Kisaraportti Samarkand Marathon 2026
@samarkandmarathon
Juoksukausi 2026 päättyi eksoottiseen ja mielenkiintoiseen Samarkandin maratoniin
Uzbekistanissa sekä Seven Lakes vuoristoretkeen Tadjikistanissa. Maraton oli tämän vuoden kolmas ja maraton no. 52.
Samarkandin maraton on yksi Keski-Aasian suurimmista juoksutapahtumista. Matkoina on
2 km, 5 km, 10 km, 21,1 km, 42,2 km ja Nordic Walk sekä lapsille on omat juoksut. Juoksijoita oli 67 eri maasta 10 496. Tapahtuma oli sopivan kokoinen ja hyvin järjestetty. Mäkisestä reitistä huolimatta voisin juosta maratonin uudelleen ja voin lämpimästi suositella tapahtumaa.

Matka
Hieman minua jännitti etukäteen, että mihin olin oikein lähdössä ja epävarmuutta lisäsi se, että monet kyselivät, mistä sain idean lähteä Uzbekistaniin juoksemaan, ja olinko ihan varma kohteesta. Ennen matkaa varmistin kohteen turvallisuuden ulkoministeriön sivuilta.
Lähdin reissuun ILO-Urheilumatkojen kautta ja meitä oli matkassa pieni naisporukka. Osa meistä juoksi maratonin ja osa puolikkaan. Minä juoksin lauantaina viiden kilometrin katujuoksun niin sanottuna shakeout runina ja sunnuntaina oli sitten vuorossa maraton.
Matkapakettini sisälsi lennot, lentokenttäkuljetukset, majoituksen aamupaloineen ja maratonille osallistumisen, Samarkadin kaupunkikierroksen sekä Seven Lakes vuoristoretken Tadjikistaniin. Jälkikäteen ostin tuon viiden kilometrin osallistumisen. Reissussa olin kuusi vuorokautta (5.-10.11.2026). Samarkadiin lensimme mennen tullen Turkish Airlines lennoilla Istanbulin kautta. Helsinki Istanbul lento kesti nelisen tuntia ja Istanbul Samarkand lento kesti viitisen tuntia.
Samarkandin lentokentältä hotellille oli noin 20 minuutin ajomatka, jonka ajoimme taksilla. Mennessä ajomatka kentältä hotelille kesti aikalailla, koska taksikuski ei osannut ajaa hotellille. Ajomatkan aikana tuli mieleen, että pääsemmekö ollenkaan perille! Sama toistui, kun menimme hotellilta Expoon.
Suomalaiset eivät tarvitse Uzbekistaniin viisumia alle 30 vuorokauden oleskeluun. Passi tulee olla voimassa 6 kuukautta matkan päättymisen jälkeen.
Uzbekistanin rahayksikkö on som (1000 som = n. 0,075 €). Luottokortit eivät käyneet ihan joka paikassa, muuta isoimmissa ravintoloissa pystyi luottokortilla maksamaan. Visa toimi kuulemma paremmin kuin Mastercard. Paikallista valuuttaa ei pystynyt vaihtamaan Suomessa, joten vaihdoin valuutan lentokentällä. Itse maksoin kaikki ostokset käteisellä. Hintataso oli edullinen. Perusateria ravintolassa maksoi noin 6-10 euroa ja ravintoloiden laskuun lisättiin
usein automaattisesti 10–15 % palvelumaksu.
Hotelli
Majoituimme neljän tähden Diplomat Premium hotellissa, joka sijaitsi Registan Squaren sekä lähtö- ja maalialueen läheisyydessä (noin 500 metriä). Hotellissa oli ilmainen wifi, joka toimi välillä hyvin ja välillä huonosti. Huoneissa oli jääkaappi ja vedenkeitin. Aamupala sisältyi hintaan ja se tarjoiltiin klo 8.00–10.00. Buffetaamiainen oli ihan hyvä ja maratonin aamuna aamupala oli tarjolla klo 6.15 alkaen.

Expo
Perjantaina 6.11. kävimme aamupalan jälkeen hakemassa exposta juoksunumerot. Expo sijaitsi Olympia stadionilla ja expo oli auki kello 10.00–20.00. Expo oli pieni, eikä ruuhkaa ollut. Numeron sai QR-koodia sekä henkilökorttia näyttämällä. T-paita ja tuotepussukka sisältyi juoksunumeroon ja koska juoksin kaksi matkaa, sain kaksi paitaa ja tuotepussukkaa. Kisajärjestäjät vaativat täyttämään ”waiver” lomakkeen, jossa otin vastuu suorituksestani.



