Vuokatti Hiihto 2022


Osallistuin lauantaina 5.3.2022 Vuokatti Hiihtoon, joka oli samalla tapahtuman 20-vuotisjuhlahiihto. Tapahtuma järjestettiin Vuokatin urheiluopiston välittömässä läheisyydessä. Valittavina matkoina oli 10, 30, 50 ja 100 kilometrien matkat joko perinteisellä tai vapaalla hiihtotavalla. Matkoja ja reittivaihtoehtoja löytyi niin vasta-alkajalle, kuntoilijalle kuin kilpahiihtäjälle. Itse valitsin 50 kilometriä vapaalla hiihtotavalla. Edellisestä massahiihdostani eli Finlandia hiihdosta oli kulunut 29 vuotta, joten jo oli aikakin kokeilla jälleen massahiihtoa. Hiihdin Filandia-hiihdot vuosina 1992 ja 1993. Vuoden 1993 Finlandia hiihto oli myös 20-vuotisjuhlahiihto ja silloin lumitilanteen takia hiihdettiin 50 kilometriä. Vuonna 1992 hiihdettiin 75 kilometriä.



Hiihto on osa juoksuharjoitteluani ja osan peruskuntolenkeistä korvaan hiihdolla. Sunnuntaisin tulee hiihdettyä 40-60 kilometrin lenkkejä ja viikollakin 10-30 kilometrin lenkkejä, joten Vuokatti Hiihdon 50 kilometriä ei tuntunut suurelta haasteelta kilometrien suhteen. Hiihdän

vapaalla hiihtotavalla, vaikka perinteisen hiihdon on sanottu tukevan juoksua paremmin kuin

vapaan hiihto. Perinteisen tekniikkani on huomattavasti parempi kuin luistelutekniikkani, joten minun kannattaisi hiihtää perinteistä. Itse hiihdän kuitenkin mieluummin vapaalla hiihtotavalla, koska voin vain ottaa sukset varastosta ja lähteä hiihtämään. Vähän niin kuin juoksussa eli lenkkarit jalkaan ja ei kun menoksi. Osaan kyllä voidella perinteisen sukset, mutta inhoan voitelua ja epäonnistumisen riski on suuri, kun harvoin voitelee. Tapahtumassa oli tarjolla voitelupalvelu, mutta sitä en käyttänyt. Ehkä olisi kannattanut, sillä voitelu ei tällä kertaa onnistunut. Vuoden alussa päivitin hiihtoasusteeni, mutta hiihdän edelleen yli 20 vuotta vanhoilla Karhun suksilla. Ehkä minun pitäisi päivittää myös monot ja sukset?


Hiihtoon en valmistaunut mitenkään erityisesti. Takana oli normaali työ- ja harjoitteluviikko. Perjantaina oli vapaapäivä, joten pääsimme lähtemään aamulla kohti Vuokattia. Yövyimme

Vuokatin Urheiluopistiolla. Ennen majoittumista hain numerolapun tapahtumatoimistosta. Illalla kävin vielä 12 kilometrin verryttelylenkillä ja söin kevyen iltapalan huoneessa. Siinä oli valmistautumiseni hiihtoon.



Aamupalan jälkeen kävin katsomassa 100 kilometrin eli Kainuulaisen sprintin lähdön ja laitoin hiihtovarusteet kuntoon. Oma lähtöni oli kello 10:15 ja lähtöalueelle siirryin kello 10:00.

Muutama kuva, karkkia suuhun ja sitten lähtöviivalle. En muistanutkaan, millainen ruuhka massahiihdon lähdössä on ja, miten stressaava massalähtö voi olla. Jouduin tai ajauduin sellaiseen sumppuun, jossa hiihtäminen oli vaikeaa ja oma hiihtoni meni piloille jo ennen kuin se ehti alkaa.

Ensimmäiset 10 kilometriä meni ruuhkassa hiihtäessä, en pystynyt hiihtämään omaa hiihtoa,

enkä myöskään pystynyt pahemmin ohittamaan ja välillä jouduin jopa pysähtymään, kun letka ei vetänyt. Ruuhkassa hiihtäessä ja omaa hiihtorytmiä etsiessä muistui mieleen, miksi siirryin aikoinaan massahiihdoista juoksutapahtumiin.

