*Osallistuminen Helsinki City Running Dayhin saatu


Ei kaksi ilman kolmatta ja kerta kiellon päälle, näin voisi kuvailla minun Helsinki City Double uraani. Viime vuoden doublen jälkeeen ilmoitin, että enää en neljättä kertaa lähde

tuplamatkaa juoksemaan, mutta kuinkas sitten kävikään. Tapahtuman järjestäjät päättivät

muuttaa tälle vuodelle doublen juoksujärjestyksen niin, että ensin juostaan maraton ja sitten puolimaraton. Meikäläinen on sen verran kokeilunhaluineen, että halusin kokeilla, miten

tuplamatka sujuu toisin päin ja niinmpä ilmoittauduin jälleen doublelle.


Väsynyt, mutta onnellinen juoksija

Valmistautuminen juoksuun sujui hyvin ja myös kunto tuntui olevan kohdillaan. Olen saanut harjoitella koko talven terveenä ja takana oli onnistunut Bostonin maraton, josta olin myös hyvin palautunut. Ennen juoksua mietin, miten torstain ja perjantain seisomiset ständillä

vaikuttaa juoksemiseen ja, miten matkat sujuu uudessa järjestyksessä. Pientä pään vaivaa aiheutti myös se, että hotellin aamupala alkoi lauantaina vasta klo 7:30 ja minun pitäisi syödä aamupala vähintään kaksi tuntia ennen maratonia. Pienet oli siis murheeni.


Expossa vipinää ja vilskettä

Perjantaina olin expossa HCRD-tuotteiden myyntipisteellä töissä Helsinki City Runnin Day Ambassadorina. Oli mukava ja vauhdikas viisituntinen myyntipisteellä. Vipinää ja vilskettä riitti pisteellä aina expon sulkeutumiseen saakka ja hotellille käveli väsynyt myyntiapulainen. Pisteellä vieraili etenkin ulkomaalaisia juoksijoita ja heitä kiinnosti maratonhupparit. Oli kiva nähdä myös juoksututtuja pitkästä aikaa ja vaihtaa kuulumisia. Kummasti alkoi kisafiilis sekä pieni jännitys nousta juttutuokioiden lomassa.

Illalla laitoin juoksuvarusteet kuntoon ja kävin juoksureitit läpi, kuten teen aina ennen juoksuja.

Puhelimen HCRD-sovelluksesta tarkistin edellisen vuoden ajat ja sen perusteella tein

juoksusuunnitelman. Sovelluksesta tarkistin myös kilometrivauhdit juoksuun. Tavoitteeksi

maratonnille asetin neljä tuntia ja puolikkaalle noin 1:50. Ensisijaisesti tavoitteena oli lähteä tekemään kahta tasaista suoritusta sekä nauttimaan juoksutapahtuman tunnelmasta. Unta ei paljon tarvinnut vauhdikkaan päivän jälkeen odottaa.


Expossa tapasin HCRD Ambassadorit Elinan ja Marjan. Kuva:

HCM

Heräsin kello 7:15 ja aamupalalle menin heti, kun pääsin eli kello 7:30. Söin perinteisen juoksua edeltävän aamupalan eli kaurapuuroa, leipää, hedelmiä, tuoremehua ja kahvia. Aamupalan jälkeen hain huoneesta juoksuvarusteet ja lähdin Pasilasta kävellen kohti Olympiastadioinia. Muutama muukin juoksija oli kävelemässä kohti stadionia, joten matka- ja juttuseuraa oli tarjolla. HCRD Ambassadorina pääsin odottelemaan lähtöä Olympiastadionilla

sijaitsevaan pukuhuoneeseen. Pukuhuoneessa tapasin HCRD Ambassadorit Marjan, Merituulin ja Henna-Riikan, jotka lähtivät myös maratonille. Pientä jännitystä oli ilmassa

puheensorinasta ja vessassa ramppaamisesta päätellen.


