Joulukuun treenit ja juoksuvuosi 2018


Joulukuussa ei paljon juoksukilometrejä kertynyt, mutta kehonhuoltoa tuli sitäkin enemmän. Joulukuun alussa juoksin Honolulun maratonin ja sen jälkeen pidin ylimenokautta vuoden loppuun. Kilometrejä tuli vain 132,5 kilometriä. Joulukuun lopussa tuli myös hiihdettyä ja lasketeltua pitkästä aikaa.


Lomaillessa oli aikaa muistella vuoden aikaisia tapahtumia ja suunnitella tulevan vuoden juoksuja ja lomamatkoja. Viime vuonna tähän aikaan mietin pitkään, mitä haluan liikuntavuodelta 2018. Suunnitelmissa oli kokeilla ensimmäinen ultramatka ja vaellusloma Lofooteille. Tavoitteena oli juosta viisi maratonia ja yksi puolikas tuon ultramatkan lisäksi. Toiveena oli, että saisin treenata terveenä ja tavoitteena oli myös viimein alittaa neljän tunnin raja maratonilla. Vuosi alkoi ja päättyi juhlahumussa, sillä tammikuussa täytin 50 vuotta ja joulukuussa juhlin syntymäpäivääni juoksemalla Honolulun maratonin.



Mä näitä polkuja tallaan...

Harjoittelu sujui hyvin ja sain harjoitella terveenä koko vuoden. Kilometrejä tuli yhteensä 2460 kilometriä ja lisäystä edelliseen vuoteeni 410 kilometriä. Maanteillä ja poluilla loin pohjaa tuleville ultrajuoksuille. Poluilla olisi kyllä pitänyt juosta vähän enemmän Nuts Ylläs Pallas juoksua ajatellen. Vetoharjoituksia tein, mutta niitä olisi saanut olla enemmän vauhtia ajatellen.

Ahersin myös salilla, mutta siellä olisin saanut käydä vähän enemmän ja keskittyä voimaharjoitteluun kuntopiiriharjoittelun sijasta. No ensi vuonna sitten. Harjoitteluuni kuului myös säännöllisesti liikuuvuusharjoittelua ja venyttelyä. Hierojalla kävin säännöllisesti parin kolmen viikoin välein.

Pääsin heti alkuvuodesta tutustumaan ja testaamaan Hölkkä-liiviä. Liivi toi mukavaa vaihtelua, ryhtiä ja tehoa harjoitteluuni. Käytin liiviä peruskuntolenkeillä ja tehostamassa mäki- ja loikkatreenejä. Ohjasin myös kesän aikana Pyynikin vaihtelevassa maastossa Hölkkä-liivilenkkejä. Kokemuksiani Hölkkä-liivistä voit lukea täältä.


HCRD Street Team

Oli mahtavaa olla jälleen mukana HCRD Street Teamin ihanassa juoksuporukassa. Tiimin jäsenenä olen kertonut harjoittelustani ja antanut juoksuvinkkejä Instgramissa, Facebookissa ja täällä blogissa. Street Teamin kautta pääsin osallistumaan myös messuille, expoon ja RunFest juoksutapahtumaan, jossa Merituulin, Lauran ja Katjun kanssa promosimme vuoden 2019 juoksupäivää ja tietysti myös juoksimme.



Juoksulomalta vauhtia ultramatkalle

Ajatus siirtymisestä maratoneista pidemmille matkoille alkoi entistä enemmän kiinnostamaan kevään aikana. Ensimmäisen ultramatkan juoksin kesäkuussa Vauhtisammakon juoksulomalla Kreikassa. Spartasta Kalamataan kertyi matkaa 63 kilometriä. Juoksu sujui yllättävän hyvin ja antoi tsempin Nuts Ylläs Pallas juoksuun. Vauhtisammakon juoksuloma oli mukava kokemus. Oli mukava lomailla ja juosta viikko sekä aurinkoisessa että lämpimässä Kreikassa.  Tavoitteena oli osallistua kaikkiin harjoituksiin kunnon mukaan sekä kehoa kuunnellen ja siinä onnistuin. Treenien lomassa jäi hyvin aikaa myös löhöilyyn ja kaupungilla kiertelyyn. Silmä lepäsi upeissa vuori- ja merimaisemissa sekä kukkaloistossa. Lämpö ja aurinko taas sivelivät kehoa ja mieltä. Viikkoon siis mahtui juoksua, venyttelyä, uintia, löhöilyä, shoppailua, hyvää ruokaa, uusia tuttavuuksia sekä upeita elämyksiä. Ennätykset paukkui ja kilometrejä tuli yhteensä 120. Juoksuloman leiripäiväkirjan voit lukea täältä.


