Zagrebin marathon 2017

Maratonterveiset Zagrebista!

HCM:n jälkeen jäi tunne, että olis kiva juosta vielä yksi maraton syksyllä ja niinpä selailin HCM:n jälkeen netistä mahdollisia kisavaihtoehtoja. Listalle nousi Zagreb, Nizza ja Ateena. Jostain syystä Zagrebin maraton alkoi houkutella ja eipä mennyt kuin viikko, niin ilmoittauduin Zagrebin maratonilleja alkoi omatoimimatkan suunnittelu. Vähän kyllä mietitytti, mihin sitä olen taas itseni pistänyt!


Matkajärjestelyt Ilmoittautuminen maratonille oli helppoa ja nopeaa. Maratonmaksu oli vain 26 euroa. Ennen toukokuun ensimmäistä maksu olisi ollut 20 € ja 2.5-1.9 maksu oli 26 € ja 2.9-1.10 maksu oli 33 €. Maratonin yhteydessä juostiin myös 5 km kisa ja puolimaraton. Kisamaksun jälkeen oli vuorossa lentojen buukkaus. Varasin lennot Munchenin kautta ja hintaa meno-paluu lennolle tuli noin 300 euroa. Hotellin etsimiseen meni sitten pitempi tovi, sillä halusin hotellin keskustasta, läheltä lähtö- ja maalialuetta. Järjestäjien sivuilla suositeltiin kolmea hotellia, joista yksi oli hieman kaupungin ulkopuolella ja kaksi keskustassa. Päädyin kuitenkin Best Western ketjun hotelliin, joka oli kävelyvauhdista riippuen noin 10-15 minuutin päässä keskustasta ja kisa-alueesta. Huoneen hintaan sisältyi buffeeaamiainen klo 6.30-10.30 välillä ja hotellissa oli myös lounas- ja päivällismahdollisuus. Hintaa kolmelle yölle tuli alle 300 euroa. Mielestäni hotellin hinta-laatusuhde oli ok. Kisaa edeltävällä viikolla tuli sähköpostiin viesti maratonin käytännön asioista. Juoksunumeron sai hakea kisaviikolla Intersportista ja kisaviikonloppuna Europahousista. Molemmat sijaitsivat keskustassa lähellä Ben Jelacic aukiota.



Kohti Zagrebia Pientä jännitystä oli ilmassa, kun lensin perjantaina 6.10 Helsingistä Munchenin kautta Zagrebiin. Matka taittui nopeasti Zagrebin matkaoppaita lukiessa ja Saksassa oli aikaa lounaan nauttimiseen. Saavuin illan hämärtyessä lämpimään + 17 asteiseen Zagrebiin. Kentältä otin lentokenttäbussin Zagrebin linja-autoasemalle, jonne matka kesti noin 30 minuuttia ja hintaa tuli n. 2 euroa (30 HRK). Bussiasemalta oli noin 10-15 minuutin kävelymatka hotellille ja kyllä pieni happihyppely ja kävely teki hyvää matkustamisen jälkeen. Illalla kävin vielä hakemassa juoksunumeron Intersportista ja samalla sain kassillisen tavaraa. Kassissa oli proteiini- ja energiajuomaa, geeliä eri muodoissa ja kisapaita. Juoksunumeron haku hoitui nopeasti henkilökorttia näyttämällä. Samalla reissulla kävin hakemassa pientä purtavaa hotellihuoneeseen illan Krotia-Suomi jalkapallopelin seuraamista varten. Upea peli Suomelta!



Lauantaina 7.10 heräsin virkeänä klo 6.30 ja klo 7.00 olin jo nauttimassa aamiaista. Hotellin buffeeaamiainen oli monipuolinen ja kaikille löytyi varmasti syötävää. Myös gluteeniton ruokavalio oli huomioitu. Päivän ohjelmassa oli kevyttä lenkkeilyä Zagrebin keskustassa aurinkoisesta ja lämpimästä kelistä nauttien. Aamupäivällä kiertelin sekä Ylä Zagrebissa että Kaptolin alueella ja päiväunien jälkeen tein iltalenkin kasvitieteellisessä puutarhassa ennen pastapäivällistä. Ennen paluuta hotelille kävin siis nauttimassa pastaa ja iltakahvin herkun kera.  Kiinnostavimmat ja suosituimmat nähtävyydet olivat kävelyetäisyydellä hotellista ja askelia tuli mittariin noin 20 000.




