Kisarapsa #virtualhcrd


* osallistuminen saatu #hcrdambassadors


Kohta on viikko vierähtänyt virtuaalijuoksusta ja tässä minun kisaraporttini.


Minun ja monen muunkin piti juosta lauantaina 15.5 Helsinki City Running Day:ssa, mutta tapahtuma jouduttiin siirtämään koronaepidemian takia lokakuulle. Uusi tapahtumapäivä on

lauantaina 2.10. Ohjelmassani olisi ollut viime vuotiseen tapaan Helsinki City Double eli ensin puolimaraton ja päälle maraton. Onneksi Helsinki City Running Day järjesti #VIRTUALHCRD :n, jossa pääsi testaamaan kuntoaan 15.5.-23.5. välisenä aikana. Matkoina oli 5 km, 21,1 km tai 42,2 km. Olin suunnitellut juoksevani #virtualhcrd ssa puolimaratonin lauantaina 15.5, mutta sen verran mökin kolme työprojektia vei voimia sekä painoi kehossa, että päätin suosiolla siirtää juoksun seuraavaan viikkoon.


Ennen virtuaalijuoksuja minua aina mietityttää, miten saan ladattua mobiilisovelluksen, kun

en ole noita tekniikan ihmelapsia ja onnistun aina sotkemaan kaikki sovellukset ja ohjelmat. Viimeisen vuoden aikana on kyllä moni sovellus tullut tutuksi ja latauksetkin onnistuvat

nykyisin suhteellisen hyvin. Päänvaivaa on aiheuttanut myös kännykän akun kesto etenkin viileillä keleillä. Latasin Race Connect -ohjelman valmiiksi edellisenä iltana ja ihan hyvin sain sen ladattua. Ohjelman kautta tulokseni päivittyi automaattisesti tuloslistaan. Edeltävällä viikolla tuli sähköpostiin selkeät suoritusohjeet sekä numerolappu, jonka olisi halutessaan voinut tulostaa ja kiinittää rintaan.



Aamulla minua jännitti, miten juoksu sujuu, sillä nukuin yön todella katkonaisesti ja huonosti. Taisi puolikas mietityttää ja jännittää yöllä, sillä olinhan lähdössä kisamielessä juoksemaan

puolikasta. Mietin myös joudunkohan juoksemaan sateessa ja tuulessa. Onneksi säätiedotus lupasi aamupäivälle hyvää keliä, joten lähdin matkaan klo 11.00 maissa pari tuntia tuhdin aamupalan jälkeen. Aamupalaa sulatellessa tein reittisuunnitelman ja latasin puhelimen akun täyteen. Kymmenen minuuttia verryttelyn jälkeen avasin Race Connect -sovelluksen ja painoin start-nappulaa. Samalla laitoin päälle myös Garminin, jotta saan varmasti tuloksen.


Reittini 22.5.2021

Ajatuksena oli juosta fiiliksen mukaan mahdollisimman tasavauhtinen juoksu ja testatata

samalla kuntoni. Lähdin kisamielessä tavoittelemaan uutta puolikkaan ennätystäni.

Harjoitteluni on sujunut hyvin ja juoksin muutama viikko sitten 10 kilometrin ennätykseni, joten tavoite tuntui realistiselta. Tällä kertaa en kuunnellut juostessani musiikkia, kuten en kuuntele juoksutapahtumissakaan. Koska oli viileä päivä, en ottanut mukaan juomaa, varalle

vain paketin Noshtin vauhtikarkkeja. Kisoissa hyödynnän aina järjestäjien huoltopisteet. Puolikkaalla en kuskaa mukanani omia geelejä, mutta maratonilla on aina omat geelit mukana.


5 km

Lähdin alkuverryttelyn jälkeen pilvisessä säässä juoksemaan Pereen ja Härmälän kautta kohti

Tamperetta. Reittini ensimmäinen vitonen oli tasaista asvalttia sekä loivaa alamäkeä. Juoksu lähti sujumaan alusta saakka hyvin ja askel tuntui kevyeltä. Juoksin fiiliksen mukaan ja vauhtia tarkkailin vain silloin, kun kello piippasi kilometrin tulleen täyteen. Keskivauhtini oli 4:22-5:04

välillä ja vitonen kulki aikaan 24:09. Aloitin siis jälleen minulle tuttuun tapaan hieman liian lujaa, mutta minkäs mahdan itselleni. Hieman mietitytti vitosen kohdalla, kostautuuko kova alkuvauhti loppumatkasta.


