4. 5km / 10km Molempia matkoja on tullut juostua, mutta ehkä tuo kymppi on enemmän minun juttuni kuin vitonen. Molemmilta matkoilta minulla on myös kokemusta sekä rata- että maantiekisoista.

Vitonen on hyvä testi- tai saunalenkki, mutta muuten minulle vähän liian lyhyt ja nopea matka. Vitosella en pääse kunnolla vauhtiin, kun matka jo loppuu. Kymppiä tulee juostua enemmän ja

se on melkein viikoittain ohjelmassa jossain muodossa. Tänä keväänä juoksin maantiellä uuden kympin ennätykseni 50:24, joten kehitystä on tapahtunut.

5. Maksimikestävyys / pitkä rauhallinen lenkki Nautin erityisesti kesällä pitkistä rauhallisista lenkeistä. Sunnuntai on perinteinen pitkispäiväni

ja juoksen silloin noin 21-38 kilometrin pitkän rauhallisen lenkin. Reitit vaihtelevat, mutta aika usein kierrän Pyhäjärven kierroksen eli järvenkierron, jonka mitaksi tulee reitistä riippuen

28-34 kilometriä. Keskivauhti pitkillä lenkillä on noin 6:30-7:30 ja joskus juoksen viimeiset kilometrit vähän reippaammin. Osan pitkistä lenkeistä teen juoksu-kävelynä, jolloin esimerkiksi juoksen 20 minuuttia ja kävelen kolme minuuttia.

6. Musat korvilla / ympäristön äänet Nyt on kyllä vaikea vastata, sillä talvella ja syksyn pimeillä keleillä juoksen enemmäkseen musat korvilla ja kesällä taas nautin luonnon äänistä ilman kuulokkeita. Jos pitää valita, niin kyllä mulla taitaa musat soida korvilla enemmän kuin luonnon äänet. Musiikkia on kiva kuunnella etenkin pitkillä lenkeillä yksin taivaltaessa. Vetoharjoituksiin ja reippaille lenkeille musiikki tuo kivasti tsemppiä ja vauhtia. Äänikirjat ovat minun makuun liian tylsiä lenkkeillessä, mutta muuten kyllä tulee niitä kuunneltua. Joskus pitkillä lenkillä tulee myös kuunneltua juoksua-aiheisia podcasteja. Tällä hetkellä suosikkejani ovat Polkuporinat ja Juosten Kahville.

Kisoissa en kuuntele musiikkia, en edes ultramatkoilla, vaan nautin tapahtumien tunnelmasta

ja juttelen muiden juoksijoiden kanssa, jos vain juttuseuraa löytyy. Vain yhden kerran olen kuunnellut musiikkia maratonilla ja siitäkin on jo useampi vuosi.

7. Juoksutapahtumat / treenit riittää Ehdottomasti juoksutapahtumat, koska nautin niiden tunnelmasta ja fiiliksestä sekä juoksututtujen tapaamisesta. Tapahtumissa pääsee testaamaan kuntonsa ja tapaamaan juoksututtuja sekä tutustumaan uusiin juoksun hararstajiin. Olen saanut tutustua sekä juoksutapahtumissa että somen kautta mahtaviin juoksupersooniin, joista osasta on tullut ystäviä ja osasta "idoleita". On ollut milenkiintoista seurata heidän harjoittelua somen välityksellä ja vaihtaa kuulumisia juoksutapahtumissa. Monta hyvää vinkkiä olen saanut ja monta vinkkiä olen myös jakanut joko somessa tai matkaa yhdessä taivaltaessa. Yritän juosta eri juoksutapahtumissa sekä kotimaassa että ulkomailla, mutta muutama tapahtuma näyttää toistuvan listallani vuodesta toiseen tai ainakin joka toinen vuosi, kuten Helsinki City Runnin Day, Paavo Nurmi Maraton ja Tampereen Maraton. Myös Nuts Ylläs Pallas on kutsunut parina vuonna, mutta eri matkoin. On ollut hienoa olla mukana Suomen suurimassa juoksutapahtumassa Helsinki City Running Day:ssa ensin HCRD Street Team:n jäsenenä ja

sitten HCRDAmbassadorsin roolissa.

8. Valmentajan ohjeilla / etsin tietoa itse Vaikka itselläni on tietoa ja taitoa valmentaa itseäni, on hyvä joskus ottaa myös ulkopuolista näkemystä ja apua harjoitteluun. On myös kivaa, että välillä joku ajattelee treenit puolestani ja seuraa kehitystäni. Täytyy kyllä todeta, että valmentajan palkkaaminen on ollut yksi parhaimmista päätöksistä. Harjoittelussa on ollut nyt selkeä suunta ja järkevyys. Valmentajan myötä harjoitukseni ovat monipuolistuneet ja uudenlaiset treenit ovat tuoneet sekä intoa että motivaatiota tekemiseen. Kilometrimäärät ovat vähentyneet ja harjoitusten laatu on parantunut. Mukavuusalueen ulkopuolelle meneminen joissakin harjoituksissa on ollut haastavaa, mutta palkitsevaa ja ilman valmentajaa osa noista kovemmista treeneistä jäisi kyllä tekemättä, vaikka teenkin tätä hommaa itselleni. Kevään aikana on ollut hienoa huomata, miten harjoittelu on alkanut tuottaa tulosta. Olen harjoittellut viime syksystä lähtien Annemari Kiekaran ohjeiden mukaan.