Juoksuvarusteet valmiina

Vielä hymylyittää - HCRD Ambassadorit Merituuli ja Marja lähtivät maratonille kanssani

Maratonin startti oli kello 9:30 ja lähdin matkaan neljän tunnin jänisten eteen. Tavoitteena oli tasainen juoksu neljään tuntiin, jolloin kilometrivauhti olisi 5:41 minuuttia/ kilometri. Lähdössä oli yllättävän hyvin tilaa, joten oma juoksulinja ja -rytmi löytyi heti alkutaipaleella. Juoksu tuntui alusta saakka hyvältä ja kevyeltä, joten annoin vain mennä. Maratonin ensimmäinen ja toinen kierros poikkesivat hieman toisistaan. En pidä mukulakivetyksestä, joten Ruoholahden

juomapisteen jälkeinen osuus ei ollut minulle mieleinen. Keskuspuiston nousu, Auroran sillalle kiipeäminen ja loiva mäki Olympiastadionille ottivat koville toisella kierroksella, mutta ensimmäisellä kierroksella ne sujuivat hyvin. Juoksin ensimmäisen kierroksen reippaasti ja kilometrivauhdit vaihtelivat 5:18-5:34 välillä. Viiden kilometrin väliaika oli 27:17 ja kymmennen kilometrin väliaika oli 54:04. Puolikkaan saavuin ajassa 1:53:20. Alamäet juoksin rennon reippaasti, ihan niin kuin opetan juoksukoululaisia ja ylämäet otin rauhallisemmin. Tasaiset pätkät kipitin tasaista tahtia. Toiselle kierokselle lähtiessä joku katsoja huusi, että enää yksi kierros jäljellä ja minä vastasin, että ei ku kaksi. Hieman katsoja taisi ihmetellä vastustani.


Kuva: Helsinki City Running Day

Toisen kierroksen juoksin tietoisesti hitaammin, mutta pidin huolen, että juoksen maratonin alle neljän tunnin. Alamäet juoksin edelleen rennon reippaasti ohittaen muita juoksijoita, jotka sitten menivät ohitseni, kun kävelin ylämäet. Välillä tuli juteltua muiden juoksijoiden kanssa ja kannustettua heitä. Sain myös itse kannustusta muilta, kiitos siitä. Keskivauhti vaihteli 5:22-5:48 välillä ja 30 kilometrin rajan saavutin ajassa 2:45:15. Myös muutama kuuden minuutin kilometrivauhti mahtui matkaan ja ne tuli 37 ja 39 kilometrien kohdalla. Maalisuoralla irtosi loppukiri ja maaliin saavuin ajassa 3:55:59. Keskivauhti oli 5:33 ja keskisyke 152. Olin tyytyväinen juoksuuni. Juoksin myös ensimmäisen kerran HCM:n alla neljän tunnin.

Huoltopisteitä oli yksitoista ja yksigeelipiste (Maxim-geeli) maratonin toisella kierroksella.

Tarjolla oli Leaderin urheilujuomaa ja vettä sekä osalla pisteistä oli banaania ja suolakurkkua. Join tällä kertaa omaa urheilujuomaa jokaisen huoltopisteen kohdalla ja noin 10 kilometrin välein otin Noshtin vauhtikarkin.


HCR

Maratonin jälkeen siirryin pukuhuoneeseen vaihtamaan kuivat vaateet ylle ja samalla tankkasin hieman energiaa seuraavalle matkalle. Söin banaanin ja hedelmäsoseen sekä join

mehukeiton. Juoksujen väliin jäin noin tunti ja yritin pitää lihakset lämpimänä ja viereystason yllä. Pukuhuoneessa riitti puheensorinaa, kun osa oli saapunut juoksemasta ja osa oli vasta lähdössä juoksemaan. Puolikkaan ensimmäinen lähtö oli kello 14.30, mutta lähdin yhdessä Elinan kanssa toiseen lähtöön, joka starttasi kello 14:40. Hieno ja pysäyttävä hetki koettiin ennen lähtöä, kun kuuluttaja kysyi, onko mukana Ukrainalaisia juoksijoita. Muutama käsi nousi ylös ja silloin kaikki juoksijat alkoivat taputtaa. Alkuperäinen tavoite oli lähteä hakemaan 1:50 aikaa, mutta maratonin jälkeen päätin lähteä tavoittelemaan realistista kahden tunnin loppuaikaa (5:41 min/km).


