Kisaraportti - Boston Marathon 2022

Yksi pitkäaikainen haaveeni toteutui, kun ylitin Bostonin maratonin maaliviivan maanantaina 18.4.2022. Samalla tuli täyteen myös maraton numero 30 ja kolmas World Marathon Major- sarjan juoksuni. Bostonin maraton oli kaiken kaikkiaan mahtava kokemus ja tapahtuma oli hyvin järjestetty. Bostonin maraton 126 oli myös historiallinen, sillä 50 vuotta tuli kuluneeksi sitä, kun ensimmäiset naiset saivat juosta virallisesti Bostonin maratonin. Oli hienoa olla mukana tässä historiallisessa juoksussa.



Valmistautumista reissuun

Valmistautuminen reissuun alkoi heti, kun sain tietää, että pääsen mukaan maratonille. Hyviä matka- ja treenivinkkejä sain muuan muassa Facebookin Boston Marathon 2022 -ryhmästä ja

juoksututuilta, jotka olivat juosseet maratonin. Treenivinkiksi sain kehotuksen treenata ylä- ja alamäkijuoksua sekä juoksemista vastatuuleen. Mäkisessä maastossa tulikin juostua ja tuulisiakin säitä riitti pitkin talvea, joten treenivinkistä tuli otettua vaarin.

Järjestäjille oli etukäteen lähetettävä koronarokotustodistus, mutta koronatestiä ei kisaan, eikä expoon vaadittu. Yhdysvallat vaati kuitenkin negatiivisen koronatestituloksen, joka oli otettava 24 tuntia ennen lentoa sekä seitsemän sivuisen paperinipun, jossa vakuutin ja vannoin

rokotukset ja muut terveysasiat. Pientä puuhaa ja jännitystä siis riitti ennen matkaa.

Bostoniin lensin SAS:n lennolla Helsingistä Kööpenhaminan kautta ja paluulento oli Los

Angelesista Kööpenhaminan kautta Helsinkiin, koska jatkoin maratonin jälkeen lomaani Los Angelesissa. Valitsin Hyatt Regency Boston hotellin, koska se sijaitsi muutaman minuutin kävelymatkan päässä maratonin lähtöön vievien bussien lähtöpaikasta ja maratonin maalista. Myös maratonin expo ja Fan Fest alue olivat noin 15-20 minuutin kävelymatkan päässä

hotellista. Hotellin valintaan vaikutti myös se, että hotellissa oli kuntosali ja lähistöllä oli kaksi puistoa lenkkeilyyn. Hotellin uima-allas oli vielä suljettu koronan takia. Muutenkin hotellilta oli lyhyt matka eri puolille kaupunkia. Ennen matkaa latasin puhelimeen maraton apin, josta löytyi kaikki tarvittava tieto tapahtumasta.


Expo

Expo oli auki perjantaista sunnuntaihin Convention Centerissä. Kävin hakemassa numeroni heti perjantaina ja samalla reissulla pyörähdin myös Fan Fest alueella. Järjestelyt expossa toimivat hyvin ja numeron hakeminen sujui sekä helposti että nopeasti. Expon puolella olikin sitten ruuhkaa ja karnevaalitunnelmaa, kun ihmiset hamusivat kisatuotteita. Minunkin ostoskoriin eksyi takki ja juoksutrikoot. Expossa tuli otettua "pakollinen" numerolappukuva ja pitihän osallistujaseinältä etsiä oma nimi yli 25 000 nimen joukosta. Juoksijoita oli 120 eri maasta.







Boston Marathon

Sain jännityksestä huolimatta nukuttua hyvin ja heräsin kisa-aamuna kello 6:30. Hotellilla olisi ollut tarjolla varhainen aamiainen meille juoksijoille, mutta söin huoneessa tutun ja turvallisen aamupalan eli kaurapuuron, banaanin, tuoremehua ja kahvia. Pientä päänvaivaa aiheutti aamun viileä sää eli, mitä pukea päälle bussiin ja lähtöalueelle. Päiväksi oli luvattu aurinkoista ja lämmintä keliä, joten juoksuasu oli helppo valita. Kävelin hotellilta muutamassa minuutissa Boston Common puistoon, josta keltaiset koulubussit kuljettivat meidät juoksijat 42 kilometrin päässä olevaan Hopkintoniin. Minun bussini lähti kello 8:15 ja matka lähtöpaikalle kesti noin tunnin. Bussiin sai ottaa mukaan vain pienessä läpinäkyvässä pusissa evästä ym. tarpeellista

tavaraa.




Athletes Villagessa söin ennen lähtöalueelle siirtymistä banaanin ja join cokista. Alueella oli tarjolla urheilujuomaa ja vettä, mutta tyydyin omiin eväisiin. Pajamajoja oli

riittävästi, mutta vessapaperi kannattaa ottaa mukaan ja jonottamiseen kannattaa varautua. Päällä olleet lämpimät vaatteet jätin lähtöalueella jätesäkkiin, josta ne lahjoitettiin

hyväntekeväisyyteen.