9. Polkujuoksu / kaupunkilenkki

Tällä hetkellä olen enemmän kaupunkilenkkeileijä, sillä viihdyn hyvin asvaltilla sekä hiekka- että maanteillä kesät talvet. Polkujuoksuun hurahdin vuonna 2018 ja kesäisin juoksen paljon myös poluilla, talvella vähemmän. Polkujuoksun suhteen tarvitsen vielä paljon treeniä etenkin

alamäkijuoksuun. Myös maratoonarin matala askel on ollut vielä haasteellinen poluilla ja useamman kerran on tullut tutustuttua maaperään. Molemmat siis sopivat minulle ja olen kisaillut sekä poluilla että maanteillä.

10. Paikat jumissa / notkea kuin gepardi En ole ihan yhtä notkea kuin gebardi, mutta melkein. Ikä on tuonut omat haasteensa liikkuvuuteen ja onhan ne paikatkin jumissa välillä, mutta olen panostanut viime vuosina liikkuvuuteen ja venyttelyyn. Liikkuvuusharjoittelun ohessa teen etupäässä dynaamisia

venyttelyitä, mutta myös pitkäkestoisia venyttelyitä. Viime talvena panostin liikkuvuuteen ja ostin itselleni synttärilahjaksi viiden kerran liikkuvuustreenit fysioterapeutin ohjauksessa

Toisen ohjauksessa treeni tulee tehtyä huomattavasti paremmin kuin itsekseen ja kehitystäkin liikkuvuudessa on kevään aikana tapahtunut.

11. Venyttely / unohtui

Pyrin tekemään 30-45 minuutin venyttelyt pari kertaa viikossa, mutta välillä on viikkoja, kun venyttelyt unohtuu tai sitten ei vain huvita venytellä. Pääsääntöisesti teen pitkiä rauhallisia 30-60 sekunnin venyttelyitä. Treenien jälkeen tulee tehtyä muutamia lyhyitä venytyksiä. Ohjatuilla tunneilla homma hoituu huomattavasti helpommin kuin kotona ja yritänkin ehtiä ainakin kerran viikossa ohjatulle venyttelytunnille. Talvella tulee myös venyteltyä enemmän kuin kesällä. Mistähän se johtuu?

12 Lyhyt lenkki / pitkä lenkki Molempia tarvitaan, jotta kehitystä tapahtuu. Lähden kuitenkin mieluummin pitkälle lenkille, vaikka lyhyeltä lenkiltä pääsisi nopeammin kotiin. Toisaalta lyhestä lenkistä voi tulla pitkä, kun siihen laskee mukaan alku- ja lopuverryttelyt tai eksyy reitiltä, niin kuin minulle on joskus käynyt. Minulle pitkä lenkki tarkoittaa nykyisin yli 20 kilometrin lenkkiä ja sunnuntai on perinteinen pitkispäiväni. Pitkälle lenkille tulee lähdettyä helpommin, kun vauhti on yleensä rauhallisempi ja aivot saa heittää narikkaan.

13. Aikainen aamu / myöhäinen ilta Olen aamuihminen ja tykkään treenata aamusin ja etenkin kesäaamuisin. Jos vain mahdollista, teen päivän treenin ennen töihin menoa. Vapaapäivinä ja viikonloppuisin nukun kyllä pidempään, mutta silti olen usein treenaamassa viimeistään jo kello kymmenen maissa. En pidä kovista iltatreeneistä, koska ne saavat kehoni ylikierroksille useammaksi tunniksi ja unen saanti siirtyy 2-3 tunnilla. Usein myös nukun levottovammin kovan iltatreenin jälkeen ja uni on katkonaista. Kevyt ja rauhallinen iltalenkki kesäillassa kyllä sopii kuvioihin.

14. Ennen aamupalaa / aamupalan jälkeen

Olen treenannut sekä ennen että jälkeen aamupalan, mutta mieluiten treenaan vasta aamupalan jälkeen. Aamupala on päivän tärkein ateria, joka minun kohdalla on työpäivinä kevyempi kuin viikonloppuisin. Treenin teen noin tunnin päästä aamupalasta. Jos päädyn tekemään treenin ennen aamupalaa, syön banaanin ja jogurtin ennen treeniä ja kunnon aamupalan treenin jälkeen.