26. Zagreb Marathon Sunnuntaina 8.10 heräsin jälleen klo 6.30 maissa. Aamu valkeni pilvisenä ja mittari näytti + 5 astetta. Edessä oli tämän vuoden neljäs maraton ja kaikenkaikkiaan minun 11. maraton. Kello 7.00 olin jo nauttimassa aamupalaa, joka koostui hedelmistä, leivistä, jugurtista, tuoremehusta ja kahvista. Ei siis ihan perinteinen aamupala ennen maratonia. Aamupalan jälkeen löhöilin hotellihuoneessa ja kuuntelin musaa hakien fiilistä juoksuun. Koska lähtöalueelle oli vain noin 10 minuutin matka, lähdin kisapaikalle vasta tuntia ennen starttia. Juoksuasu hieman mietitytti, sillä mittari näytti + 7 astetta ja iltapäiväksi oli luvattu  puolipilvistä ja + 12-16 astetta. Päädyin lopulta pitkähihaiseen paitaan ja puolipitkiin trikoisiin. Päätin ottaa myös hanskat käteen ainakin alkumatkaan. Vaatteiden vaihto tapahtui teltoissa, samoin varustesäilytys. Vein reppuni säilytykseen vähän enennen lähtöä ja homma hoitui nopeasti. Reppu narikkaan ja käteen sai rannekkeen, jossa oli säilytysnumero.

Tunnelma alkoi vähitellen tiivistyä lähtöalueella ja juoksijoita oli noin 4000. Oli nuorempaa ja vanhempaa juoksijaa, oli vitosen ja puolikkaan juoksijoita sekä maratonin juoksevia. Myös eri kansallisuuksia löytyi. Maratonin yhteydessä juostiin myös Balkanin maratonin mestaruuskisa. Bongasin lähtöalueella myös HCR:llä juosseen unkarilaisen miehen, joka juoksi kahta lippua kantaen. Maratonilla oli 3:30, 3:45, 4:00 ja 4:30 tunnin jänikset ja juoksuaika oli 5:30. Reitillä oli viisi huoltopistettä. Jokaisella pisteellä oli tarjolla vettä ja muilla joko/tai urheilujuomaa, banaania, appelsiinia ja keksiä. Joillakin pisteillä sai vesipullon käteen. Tästä iso plussa. Ainakin meikäläisen on helpompi juoda pullosta kuin mukista juostessa :)


Lähtö tapahtui klo 10.00 Ben Jelacic aukiolta, jossa myös maali sijaitsi. Aukio on Zagrebin pääaukio ja liikenteen solmukohta. Maraton juostiin kahtena kierroksena kaupungin kauduilla keskustassa ja keskustan ulkopuolella. Kadut oli suljettu muulta liikenteeltä meille juoksijoille, joten tilaa ja leveyttä  oli. Myös tästä iso plussa järjestäjille. Maraton juostiin siis kahtena lenkkinä, ensin juostiin pois päin kaupungista noin 8 km ja samaa reittiä takaisin kaupunkiin ja sen jälkeen juostiin kaupungin keskustassa noin 2,5 km lenkki edestakaisin ennen kuin lähdettiin uudelle kierrokselle. Lenkki muistutti kapeaa kahdeksikkoa ja pientä ruuhkaa oli uudelle kierrokselle lähdettäessä, kun puolikkaan ja vitosen juoksijat tulivat maaliin ja maratoonarit lähtivät toiselle kiekalle. Reitti oli tasainen, ilman suurempia nousuja. Pientä loivaa ala- ja ylämäkeä matkalla oli. Keskustassa oli ratikkakiskoja ja silloin ainakin minä sain hieman katsella jalkoihin ja mihin astua. Kilsataulut vaihteli omaan gepsiin nähden noin 10-50 metriä.



Lähtö ja ensimäiset kilsat oli ruuhkaisia, kuten aina. Parista kolmesta kilsasta eteenpäin sai juosta rauhassa pois kaupungin ydin keskustasta. Olin päättänyt lähteä matkaan ilman suurempia tavoitteita. Ajatuksena oli juosta tuntemuksen mukaan ja nauttia juoksemisesta & maisemista. Ensimmäiset kilsat menivät tosiaan pienoisessa ruuhkassa ja sai katsella jalkoihin, ettei kaadu tai juokse edellä olevan kantapäille, mutta kolmen kilsan jälkeen oli tilaa juosta ja oma juoksurytmi löytyi nopeasti. Juoksu lähti alusta asti kulkemaan, joten päätin antaa mennä ja katsoa miten rouvan käy. Ensimmäisellä huoltopisteillä oli hieman ruuhkaa, mutta sen jälkeen sai hyvin napattua juomat tai banaanin puolikkaat. Muutaman huoltopisteen jätin väliin, koska sain hörpittyä vettä pullosta. Vesipullo helpotti huomattavasti omaa juoksemistani ja jatkossa tulen kyllä käyttämään omaa juomapulloa ainakin alkumatkasta.