Ensimmäiset juoksijat lähtivät matkaan kello 10:00 ja minun lähtöryhmäni lähti matkaan kello

10:50. Yllättävän hyvin oli tilaa juosta heti alusta asti ja oma juoksurytmi löytyi nopeasti. Minua oli kehoitettu aloittamaan rauhallisesti ja lähdinkin matkaan omaa vauhtia. Tavoitteenani oli tehdä tasainen ja hyvä juoksu, ja siinä mielestäni onnistuin.




Alkumatka oli ehkä enemmän alamäkivoittoinen, mutta kyllä niitä pieniä nyppylöitä riitti alusta

saakka. Matka eteni tasaista vauhtia Ashlandin, jossa tuli viisi kilometriä täyteen ajassa 27:08. Matka jatkui ylä- ja alamäkineen kohti Framinghamnin, jossa tuli 10 kilometriä täyteen ajassa 54:21. Tasaisin juoksu pätkä osui mielestäni 10-15 kilometrien väliin, jos sitä nyt tasaiseksi voi sanoa. Reitti kulki Natickin kautta kohti puolimatkaa, joka oli Wellesley:ssä. Puolimatkassa aikani oli 1:55:57 ja hieman säikähdin vauhtiani. En ollut seurannut kellosta aikaani, vaan olin juossut fiiliksen mukaan nauttien kannustuksesta ja maisemista. Hieman mietitytti, jaksanko samaa vauhtia maaliin saakka. Puolimatkassa oli kuuluisa opiskelijoiden Wellesley Scream Tunnel ja juoksuun tuli kyllä ihan uudenlaista vauhdin hurmaa opiskelijoiden kannustuksesta.

Ajassa 2:48:23 saavutin 30 kilometrin rajapyykin ja juoksu tuntui edelleen yllättävän hyvältä ja helpolta. Matka jatkui ylä- ja alamäkineen Newtoniin, jossa edessä oli kuuluisa Heartbreak Hill. Kukkula oli juuri niin haastava, kuin oli sanottu sen olevan. Se todellakin haastoi meitä juoksijoita, mutta onneksi kannustusta oli koko ylämäen ajan.



Loppumatka kohti maalia olikin jälleen vähän helpompaa osuutta ja katsojien kannustus toi askeleeseen lentoa, vaikka matka painoi jo jaloissa. Yleisön kannustus olin jotain ihan huikeaa koko matkan ja ihmiset tarjosivat meille juoksijoille appelsiinin paloja, banaania, karkkia ja vettä. Ennen Boylston Streetilla sijaitsevaa maalia ohitimme vielä Brooklinen. Maalisuoralla

irtosi pitkästä aikaa vielä loppukiri ja maaliviivan ylitin ajassa 4:00:37. Keskivauhtini oli 5:40 ja keskisyke 149. Maaliin juoksi 24 819 juoksijaa ja sijoitukseni oli 17 497. Naisia maaliin tuli 10 536 ja minä olin sijalla 6 475. Omassa ikäluokassani oli juoksijoita 1 107 ja minun nimi löytyi sijalta 572.



Reitti oli kiva, mutta yllättävän rankka ala- ja ylämäkineen ja ne kyllä vaativat veronsa

loppumatkasta. Juoksin alamäet rennosti rullaten ja ylämäet juoksin rauhallisemmin. Alamäkitekniikastani oli tällä reitillä hyötyä ja alamäissä juoksikin monien ohi. Aikaani olen tyytyväinen, vaikka tuo 37 sekunnin ylitys onkin pieni kauneusvirhe lopputuloksessa. Ehkä kuvaaminen ja maisemien ihailu söi aikaa. Olisihan se ollut hienoa alittaa neljä tuntia, mutta tällä kertaa näin!



Huoltopisteitä oli tasaisesti mailin välein molemmin puolin reittiä, eikä niillä ollut ruhkaa.

Tarjolla oli Gatorade urheilujuomaa ja vettä. Geeliä jaettiin 19, 27 ja 34 kilometrien kohdalla. Minulla oli mukana Noshtin salmiakki vauhtikarkkeja ja otin niitä noin 25 minuutin välein.

Huoltopisteillä join kulauksen joko vettä tai urheilujuomaa. Maalissa oli tarjolla vettä ja

urheilujuomaa sekä niskaansa sai avaruuslakanan. Maalin jälkeen sai myös kassillisen evästä mukaansa. Kassista löytyi urheilujuomaa, banaania, sipsejä ja välipalapatukoita. Koska hotelli sijaitsi lähellä maalia, en vienyt varusteita säilytykseen. Varustesäilytys näytti kuitenkin toimivan hyvin.



Juoksun jälkeen kävelin hotellille, jossa hotellin henkilökunta otti meidät juoksijat vastaan. Hotellin aulassa sai banaanin, vettä ja lämpimän pyyhkeen, jolla pyyhkiä kasvot. Ai, että lämmin pyyhe teki terää hikiselle ja likaiselle iholle. Illalla osallistuin Post Race partyyn, mutta se oli kyllä pienoinen pettymys.



Bostonin maraton oli upea reissu!


Juoksuterveisin

-pia-


@bostonmarathon #bostonmarathon2022 #boston126