Kisarapsa SAUL SM-maratonilta

Juoksin lauantaina ensimmäisen kerran maratonin Jyväskylässä osallistuessani Finlandia maratonin yhteydessä juostavalle SAUL SM-maratonille. Olen jo muutaman vuoden suunnitellut juoksevani Jyväskylässä ja nyt pääsin juoksemaan kehutulle Jyväskylän nopealle ja tasaiselle reitille, vaikka ei reitti mielestäni ihan niin tasainen ollut, kuin olin kuvitellut.



Edeltävä työviikko oli raskas ja perjantaina kärsin päänsärystä, mutta sain kuitenkin levettyä hyvin viikolla. Maanantaina juoksin reippaan yhdeksän kilometrin lenkin ja venyttelytuntia ohjatessani sain hyvät venyttelyt myös itselleni. Keskiviikkona juoksin kevyen vitosen aamulenkin ja torstaina osallistuin 45 minuutin venyttelytunnille. Mitään tankkausta en pitänyt ennen maratonia, vaan söin normaalisti, mutta hieman normaalia enemmän hiilihydraatteja. Olin myös palautunut hyvin kolmen viikon takaiselta Tampereen maratonilta, eikä kipeytynyt polvikaan enää pahemmin vaivannut. Edeltävän yön nukuin huonosti, mutta lähdin luottavaisin mielin kohti Jyväskylää.


Saavuin Jyväskylään noin puoli yhdentoista maissa Tampereen Maratonkulubin yhteiskyydillä.

Matkaan lähdimme Tampereelta puoli yhdeksän aikaan ja matka Jyväskylään meni nopeasti jutellessa ja juoksusuunnitelmaa hioessa. Maratonin reittiin olin tutustunut edellisenä iltana videon välityksellä. Klubilaisia oli kisaan ilmoittautunut 37 ja 12 joukkuetta oli saatu kasaan eli upea määrä. Olin aamulla syönyt kunnon aamupalan ja bussissa söin pienen välipalan ennen kisapaikalle saapumista. Kisanumerot saatuamme lähdimme pienellä porukalla jaloittelemaan ja katsastamaan keliä. Olin aamulla suunnitellut lähteväni juoksemaan lyhyillä trikoilla ja t-paidalla, mutta tuuli oli sen verran kova ja sää viileän tuntuinen, että päätin lähteä matkaa pitkillä trikoilla ja pitkähihaisella paidalla.


Valmiina juoksuun

Koska bussimme oli parkissa aivan lähtöalueen tuntumassa, siirryin lähtöalueelle vasta varttia ennen lähtöä. Yleensä en pahemmin verryttele ennen maratonia, mutta nyt otin pienen pyrähdyksen ennen starttia. Jännitin jälleen tyypilliseen tapaa juoksua käymällä muutamia kertoja vessassa ja tarkastamalla varusteita pariin otteeseen. Pieni jännitys kuuluu asiaan ja muuten oli oli rento ja hyvä.


Maraton starttasi Lutakon aukiolta klo 12.30 ja noin 240 juoksijaa lähti SM-maratonille. Samaan aikaan starttasi myös Finlandia maratonin juoksijat ja maratonviestin ensimmäisen osuuden juoksijat. Juoksijat lähtivät matkaan ryhmittäin turvavälit huomioiden. Maratonilla kierrettiin 10,55 kilometrin kierros neljä kertaa Jyväskylän rantaraittia ja melkein koko matka juostiin Jyväsjärven rantaa pitkin. Reitti oli kaunis ja kiva sekä suhteellisen tasainen, mutta tosiaan ei niin tasainen kuin olin kuvitellut. Nousut olivat lähinnä kävelysilloille noustessa ja heti perään sai rullata rennosti alamäkeen. Reitti kulki pääsääntöisesti asfaltilla kevyen liikenteen väylää, mutta välillä oli myös hiekkatietä. Reitti oli merkitty selkeästi ja hyvin. Kääntöpaikoissa oli henkilöopastajat ohjaamassa, joten eksymään ei päässyt.


Kuva: www.finlandiamaraton.fi

Keli oli tuulinen ja välilä aurinko paistoi pilvien välistä. Kahdella viimeisellä kierroksella tuli myös muutama pisara vettä. Lämpötila oli noin + 10-12 astetta juoksun aikana eli ihanteellinen lämpötila juoksun kannalta.


Huoltopisteitä oli kolme ja ne olivat noin kolmen kilometrin välein. Huoltopisteet olivat Suuruspäässä, Äijälänrannassa ja Lutakonaukiolla. Tarjolla oli urheilujuomaa (Squeezy Energy Drink appelsiini) ja vettä. Itse olisin toivonut huoltopisteille myös suolakurkkua, mutta onneksi oli matkassa omat eväät. Otin geelin ja veden noin kymmenen kilometrin välein eli aina Lutakonaukiolla uudelle kierrokselle lähtiessäni. Muilla huoltopisteillä otin hörpyn urheilujuomaa. Huoltopisteillä otin muutamia kävelyaskelia, jotta sain otettua geelin kunnolla ja juotua hyvin. Mitä viileämpi keli, sitä vähemmän tarvitsen juomista matkan aikana.

Maalialueella oli tarjolla vettä ja urheilujuomaa ja alueelta poistuessa saimme käteemme sellaiset maalieväät, etten ole vähän aikaan nähnyt.