Shakeout run 5 km
Viiden kilometrin juoksu oli lauantaina 7.11. ja lähtö oli iltapäivällä kello 16:25. Oli kiva herätellä kroppa matkustamisen jälkeen maratonille ja samalla testata maratonin alku- ja loppuosuudet. Lähdössä oli ruuhkaa, vaikka kadut oli avattu meille juoksijoille. Oikeastaan vasta puolessavälissä juoksua pääsi juosksemaan omaa tahtia. Oma juoksu sujui ihan hyvin ja tavoitteena oli juosta kevyt verryttelylenkki maratonvauhtia. Aikani oli 26:44 ja keskivauhtini oli 5:22 eli juoksin himan lujempaa kuin olin suunnitellut. Maalissa sai vesipullon ja omenan eli siinä oli maalihuolto! Juoksun jälkeen hengailin maalialueella ja pitihän se perinteinen
mitalikuva ottaa!



Päivällisen kävimme syömässä hotellin lähellä olevassa Zarqand ravintollassa ja ruokana oli tuttu ja turvallinen pasta carbonada.

Päivällisen jälkeen osallistuimme vielä juoksutapahtuman konserttiin kello 20.00–22:00
Registan aukiolla ja hain samalla juoksufiilistä tulevaan maratoniin. Tapahtuman avasi moninkertainen olympiavoittaja Mo Farah ja illan kruunasi fanikuva Mo Farahin kanssa.

Maraton
Nukuin huonosti maratonia edeltävän yön ja aamupalakin meni vähän mönkään, kun hotellin aamupalan sai vasta klo 6:15. Olin kyllä varautunut omilla aamupalaeväillä, mutta päätin
kuitenkin turvautua hotellin aamupalan. No, tämä oli oma valinta ja tällä päätöksellä mentiin.
Maratonin startti oli sunnuntaina 8.11. kello 8:00 Registan aukiolta. Koska hotellilta oli muutaman minuutin kävelymatka lähtöalueelle, en käyttänyt varustesäilytystä. Näin ollen sen toimivuudesta ei ole kokemusta. Kävelin muutama minuutti ennen lähtöä hotellilta suoraan omaan lähtökarsinaan odottelemaan lähtöä. Kansallislaulun jälkeen olympiavoittaja Mo Farah lähetti meidät juoksijat matkaan. Puolikkaan juoksijat lähtivät kymmenen minuuttia maratonin jälkeen ja kympin juoksijat 30 minuuttia meidän lähtömme jälkeen. Tätä lähtöjärjestystä hieman ihmettelin.
Maratonilla juoksijoita oli 856, joista naisia oli 134. Lähtöryhmiä oli eliittiryhmän lisäksi kuusi (A-F) ja minä lähdin matkaan B-ryhmässä, jossa tavoiteaika oli neljä tuntia. Sää oli juoksuun lähdettäessä ihanteellinen + 13 astetta, mutta sää lämpeni matkan edetessä + 24–26 asteeseen.
Maraton juostiin kahtena kierroksena ja tiet oli avattu meille juoksijoille, kuten yleensä
ulkomailla on. Ruuhka ei ollut missään vaiheessa ja alusta saakka pystyi juoksemaan omaa vauhtia ja välillä sain taivaltaa ihan itsekseni. Reitti oli hyvin merkitty, eikä eksymään päässyt. Reitti kulki Samarkandin keskeisten kulttuuristen ja historiallisten maamerkkien ohi. Reitti oli mäkinen ja välillä vähän tylsä, eikä kannustusta ei juurikaan ollut. Eniten oli kannustusta juoksun alussa ja lopussa sekä toiselle kierrokselle lähtiessä.

Huoltopisteitä oli noin kolmen kilometrin välein. Pisteillä oli tarjolla vettä, urheilujuomaa ja paikallista cokista sekä banaania ja kuivattuja hedelmiä. Minulla oli omat vauhtikarkit mukana ja otin niitä 20 minuutin välein aina 24 kilometriin saakka, jonka jälkeen karkit alkoivat tökkimään ja siirryin juomaan loppumatkan cokista. Maalihuolto oli pettymys, sillä maalissa sai käteen vesipullon ja omenaan.
Juoksukunto oli hyvä ja päätin lähteä tekemään omaa tasiasta juoksua. Hieman reitin mäkisyys ja lämmin sää arvelutti etukäteen. Juoksu alkoi loivaa pitkää alamäkeä pitkin enne ensimmäistä pitkää loivaa ylämäkeä. Ensimmäinen kierros sujui hyvin ja yritin pitää yllä tasaista tahtia. Ylämäet juoksin vähän hitaammin ja alamäet juoksin rennosti rullaten. Samalla mietin, miten etenen reitillä toisen kierroksen. Etenin hyvää tahtia maisemia ihaillen ja
keskivauhtini oli 5:18-5:40 välillä. Myös neljäntunnin jänikset pysyivät vielä takana. 10,10 kilometrin väliaika oli 55:27 ja 20 km väliaika oli 1:51:32. Puolikkaan väliaikaa ei kirjattu.