Valmiina puolikkaalle

Kuva: Helsinki City Running Day

Puolikkaan lähdössä oli ruuhkaa ja omaa juoksutilaa ja -ryhmiä joutui hakemaan. Toisaalta rauhallinen alkuvauhti sopi minulle maratonin jälkeen, mutta toisaalta se söi loppuaikaa. Sain omasta juoksurytmistäni kiinni vasta 3-4 kilometrin kohdalla, mutta juoksu alkoi tuntumaan hyvältä vasta 10-13 kilometrin kohdalla, johon osui myös nopeimmat kilometrit. Ensimmäisellä kympillä kilometrivauhdit vaihteli 5:39-6:26 välillä. Viiden kilometrin väliaika oli 30:23 ja

kympin väliaika oli 1:00:42. Nilkat olivat kovilla mukulakiviosuudella ja oli pakko katsoa, mihin

astui väsyneillä jaloilla. Keskuspuiston nousu, Auroran sillalle kiipeäminen ja loiva mäki Olympiastadionille ottivat jälleen koville, mutta loppukiri irtosi sentään maratonportin jälkeen, samoin helpotuksen tunne. Etenin juoksu-kävelynä maratonin toiselta kierrokselta tuttua

reittiä. Toisella kympillä keskivauhti oli 5:30- 6:45 välillä ja vaikein hetki osui 18 kilometrin kohdalle. Viidentoista kilometrin väliaika oli 1:30:30. Maaliin saavuin ajassa 2:09:15. Keskivauhtini oli 6:04 ja keskisyke 144. Ihan ei puolikas mennyt suunnitelman mukaan ja taival oli tällä kertaa sekä pitkä että raskas.

Puolikkaalla huoltopisteitä oli viisi (3,6 km, 7 km, 9,6 km, 13,5 km ja 17,5 km) ja join jokaisella pisteellä kulauksen urheilujuomaa. Urheilujuoma ei oikein imeytynyt, mutta yritin silti juoda kulauksen jokaisella huoltopisteellä. Matkan tekoon imeytyminen ei kuitenkaan suuremmin vaikuttanut.


Double

Kokonaisaikani doublella oli 6:05:13 ja aikani parani viime vuodesta 7 minuuttia 45 sekuntia,

joten todella tyytyväinen olen suoritukseeni. Salainen toiveeni oli, että pystyisin parantamaan kokonaisaikaa edellisestä vuodesta ja siinä onnistui. Vaikka sijoituksilla ei ole väliä, niin olin naisten yleisen sarjan viides (17 juoksijaa) ja 29. kaikista doublen 73 juoksijasta. Ainakin minulle oli henkisesti helpompi juosta ensin maraton ja sitten vasta puolikas. Ehkä juoksin maratonin hieman liian lujaa ja se söi paukkuja puolikkaalta tai sitten ei. Doublella tuli juostua myös lempparikengät eli Brooksin Launch 8:t loppuun, joten ensi viikolla on mentävä kenkäostoksille.

Juoksun jälkeen puin kuivat vaateet ylle ja söin hieman välipalaa ennen kuin lähdin Elinan kanssa kävellen kohti Pasilaa ja hotellia. Kävely teki hyvää jaloille ja oli kiva käydä juoksu uudeellen läpi Elinan kanssa. Elina lähti Pasilan asemalta kotiin ja minä hotellille. Saunan ja ruuan jälkeen unta ei tarvinnut kauan odotella.


Juoksureitit olivat mielestäni kivat, mutta ei mitenkään helpot tai tasaiset. Ehkä hieman liikaa mutkia ja käännöksiä meikäläisen makuun. Myöskään mukulakivetyksessä en tykkää juosta,

sillä löysät nilkkani eivät niistä tykkää. Juoksusää oli täydellinen eli puolipilvistä ja noin 10-12 asteen lämpötila. Vain tuuli hieman haittasi menoa ajoittain. Huoltopisteitä oli kaikilla matkoilla mielestäni riittävästi. Jälleen kerran hyvin järjestetty ja mukava juoksutapahtuma. Kiitos järjestäjille ja

vapaaehtoisille!


Ensi vuonna minut löytää ehkä viiden kilometrin lähtöviivalta, sillä sitä en ole vielä HCRD:llä juossut.


Juoksuterveisin

-pia-


Huhtikuu hurahti hetkessä ja pääsiäisenä toteutui yksi pitkäaikainen haaveeni, kun ylitin Bostonin maratonin maaliviivan maanantaina 18.4.2022. Parin viikon lomailu keväisessä Bostonissa ja aurinkoisessa Los Angelesissa tuli kyllä tarpeeseen. Treenien suhteen kuukausi meni oikeastaan vuoden ensimmäiselle maratonille valmistautuessa ja siitä palautumiseen sekä toisaalta jo seuraavaan maratoniin tai oikeastaan Helsinki City Doublelle

valmistautuessa.