15. Yksin / porukassa

Juoksen pääasiassa yksin ja nautin siitä, että saan viettää aikaa itseni kanssa ja nollata pääni työpäivän jälkeen. Juokseminen on minulle akkujen lataamista ja laatuaikaa itseni kanssa. Nyt, kun treenaan ohjelman mukaan, ei yhteislenkit oikein sovi ohjelmaan vauhtien ja sykerajojen

takia. Viime aikoina myös koronaepidemia on estänyt järjestetyt yhteislenkit. Työni puolesta

en voi myöskään sitoutua säännöllisiin harrastuksiin. Joskus on kuitenkin mukavaa lähteä yhteislenkille ja minun kohdallani ne palvelevat peruskestävyyslenkkeinä. Yhteislenkit tuovat kivasti vaihtelua yksin puurtamiseen. Juoksukouluja ohjatessani saan myös sosiaalisuutta

juoksemiseen.

16. Porrastreeni / mäkitreeni

Harrastaessani hiihtoa, tuli mäkitreeniä tehtyä soramontuissa ja laskettelurinteissä, joten

mäkitreeni on ehdottomasti mun juttuni. Mäkitreeniä tulee edelleen tehtyä ja juoksen myös

mielelläni mäkisessä maastossa. Ylämäet ovat aina olleet vahvuuteni toisin kuin alamäet. Tykkään tunkata mäkiä ja mitä pidempi mäki, sen parempi. Viime vuosina olen sekä tehnyt että ohjannut porrastreenejä, joten sekin on kyllä tuttua puuhaa. Kuntosalin porraslaite on myös tuttu ja juoksumatollakin on tullut kokeiltua mäkitreeniä.

17. Juoksumatto / ulos ja nastat jalkaan Juoksen ulkona säällä kuin säällä, joten valinta oli helppo eli nastat jalkaa ja menoksi. Minulla ei ole oikeastaan pakkas- eikä hellerajaa. Kun on oikeanlainen varustus, voi juosta säällä kuin säällä ulkona. Kovalla pakkasella ja liukkaalla kelillä juoksen hitaamman lenkin tai teen juoksu-kävelylenkin. Matolla juoksen lähinnä lihaskuntotreenien lämmittelyt.

18. Kuntosali / kotijumppa Kuntosali on minun juttuni, koska siellä tulee treenattua tehokkaammin ja monipuolisemmin kuin kotona. Kotoa puuttuu "tekemisen" ilmapiiri, joka salilta löytyy. Salilla tulee myös sosiaalisuutta yksin treenaamisen rinnalle ja muista treenaajista saa kivasti motivaatiota.

Salilla tulee käytyä 1-3 kertaa viikossa treeniviikosta riippuen ja talvella tulee aherrettua salilla enemmän kuin kesällä. Treenaan kesäisin myös jonkin verran ulkokuntosaleilla. Kotona minulla on juoksumatto ja oveen kiinitetty laitesarja sekä kahvakuulia ym. liikuntavälineitä,

joten kotitreenit siis myös onnistuvat. Nyt korona aikana olen myös hyödyntänyt mm. Fressi-TV:n ja treenakotona.com:n jumppia.

19. Sataa, lenkki jää välistä / lenkille säällä kuin säällä Tähän vastasinkin jo aiemmin eli juoksen säällä kuin säällä ulkona. Ulkoliikunta on mielestäni vaatetus ja asenne kysymys. Sade ei haittaa, mutta kovassa tuulessa ja sateessa (myrskyssä) en oikein välitä juosta. Helle sopii hyvin "vanhoille" lihaksilleni ja parhaimmat juoksuni olenkin juossut hellesäässä.

20. Vähän hikeä / paljon hikeä

Hikoilen yleensä vähän, mutta treenin jälkeen olen kyllä punainen kuin paloauto.

Juoksumatolla ja helteellä hikoilen kuin saavi. Mistähän sekin johtuu?

Hikoiluun vaikuttaa tietysti myös pukeutuminen.

21. Helle / Vesisade

Helle on minun juttuni. Olen aina tykännyt juosta aurinkoisessa ja lämpimässä säässä ja, mitä lämpimämpi keli, sen parempi. On ihanaa, kun aurinko paistaa ja lämmittää lihaksia. "vanhat" lihakseni tykkäävät lämpimästä. Olen myös juossut parhaimmat juoksuni helteessä. Kovin helle, jossa olen juossut, on ollut muistaakseni + 38 astetta.

22. Metsä / asvaltti Jälleen vaikea valinta, sillä molemmat käyvät ja molemmissa tulee usein juostua samankin lenkin aikana. Kaikkein mieluiten juoksen metsä- ja hiekkateillä, mutta kun pitää valita, niin

se on sitten asvaltti. Maratonille valmistautuessa pääpaino on asvalttijuoksussa ja myös

vetotreenit juoksen usein asvaltilla. Polkujuoksutapahtumiin valmistautuessa juoksun

pääpaino siirtyy poluille ja metsäteille.

Miltä kuullosti? Tuliko yllätyksiä valinnoissani?

Entä millainen juoksija sinä olet?

Juoksuterveisin

-pia-