Ruuhka alkoi helpottamaan 12 kilometrin jälkeen, kun reitti siirtyi jäälle. Jääosuudella tuli tilaa hiihtää ja samalla pystyin nostamaan vauhtiakin sekä tarvittaessa ohittamaan. Jääosuudella

myös sukseni luistivat yllättävän hyvin, hiihto kulki ja nautin hiihtämisestä. Välillä vedin 4-7 henkilön letkaa ja välillä olin letkan hännillä.

Hiihtoni alkoi sujumaan 15 kilometristä eteen päin, kun sain hiihtää omaa rytmiäni.

Loppuosuuden nousuista ja vauhdikkaista laskuista oli minua etukäteen varoitettu, mutta eivät ylämäet olleet niin pahoja, kuin odotin. Korkeuseroa oli, mutta mäet olivat yllättävän loivia

muutamaa lukuunottamatta, eivätkä laskutkaan eivät olleet teknisesti haastavia. Vain suksien huono luisto teki nousuista vaikeat. Alamäet olisivat olleet ihanan vauhdikkaita, jos vain sukseni olisivat luistaneet. Nyt jouduin oikeastaan luistelemaan kaikki alamäet. Matka eteni hyvin, välillä omaan tahtiin hiihtäen ja välillä tuli juteltua muiden hiihtäjien kanssa. Muutamia lyhyitä pätkiä tuli myös hiihdettyä yksin.

Loppua kohden pystyin nostamaan vauhtia ja harmi, että matka vain loppui kesken. Alkumatkasta keskivauhtini oli 4:26 minuuttia/ kilometri ja loppumatkasta 4:16 minuuttia/ kilometri. Hiihdin 7,5 kilometriin ajassa 33:13 ja 36,4 kilometrin kohdalla aikaa oli kulunut 2:38:09. Maaliin saavuin hyvävoimaisena ajassa 3:36:29. Keskivauhtini oli 13,9 km/ tunti ja

keskisyke 112. Olin omassa N50-sarjassa kuudes ja olin 29. kaikista naishiihtäjistä.


Huoltopisteitä oli viisi 12,7 km, 18,5 km, 27,7 km, 36,3 km ja 43,1 km kohdilla. Tarjolla oli lämmintä urheilujuomaa ja mehua sekä rusinoita ja suolakurkkua. Hyödynsin järjestäjien huoltopisteet ja join jokaisella huoltopisteellä mehua tai urheilujuomaa. Kahdella viimeisellä huoltopisteellä otin myös rusinaa. Olin ottanut mukaan omat Noshtin vauhtikarkit, mutta ne jäi tällä kertaa käyttämättä. Huoltopisteitä oli riittävästi ja huolto toimi hyvin. Huoltopisteillä sai

myös hyvää kannustusta, kuten sai muutenkin pitkin matkaa.


Kuva: Vuokatti Hiihto kotisivut

En ole kovin tyytyväinen omaan hiihtooni. Olin kunnossa, mutta omaa tyhmyyttäni en hinannut itseäni lähdön ekaan lähtöryhmään ja se kostautui epätasaisena ja pokkuilevana hiihtona. Oli hienoa hiihtää Kainuun jylhissä vaaramaisemissa. Reitti oli mielestäni kiva ja profiililtaan se sopi minulle hyvin. Ehkä ensi vuonna täytyy ottaa revanssi?


Hiihdon jälkeen kävin saunassa ja syömässä järjestäjien tarjoaman keittoluonaan. Tarjolla oli jauhelihakeittoa tai kasviskeittoa. Illalla kävimme Tampereen Maratonklubin porukalla päivällisellä Haapalassa. Ruoka oli maittavaa ja palvelu toimi hyvin. Myös miljöö oli upea. Voin suositella.



Vuokatti Hiihdon järjestelyt toimivat hyvin ja ennen hiihtoa sai sähköpostiin selkeät ohjeet tapahtumasta. Kisajärjestäjiltä tuli myös viesti, että Vuokatti Hiihdon järjestäjät olivat päättäneet, että venäläiset ja valkovenäläiset urheilijat eivät voi osallistua tapahtumaan. Päätös on linjassa Kansainvälisen Hiihtoliiton, Suomen Hiihtoliiton että Euroloppet-maratonhiihtosarjan päätösten kanssa.


Kiitos järjestäjille ja vapaaehtoisille mukavasta, rennosta ja hyvin järjestetystä tapahtumasta.


Vaihteeksi hiihtoterveisin

-pia-