Lenkkarit kulkivat mukanani niin loma- kuin työmatkoilla ja sain vuoden aikana juosta upeissa maisemissa niin Suomessa kuin ulkomailla. Nuts Ylläs Pallas juoksun jälkeen suuntasimme kulkumme mieheni kanssa kohti Lofootteja. Olin jo useamman vuoden haaveillut Lofoottien matkasta ja nyt siihen avautui hyvä tilaisuus, kun olimme jo valmiiksi pohjoisessa. Vähän minua jännitti etukäteen reissu, koska en tiennyt, miten palautuisin ultrajuoksusta Lofoottien poluille. Palauduin kuitenkin hyvin juoksusta ja jaksoin hyvin kavuta Lofoottien rinteitä ylös alas nauttien sanoinkuvaamattoman kauniista maisemista. Lofootit näytti muutenkin parhaat puolensa meille, sillä aurinkoinen ja lämmin sää suosi matkaamme. Edeltävien viikkojen sateet näkyivät mutaisina reitteinä vaelluksilamme. Lofoottien reissu löytyy täältä. Kirjoitin myös jokaisesta vaelluksesta oman postauksen blogiini.



Kisat:

Tavoitteena oli juosta viisi maratonia, yksi puolikas ja kokeilla ultramatkaa. Juoksin kauden aikana viisi maratonia sekä yhden virallisen ja yhden epävirallisen ultramatkan. Yhtään puolikasta ei tullut juostua. Maratonilla sain alitettua neljän tunnin rajan ja juoksin ennätykseni, joten olen todella tyytyväinen juoksuihini.


Juoksukausi alkoi upeasti, kun juoksin maaliskuussa Barcelonan maratonilla ennätykseni ja samalla sain alitettua neljän tunnin rajan. Juokseminen oli alusta asti helppoa tasaisella reitillä ja maaliin saavuin ajassa 3:58.23. Barcelonan maratonin kokemukset voit lukea täältä.


Toukokuussa olikin vuorossa seitsemäs Helsinki City Maraton ja se ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan, sillä liian kova alkuvauhti kostautui lopussa. Maaliin saavuin ajassa 4:11.53. Juoksu oli hikinen ja raskas urakka tällä kertaa. HCM.n kohelluksen voit lukea täältä.


Heinäkuussa oli ensimmäinen virallinen ultramatkani, kun juoksin NUTS Ylläs Pallas juoksun. Matkaa kertyi noin 57 kilometriä upeissa tunturimaisemissa. Juoksu oli yllättävän helppoa, vaikka välillä kompuroinkin maratoonarin matalalla askeleella. Maaliin saavuin ajassa 8:24:10 ja olin omassa ikäsarjassani toinen kymmenestä juoksijasta. Kiva yllätys! Upea juoksukokemus ja kasvatti sisua tuleviin koitoksiin. Nutsin juoksurapsan voit lukea täältä.


Elokuussa päätin hetken mielijohteesta ilmoittautua Tampereen maratonille ja katsoa, miten olen palautunut ultramatkasta. Olen aiemmin juossut kaksi kertaa puolikkaan Tampereella, mutta en koskaan maratonia. Oli ihan kiva vaihteeksi juosta kotimaisemissa tutulla reitillä. Juoksu ei ollut mitenkään helppo, mutta maaliin pääsin ajassa 4:06:46 ja olin N50 sarjassa toinen kymmenestä juoksijasta. Juoksurapsan voi lukea täältä.


Lokakuussa oli vuorossa tämän vuoden neljäs maraton syksyisessä Zagrebissa. Ihastuin Zagrebiin viime vuoden maratonilla ja päätin jo silloin, että juoksen maratonin uudelleen. Zagrebin Marathon oli kiva ja pieni kaupunki maraton, jossa järjestelyt toimivat hyvin. Juoksin Zagrebin kaduilla 4:07:22 ja olin N50 sarjassa kuudes. Kisaraportit löytyy täältä.


Kisakausi huipentui joulukuussa Honolulun maratoniin, joka oli tämän vuoden viides ja kaikenkaikkiaan kuudestoista maratonini. Nautin juoksemisesta, kauniista maisemista ja mahtavasta juoksutunnelmasta. Ajalla ja sijoituksella ei tällä kertaa ollut väliä. Maaliin saavuin ajassa 4:08:44 ja olin N50-54 sarjassa 28/ 1103 juoksijasta. Kaikista 8980 naisjuoksijasta olin 252 ja kaikista maaliin juosseesta 19 749 juoksijasta olin 8 980 eli siis siis pöllömpi kauden päätös.


Paljon olen saanut vuoden aikana kokea ja monia ihania muistoja on jäänyt niin harjoittelusta, matkoista kuin kisoista. Vuoden varrella olen tutustunut moniin uusiin ihmisiin ja saanut uusia juoksukavereita. Saan olla tyytyväinen, että sain treenata terveenä, eikä mitään suurempia kremppoja ole ollut. Ikä on tuonut omat haasteensa sekä harjoitteluun että harjoittelusta palautumiseen. Toisaalta olen paremmassa kunnossa nyt viisikymppisenä kuin kolme- tai neljäkymppisenä. Vuoden aikana löysin tasapainon harjoittelun ja levon välille.

Olen tyytyväinen sekä harjoitteluuni että kisoihini. Moni asia toteutui ja joitakin jäi taas toteutumatta. Vuosi oli mielenkiintoinen ja monta asiaa rikkaampana siirryn vuoteen 2019.


Kepeitä askelia vuodelle 2019!


Juoksuterveisin

-pia-

© 2018 COPYRIGHT TMI PIA NYKÄNEN

  

  • Facebook
  • Instagram