Juoksin noin 25 kilsaan 5.20 kilometrivauhdilla ja olin yllättynyt, miten helppoa juokseminen oli. Vetoharjoitukset HCR:n jälkeen olivat näköjään tehneet tehtävänsä :) Noin 26 kilsasta 30 kilsaan sain juosta aikalailla itsekseni. Välillä joku meni ohi ja välillä meikäläinen ohitteli. Kannustusta sai pitkin matkaa ja varsinkin keskustassa oli hulinaa, kannustajia  ja läpsyjen antajia. Kilsavauhti tippui yksin juostessa noin 5.30-5.40. Edelleen juoksu tuntui kuitenkin hyvältä ja juoksu eteni hyvin. Myös juoksuasento pysyi hyvänä. Jossain 35 kilsan kohdalla vauhti käväisi 6.00-6.10 kilsavauhdissa ja päätin hakea lisävauhtia musiikkia kuunnellen ja samalla otin ensimmäisen ja ainoan geelin. Sain noustettua vauhdin takaisin 5.30-5.40. Viimeiset viisi kilsaa oli mukava juosta keskellä kaupunkia ihmisten kannustaessa. Viimeisillä kilsoilla oli oikeaa karnevaalitunnelmaa.


Huomasin noin 40 kilsan paikkiella, että neljän tunnin alistus voisi vielä olla mahdollista, mutta ihan ei loppukirini riittänyt. Jaloista ei vaan enää irronnut vauhtia. Pää toimi, mutta jalat ei! Saavuin hyvävoimaisena maaliin ajassa 4:01:15 (chippiaika 4:00:20). Oma kello taas näytti 4:00:25. Olin tyytyväinen juoksuuni ja aikaankin olin tyytyväinen, sillä ennätys tuli ja omassa ikäluokassani olin viides. Koska saavuin maaliin hyvävoimaisena ja tuli vähän sellainen olo, että en ollut ottanut itsestäni kaikkea irti. Vähän myös harmitti oma tyhmyys, kun tuo neljän tunnin alitus jäi noin lähelle. No ompa, mitä tavoitella ensi vuonna :) Maalissa sain upean mitallin kaulaani ja pyyhkeen käteen. Mitallin kanssa "pakolliset" kuvat maalialueella, sitten nopeasti reppu säilytyksestä pois ja lämmintä päälle. Maalialueella oli tarjolla banaania, appelsiinia, suolakeksejä, karkkia ja vettä. Tarjolla oli myös keittolounas ja olutta. Jäin herkuttelemaan maalialueelle ja nauttimaan auringosta, joka oli alkanut paistaa loppumatkasta.



Tankkauksen jälkeen kävelin hotelille suihkuun ja pienen huilauksen jälkeen lähdin pizzalle.  Uni tuli silmään jo klo 20.00.



Nukuin pitkän ja hyvän yön.  Maanantaina 9.10 heräsin jälleen klo 6.30 ja aamupalalla olin jo klo 7.00. Nautin runsaan aamupalan ja ennätyksen kunniaksi nautin myös lasin kuohuvaa, kun sitä kerran oli aamiaisella tarjolla :)



Aamupalan jälkeen lähdin vielä kiertelemään Zagrebin keskustaan ja shoppailemaan. Pakkaamisen jälkeen luovutin huoneen ja jätin vielä matkalaukun hotelille säilytykseen, sillä lentoni lähti vasta illalla. Jatkoin kiertelyä kaupungilla ja kävin lounaalla ennen kuin lähdin lentokentälle. Lento saapui sateiseen Suomeen klo 23.10. Kotiin saavuin jälleen yhtä kokemusta rikkaampana. Tästä on hyvä jatkaa ylimenokauden kautta kohti ensi vuotta ja uusia juoksuja. Mietinnässä on juoksuvalmentajan palkkaaminen, koska nyt tuntuu siltä, että oma valmentaminen on tullut tiensä päähän ja tarvitsen uusia ideoita harjoitteluuni. Katsotaan, mitä syksy ja talvi tuovat tullessaan.

Mielestäni kisajärjestelyt maratonilla toimivat hyvin. Reitti oli hyvä ja tapahtuma kiva. Zagrebiin oli helppo tehdä omatoimimatka ja voin suositella Zagrebin kaupunkimaratonia. Zagreb oli myös edullinen kaupunki.


Matkaterveisin

-pia-