Toinen kierros olikin sitten haasteellinen. Lämpötila nousi toisen kierroksen aikana hiostavaksi + 24–26 asteen keliksi. Noin 24 kilometrin kohdalla alkoi vauhtikarkit tökkimään ja loppumatka mentiin paikallisella cokiksella. Siirryin 27 kilometrin jälkeen etenemään juoksukävelynä. Alamäet juoksin, ylämäet kävelin. Kolmenkympin (30,30 km) väliaika oli 2:53:41 ja 40,20 kilometrin väliaika oli 4:05:01. Kilometrivauhtini oli toisella kierroksella 6:15-7:57 välillä. Ensin meni neljäntunnin jänikset ohi ja vähän myöhemmin vielä 4:09 jäsnikset. Yritin hetken pysyä heidän perässä, mutta en ihan onnistunut. Viimeiset kaksi kilsaa taistelin maaliin jalkakramppien kanssa, eikä loppukiri irronnut viimeisessä ylämäessä kohti maalia. Maaliin kuitenkin pääsin! Jälleen tuli todistettua, että maraton yllättävän pitkä ja haasteellinen matka.

Maaliviivan ylitin ajassa 4:17:37. Kilometrivauhti oli 6:05 ja keskisyke oli 143. Olin kaikista 856
juoksijasta 298 ja kaikista 134 naisjuoksijasta 49 sekä voitin oman ikäsarjani, jossa oli kuusi juoksijaa. Maratonilla ja puolikkalla palkittiin ikäsarjojen voitajat ja oli hienoa käydä hakemassa palkinto tapahtumalavalta Suomenlipun kanssa. Reitti oli yllättävän raskas ja tuuli sekä lämpötilan nousu tekivät juoksusta yllättävän haasteellisen.

Illalla kävimme porukalla syömässä Labi Gor ravintolassa ja samalla kävimme läpi juoksua sekä suunnittelimme jo tulevia juoksuja.

Turistina
Maratonin ohessa oli aikaa tutustua myös Samarkandin nähtävyyksiin ja maanantaina 9.11. teimme Seven Lakes retken Tadjikistaniin.
Samarkand on muinaisen Silkkitien varrella sijaitseva, tuhansia vuosia vanha kaupunki. Se sijaitsee lähellä Tadzikistanin rajaa ja on Keski-Aasian vanhin kaupunki. Kaupungin asukasluku on 596 000. Samarkandin tunnetuin nähtävyys on Registan-aukio, jossa järjestetään iltaisin kello yhdeksän upea valoshow. Kävellen tehdyn kaupunkikierroksen aikana tuli nähtyä kuuluisimmat nähtävyydet eli Amir Timur mausoleumi, Rukhabad mausoleumi, Registan Ensemble, Bibi Khanum Moskeija, Bibi Khanum mausoleumi, Hazrati Hizr moskeija ja Shahi Zinda Necropolis. Myös Siyobin basaarissa tuli vietettyä muutama tunti ihaillen värikkäitä keramiikka-astioita ja silkkihuiveja sekä hedelmien, kasvisten ja mausteiden väriloistoa. Silk Carpets silkkimattotehtaassa sain tutustua silkkimattojen tekemiseen ja ihailla
valmiita mattoja.



Seven Lakes retki Länsi-Tadzikistanin Fan-vuorilla oli elämys. Maisemat olivat upeat, mutta kuoppainen ja mutkikas tie ylös seitsemännelle järvelle ja takaisin alas oli aikamoista kyytiä. Matkalla näimme kylien elämää ja lounaan söimme lattialla istuen paikallisessa kylässä.
Laakson ensimmäinen järvi oli turkoosinsininen Mijgon/Nezhigon (n. 1600–1640 m) ja seuraava oli Soya (n. 1700 m). Kolmas järvi Gushor (n. 1770 m) oli jyrkänteiden ympäröimä ja neljäs järvi Nofin (n. 1820 m) on pisin n. 2,5 kilmetriä pitkä. Viides järvi Khurdak (n. 1870 m) on järvistä pienin ja kuudes järvi Marguzor (n. 2140 m) on suurin järvistä. Se on noin 3 kilometriä pitkä ja noin 45 metriä syvä. Korkeimmalla sijaitsee Hazorchashma (n. 2400 m) järvi.



Juoksumatka oli upea kokemus ja kannatti kyllä lähteä ressuun. Mukavan juoksutapahtuman kruunasi fanikuva olympiavoittaja Mo Farahin kanssa!
-pia-



Comments