10 km

Härmälässä tuli vastaan isompaa ja pienempää mäkeä ja alustana oli sekä asvalttia että hiekkatietä. Juoksuvauhtini alkoi tasoittua välille 5:07-5:20, mutta vauhti pysyi edelleen reippaana. Ylämäet juoksin hieman hitaammin ja alamäet rennosti rullaten. Arboretumissa jouduin puskemaan vasta- tai sivutuuleen, mutta se ei tänään tuntunut tahtia haittaavaan. Sain juosta myös lyhyen pätkän myötätuuleen. Arboretumissa sai välillä etsiä juoksulinjaa, sillä sen

verran oli ulkoilijoita liikenteessä ihailemassa puiston keväistä kukkaloistoa. Olisikohan pitänyt valita reitti hieman paremmin? Reitin kaunein osuus oli kyllä ehdottomasti Aroboretumissa. Myös aurinko pilkisti välillä pilvien takaa. Kymppi tuli täyteen ajassa 50:24 eli kevään nopein kymppini. Hyvä minä!


Arboretumissa oli maisemat ja askel kohdillaan

15 km

Arboretumin kierroksen jälkeen matka jatkui Vihilahden ja Hatanpään kautta Ratinaan. Reitti oli suhteellisen tasainen ja enimmäkseen juoksin asvalttia, mutta retin varelle mahtui myös

hiekkatietä ja sateen jäljiltä mutaisia polkuja. Juoksu sujui edelleen hyvin ja kilometrivauhti

pysytteli 5:21-5:34 välillä. Sain kaupunkiosuudelle hetkiksi aikaa juttuseuraa tyttärestäni, joten matka taittui hyvin. Minä juoksin ja määräsin vauhdin ja tyttäreni pyöräili sekä hoiti puhumisen, koska meikäläisen puhuminen alkoi jo olla haastavaa. Tyttäreni ehti nappaamaan myös muutaman kuvan minusta ennen kuin reittimme erkanivat.


Matka etenee

21,1 km

Ratinasta juoksin takaisin Arboretumiin. Vähitellen vauhti alkoi hiipumaan ja kilometrit 16-17

sekä 19-20 olivat päivän hitaimmat ja vaikeimmat. Viimeiselle kilometrille sain aikaa vielä pienen vauhdin lisäyksen. Viimeinen kilometri taittui aikaan 5:19, muuten kilometrivauhti oli viimeisellä vitosella 5.31-5:37 välillä. Arboretumin ja Härmälän välissä tuli 21,1 kilometriä

täyteen. Pysäytin Race Connectin ja Garminin. Race Connect ilmoitti tuloksekseni 1:49:52 ja Garmin 1:51:27. Pientä eroa siis lopputuloksessa. Keskivauhtini oli 5:17 ja keskisyke 158.

Jäin vuonna 2017 #hcr lla juoksemastani ennätyksestä 3 minuuttia 24 sekuntia, mutta juoksin virtuaalipuolikkaan nopeammin kuin vuosi sitten. Viime vuonna aikanani oli 1:56:04 melkein samalla reitillä ja keskivauhti oli silloin 5:28 minuuttia/ kilometri. Juoksun jälkeen otin muutaman vauhtikarkin ja kipittelin juoksu-kävelynä vielä 8 kilometriä kotiin. Suihkun ja ruuan jälkeen oli kiva löhötä sohvalla ja seurata Suomen jääkiekkopeliä. Juoksun jälkeen sähköpostiini kilahti virtuaalimitali ja diplomi.


Virtuaalimitali

Olin todella tyytyväinen juoksuuni. Pystyin pitämään yllä tasaisen reipasta vauhtia ja juoksu tuntui yllättävän hyvältä viimeistä kolmea kilometriä lukuunottamatta. Kova alkuvauhtini ei siis tällä kertaa pahemmin kostautunut. Aika oli hyvä yksin juostuna ja mikähän olisi aika ollut, jos rinnalla olisi ollut muutama muu juoksija? Myös Race Connect-sovellus toimi hyvin.

Juoksu oli hyvä testijuoksu ja sain vahvistuksen omalle kunnolleni. Hyvää oli myös se, että uskalsin pitää myös vauhtia yllä ja juoksuasentoni säilyi hyvänä koko matkan. Virtuaalijuoksut

ovat ihan kivoja ja tuovat motivaatiota harjoitteluun, mutta kaipaan jo juoksutapahtumien fiilistä ja kanssa juoksijoita. Tuloslistalla olin 41. kaikista puolikkaalle osallistuneista ja naisten sarjassa olin kahdeksas 63. juoksijasta. Omassa ikäluokassani olin nopein neljästä juoksijasta. Kiva yllätys ja motivoi kyllä harjoittelemaan.



Tästä on hyvä jatkaa harjoittelua kohti lokakuuta ja doublea, jonka juoksen

@helsinkicityrunningdayssä. 👍🏻


-pia-