I'm ready for Boston Marathon

Ennen lomaa sain osallistua Brooks Run Happy Afterwork PR-tilaisuuteen. Tilaisuudessa pääsin tutustumaan Brookisin kevään uutuuslenkkareihin ja Suomen Urheilunliiton Harri Hänninen antoi vinkkejä, miten aloittaa juoksuharrastus oikein ja, miten onnistua juoksutapahtumassa. Myös juoksuharjoitteluun ja -tekniikkaan sai hyviä vinkkejä. Olen jo useamman vuoden juossut Brooksin tossuilla ja Launch-tossut ovat suosikkini. Kiitos kivasta tapahtumasta @brooksrunningnordic ja @domakersfinland




Bostonissa tuli maratonin ja lenkkeilyn lomassa myös kierrettyä nähtävyyksiä, shoppailtua ja

eksyin jääkiekkopeliinkin. Vastakkain oli Boston ja Pittsburgh. Peli oli upea kokemus ja olihan

se hienoa, kun molemmissa joukkueissa pelasi suomalaisia. Yritin mennä myös baseball-peliin, mutta sinne en päässyt ison kassin kanssa. Boston oli kivan kokoinen ja selkeä kaupunki, johon oli helppo tutustua kävellen. Viikon aikana tuli nukuttua paljon ja syötyä hyvin. Juoksulenkit tein Boston Common ja ja Public Garden puistoissa, johon hotellilta oli muutaman minuutin matka. Hotellin kuntosali ja juoksumatto tuli myös testattua. Harmi, että uima-allas oli vielä suljettu. Bostonin kisaraportin voit lukea täältä.


Boston Common & Public Garden

Fenway Park


Los Angelesissa taas tuli levättyä ja löhöttyä sekä lenkkeiltyä Runyon Canyon upeissa

maisemissa. Runyon Canyon on minun lemppari lenkkeilykohde Los Angelesissa ja sinne on

aina ehdittävä lenkkeilemään. Myös Santa Monicaan on Kalifornian lomalla päästävä, niin pääsin tälläkin reisulla. Lämmin ja aurinkoinen sää suosi lomailua ja altaallakin tuli vietettyä aikaa useampana päivänä.


Runyon Canyon Park

Santa Monica

Treeneistä ei ole kovin paljon kerrottavaa, kun kuukauden alku meni maratoniin

valmistautuessa ja kuukauden loppu palautuessa maratonista sekä valmistautuessa Helsinki City Doubleen. Juoksukilometrejä kertyi 251 kilometriä ja vaellusta 16 kilometriä. Salilla tuli pyörähdettyä pari kertaa ja yhdelle venyttelytunnille ehdin kuukauden aikana. Muuten

venyttely jäi aika vähälle. Juoksutreenit koostuivat peruskestävyyslenkeistä, reippaista ja kiihtyvistä lenkeistä sekä vetotreenistä. Lenkkien pituudet vaihtelivat 5-25 kilometrin välillä.


Boston Common &Public Garden

Loman aikana oli aikaa miettiä kesän ja syksyn kisoja ja niinmpä sain kisakalenterikin valmiiksi. Suunnitelmissa on kaksi katukymppiä, kaksi puolimaratonia ja viisi maratonia. Toivotaan, että pysyn terveenä ja suunnitelmat toteutuvat.


Juoksuterveisin

-pia-


Yksi pitkäaikainen haaveeni toteutui, kun ylitin Bostonin maratonin maaliviivan maanantaina 18.4.2022. Samalla tuli täyteen myös maraton numero 30 ja kolmas World Marathon Major- sarjan juoksuni. Bostonin maraton oli kaiken kaikkiaan mahtava kokemus ja tapahtuma oli hyvin järjestetty. Bostonin maraton 126 oli myös historiallinen, sillä 50 vuotta tuli kuluneeksi sitä, kun ensimmäiset naiset saivat juosta virallisesti Bostonin maratonin. Oli hienoa olla mukana tässä historiallisessa juoksussa.



Valmistautumista reissuun

Valmistautuminen reissuun alkoi heti, kun sain tietää, että pääsen mukaan maratonille. Hyviä matka- ja treenivinkkejä sain muuan muassa Facebookin Boston Marathon 2022 -ryhmästä ja

juoksututuilta, jotka olivat juosseet maratonin. Treenivinkiksi sain kehotuksen treenata ylä- ja alamäkijuoksua sekä juoksemista vastatuuleen. Mäkisessä maastossa tulikin juostua ja tuulisiakin säitä riitti pitkin talvea, joten treenivinkistä tuli otettua vaarin.