Miten sitten minun juoksuni sujui?


Ajatuksena oli lähteä juoksemaan 5:40 kilometrivauhtia, mutta edessä olevien vauhti ja imu vei jälleen kerran mukanaan ja huomasin juoksevani noin 5:20-5:30 kilometrivauhtia muiden perässä. Olo oli hyvä, joten lähdin matkaan sillä ajatuksella, että yritän pitää tavoitevauhtiani niin pitkään kuin se on mahdollista ja sitten katson, miten loppumatkasta käy.


Ensimmäinen kierros meni meni mukavan rennosti ja helposti reittiin tutustuen. Tilaa oli juosta, joten oma juoksurytmi löytyi helposti. Juoksu eteni noin 5:24-5:27 keskivauhtia, välillä nopeammin ja välillä hitaammin. Viiden kilometrin kohdalla kello näytti aikaa 28:32:4 ja kymmenen kilometrin kohdalle saavuin ajassa 54:27:6 eli neljä minuuttia nopeammin kuin olin alunperin suunnitellut.


Myös toinen kierros meni kohtuullisen helposti ja tilaa oli hyvin juosta. Juoksu eteni aika tasaisesti noin 5:28-5:30 kilometrivauhtia, mutta ylämäet juoksin tarkoituksella rauhallisesti ja alamäet rullasin rennosti. Puolimatkaan saavuin ajassa 1:55:30 eli vähän liian reippaasti suunnitellusta. Vähän säikähdin vauhtiani, mutta toisaalta juoksu tuntui edelleen helpolta ja olo oli hyvä.


Yleensä kolmas kierros on ollut minulle henkisesti vaikein, mutta nyt kolmas kierros sujui vielä suhteellisen hyvin. Kyllähän matka jo painoi kropassa ja tuuleen juokseminen otti ainakin minulla voimille. Minulla tuuli otti silmiin ja myös hartiat jännittyivät tulta vasten puskiessa. Matkan edetessä vauhti alkoi hiipua ja juoksin noin 5:30-5:33 keskivauhtia. Kolmeen kymppiin tulin ajassa 2:52:34 eli nyt olin hieman jäänyt aikataulusta.


Neljännelle kierrokselle lähdin vielä ennätys mielessä, mutta toisin kävi. Jalat alkoivat painaa noin 35-36 kilometrin kohdalla ja vauhti alkoi hidastua. Ensin juoksin tasaiset osuudet sekä alamäet ja kävelin ylämäet, mutta noin 38 kilometristä eteenpäin etenin vuortellen juoksu-kävelynä maaliin. Pystyin kävellessä pitämään reippaan rytmin yllä ja matka eteni hyvin. Kilpakävelytaustastani on ollut hyötyä näillä kävelyosuuksilla ja välillä saan kuulla muilta juoksijoilta, että he eivät meinaa pysyä perässä juoksemalla minun kävelyvauhdissani! Juostessani otin aina edeltävän juoksijan selän kiikariin ja ei kun maalia kohti. Yritin vielä kiristää lopussa vauhtia, mutta se ei oikein onnistunut vastatuulessa. Loppukirin sain kuitenkin tällä kertaa irtoamaan. Loppumatkalle lisäenergiaa toi puolimaratonin juoksijat, joista ensimmäinen ryhmä lähti matkaan klo 15.20. Oli kiva kannustaa ja tsempata muita juoksijoita sekä saada itse tsemppausta vaikeina hetkinä. Yhdessä taivallettiin matkaa toisiamme kannustaen ja kaikilla yhteisenä tavoitteena maaliin pääsy. Upeaa yhteishenkeä ja yhteisöllisyyttä!


Neljän kierroksen maraton tuntui jälleen aika puuduttavalta. Yleensä kolmas kierros on minulle hankalin, mutta tällä kertaa neljäs kierros oli vaikein. En todellakaan pidä kierrosjuoksuista, mutta toisaalta ne ovat hyviä, kun tietää missä kohdassa huoltopisteet on ja miten reitti kulkee. Välillä tuli mietittyä, että tämä kohta enää tai vielä niin ja niin monta kertaa. Toisaalta uuden kierroksen alkaessa keskeyttäminen olisi ollut helppoa, kun oli valmiiksi maalialueella.


Maaliin saavuin ajassa 4:02:31. Keskivauhtini oli 5:43 minuuttia/ kilometri ja keskisyke 158. Palautusajaksi Garmin näytti 42 tuntia. Olin omassa ikäluokassani kuudes kolmentoista juoksijan joukosta ja joukkueena saimme kotiin tuomisena pronssiset mitalit. Juoksuuni ja aikaani olin tyytyväinen. Juoksu oli tämän vuoden paras juoksuni tähän mennessä, mutta vielä on kisoja jäljellä!



Kiitos muusikoille, musiikki reitin varrella toi kivasti tsemppiä ja rytmiä juoksuun!

Kiitos järjestäjille ja kaikille talkoolaisille kivasta ja hyvin järjestetystä tapahtumasta!


Nyt palautellaan ja kahden viikon päästä on edessä Helsinki City Double.


-pia-

© 2018 COPYRIGHT TMI PIA NYKÄNEN

  

  • Facebook
  • Instagram