Järjestäjille oli etukäteen lähetettävä koronarokotustodistus, mutta koronatestiä ei kisaan, eikä expoon vaadittu. Yhdysvallat vaati kuitenkin negatiivisen koronatestituloksen, joka oli otettava 24 tuntia ennen lentoa sekä seitsemän sivuisen paperinipun, jossa vakuutin ja vannoin

rokotukset ja muut terveysasiat. Pientä puuhaa ja jännitystä siis riitti ennen matkaa.

Bostoniin lensin SAS:n lennolla Helsingistä Kööpenhaminan kautta ja paluulento oli Los

Angelesista Kööpenhaminan kautta Helsinkiin, koska jatkoin maratonin jälkeen lomaani Los Angelesissa. Valitsin Hyatt Regency Boston hotellin, koska se sijaitsi muutaman minuutin kävelymatkan päässä maratonin lähtöön vievien bussien lähtöpaikasta ja maratonin maalista. Myös maratonin expo ja Fan Fest alue olivat noin 15-20 minuutin kävelymatkan päässä

hotellista. Hotellin valintaan vaikutti myös se, että hotellissa oli kuntosali ja lähistöllä oli kaksi puistoa lenkkeilyyn. Hotellin uima-allas oli vielä suljettu koronan takia. Muutenkin hotellilta oli lyhyt matka eri puolille kaupunkia. Ennen matkaa latasin puhelimeen maraton apin, josta löytyi kaikki tarvittava tieto tapahtumasta.


Expo

Expo oli auki perjantaista sunnuntaihin Convention Centerissä. Kävin hakemassa numeroni heti perjantaina ja samalla reissulla pyörähdin myös Fan Fest alueella. Järjestelyt expossa toimivat hyvin ja numeron hakeminen sujui sekä helposti että nopeasti. Expon puolella olikin sitten ruuhkaa ja karnevaalitunnelmaa, kun ihmiset hamusivat kisatuotteita. Minunkin ostoskoriin eksyi takki ja juoksutrikoot. Expossa tuli otettua "pakollinen" numerolappukuva ja pitihän osallistujaseinältä etsiä oma nimi yli 25 000 nimen joukosta. Juoksijoita oli 120 eri maasta.







Boston Marathon

Sain jännityksestä huolimatta nukuttua hyvin ja heräsin kisa-aamuna kello 6:30. Hotellilla olisi ollut tarjolla varhainen aamiainen meille juoksijoille, mutta söin huoneessa tutun ja turvallisen aamupalan eli kaurapuuron, banaanin, tuoremehua ja kahvia. Pientä päänvaivaa aiheutti aamun viileä sää eli, mitä pukea päälle bussiin ja lähtöalueelle. Päiväksi oli luvattu aurinkoista ja lämmintä keliä, joten juoksuasu oli helppo valita. Kävelin hotellilta muutamassa minuutissa Boston Common puistoon, josta keltaiset koulubussit kuljettivat meidät juoksijat 42 kilometrin päässä olevaan Hopkintoniin. Minun bussini lähti kello 8:15 ja matka lähtöpaikalle kesti noin tunnin. Bussiin sai ottaa mukaan vain pienessä läpinäkyvässä pusissa evästä ym. tarpeellista

tavaraa.




Athletes Villagessa söin ennen lähtöalueelle siirtymistä banaanin ja join cokista. Alueella oli tarjolla urheilujuomaa ja vettä, mutta tyydyin omiin eväisiin. Pajamajoja oli

riittävästi, mutta vessapaperi kannattaa ottaa mukaan ja jonottamiseen kannattaa varautua. Päällä olleet lämpimät vaatteet jätin lähtöalueella jätesäkkiin, josta ne lahjoitettiin

hyväntekeväisyyteen.



Ensimmäiset juoksijat lähtivät matkaan kello 10:00 ja minun lähtöryhmäni lähti matkaan kello

10:50. Yllättävän hyvin oli tilaa juosta heti alusta asti ja oma juoksurytmi löytyi nopeasti. Minua oli kehoitettu aloittamaan rauhallisesti ja lähdinkin matkaan omaa vauhtia. Tavoitteenani oli tehdä tasainen ja hyvä juoksu, ja siinä mielestäni onnistuin.




Alkumatka oli ehkä enemmän alamäkivoittoinen, mutta kyllä niitä pieniä nyppylöitä riitti alusta

saakka. Matka eteni tasaista vauhtia Ashlandin, jossa tuli viisi kilometriä täyteen ajassa 27:08. Matka jatkui ylä- ja alamäkineen kohti Framinghamnin, jossa tuli 10 kilometriä täyteen ajassa 54:21. Tasaisin juoksu pätkä osui mielestäni 10-15 kilometrien väliin, jos sitä nyt tasaiseksi voi sanoa. Reitti kulki Natickin kautta kohti puolimatkaa, joka oli Wellesley:ssä. Puolimatkassa aikani oli 1:55:57 ja hieman säikähdin vauhtiani. En ollut seurannut kellosta aikaani, vaan olin juossut fiiliksen mukaan nauttien kannustuksesta ja maisemista. Hieman mietitytti, jaksanko samaa vauhtia maaliin saakka. Puolimatkassa oli kuuluisa opiskelijoiden Wellesley Scream Tunnel ja juoksuun tuli kyllä ihan uudenlaista vauhdin hurmaa opiskelijoiden kannustuksesta.

Ajassa 2:48:23 saavutin 30 kilometrin rajapyykin ja juoksu tuntui edelleen yllättävän hyvältä ja helpolta. Matka jatkui ylä- ja alamäkineen Newtoniin, jossa edessä oli kuuluisa Heartbreak Hill. Kukkula oli juuri niin haastava, kuin oli sanottu sen olevan. Se todellakin haastoi meitä juoksijoita, mutta onneksi kannustusta oli koko ylämäen ajan.



Loppumatka kohti maalia olikin jälleen vähän helpompaa osuutta ja katsojien kannustus toi askeleeseen lentoa, vaikka matka painoi jo jaloissa. Yleisön kannustus olin jotain ihan huikeaa koko matkan ja ihmiset tarjosivat meille juoksijoille appelsiinin paloja, banaania, karkkia ja vettä. Ennen Boylston Streetilla sijaitsevaa maalia ohitimme vielä Brooklinen. Maalisuoralla

irtosi pitkästä aikaa vielä loppukiri ja maaliviivan ylitin ajassa 4:00:37. Keskivauhtini oli 5:40 ja keskisyke 149. Maaliin juoksi 24 819 juoksijaa ja sijoitukseni oli 17 497. Naisia maaliin tuli 10 536 ja minä olin sijalla 6 475. Omassa ikäluokassani oli juoksijoita 1 107 ja minun nimi löytyi sijalta 572.



Reitti oli kiva, mutta yllättävän rankka ala- ja ylämäkineen ja ne kyllä vaativat veronsa

loppumatkasta. Juoksin alamäet rennosti rullaten ja ylämäet juoksin rauhallisemmin. Alamäkitekniikastani oli tällä reitillä hyötyä ja alamäissä juoksikin monien ohi. Aikaani olen tyytyväinen, vaikka tuo 37 sekunnin ylitys onkin pieni kauneusvirhe lopputuloksessa. Ehkä kuvaaminen ja maisemien ihailu söi aikaa. Olisihan se ollut hienoa alittaa neljä tuntia, mutta tällä kertaa näin!



Huoltopisteitä oli tasaisesti mailin välein molemmin puolin reittiä, eikä niillä ollut ruhkaa.

Tarjolla oli Gatorade urheilujuomaa ja vettä. Geeliä jaettiin 19, 27 ja 34 kilometrien kohdalla. Minulla oli mukana Noshtin salmiakki vauhtikarkkeja ja otin niitä noin 25 minuutin välein.

Huoltopisteillä join kulauksen joko vettä tai urheilujuomaa. Maalissa oli tarjolla vettä ja

urheilujuomaa sekä niskaansa sai avaruuslakanan. Maalin jälkeen sai myös kassillisen evästä mukaansa. Kassista löytyi urheilujuomaa, banaania, sipsejä ja välipalapatukoita. Koska hotelli sijaitsi lähellä maalia, en vienyt varusteita säilytykseen. Varustesäilytys näytti kuitenkin toimivan hyvin.



Juoksun jälkeen kävelin hotellille, jossa hotellin henkilökunta otti meidät juoksijat vastaan. Hotellin aulassa sai banaanin, vettä ja lämpimän pyyhkeen, jolla pyyhkiä kasvot. Ai, että lämmin pyyhe teki terää hikiselle ja likaiselle iholle. Illalla osallistuin Post Race partyyn, mutta se oli kyllä pienoinen pettymys.



Bostonin maraton oli upea reissu!


Juoksuterveisin

-pia-


@bostonmarathon #bostonmarathon2022 #boston126

1/71