Päivät ja viikot humahtivat hetkessä, kun oli niin paljon mielenkiintoista ja mukavaa ohjelmaa. Yllättävän kivasti tuli juoksukilometrejä toukokuulle, vaikka kuukausi menikin maratoneille valmistautumisessa ja niistä palautumiseen. Toukokuun aikana tuli juostua kaksi maratonia ja yksi puolikas kahden viikon sisällä. Ensin juoksin Helsinki City Doublen ja sitten Luxembourg

Night Maratonin. Double oli suunniteltu tapahtuma ja yömaratonille päätin lähteä yks kaks. Osallistuin myös Wings for Life World Run -hyväntekeväisyysjuoksuun, joka juostiin virtuaalijuoksuna. Toukokuussa pyöri joukusukoulujen ohjaukset, joten useampi ilta sujui

joutuisasti juoksun parissa milloin Sorsapuistossa ja milloin Pyynkin kentällä. Polkujuoksukoulu pyöri Kaupin maastossa. Miniloma keväisessä Luxembourgissa teki hyvää ja yllättävän paljon sitä ehtii tekemään ja näkemään kolmessa päivässä!



Sunnuntaina äitienpäivänä 8.5. juostiin maailmanlaajuinen Wings for Life World Run-hyväntekeväisyysjuoksu ja juoksijat ympäri maailmaa lähtivät liikkeelle yhtä aikaa klo 14.00 hyvän asian puolesta. Tapahtuman rekisteröitymismaksu 20 euroa meni 100 prosenttisesti hyväntekeväisyyteen selkäydinvammojen tutkimukseen ja hoitoon, myös Suomessa.

Osallistuin tapahtumaan toisen kerran Helsinki City Runnin Dayn Ambassadorsin roolissa ja tällä kertaa osallistuin tapahtumaan kävellen. Ehdin kävellä 7 kilometriä ennen kuin cather car sai minut kiinni ja kävelyurakkani loppui. Kiva ja erilainen virtuaalitapahtuma.


Helsinki City Running Day:ssa juoksin neljännen kerran Helsinki Doubleen, mutta tällä kertaa

matkat juostiin toisin päin eli ensin juostiin maraton ja sitten puolimaraton. Ainakin minulle oli henkisesti helpompi juosta matkat näin päin. Molemmat juoksut sujuivat hyvin ja paransin

kokonaisaikaani 7 minuuttia 45 sekuntia. Maraton sujui aikaan 3:55:59 ja puolimaraton

2:09:15. Doublen kokonaisaika oli 6:05:13. Kisarpasan doublelta voit lukea täältä.


Luxembourg Night Marathon tuli ohjelmaan tosiaan ex tempore ja väliä Helsinki City

Doublesta jäi vain kaksi viikkoa. Pieniä haasteita oli päästä Luxembourgiin, mutta itse maraton sujui hyvin ja reissu oli mukava. Mielestäni reitti oli kiva mutkista huolimatta ja kaupungin nähtävyydet sekä vehreät puistot tuli katsastettua juoksun aikana. Kartalta katsottuna reitti näytti aikamoiselta siksakilta ja kiemuralta, ja sitä se kyllä olikin. Voisihan sitä helpomminkin tutustua kaupunkiin kuin juoksemalla maratonin! Öinen maraton tuli juostua aikaan. 4:02:17. Yömaraton oli uusi, mielenkiintoinen ja kiva kokemus. Kisarapsan maratonilta voit lukea täältä.



Onnistuneet juoksut molemmissa tapahtumissa toivat uutta intoa harjoitteluun ja oli hienoa huomata, että talven monipuolinen harjoittelu tuottaa tulosta. Juokseminen tuntuu tällä hetkellä hyvältä ja jopa helpolta. Takana on useamman vuoden säännöllinen, monipuolinen ja pitkäjänteinen harjoittelu, johon on nyt vuoden verran haettu vauhtia valmentajan johdolla.


Harjoittelu oli aika kevyttä, koska toukokuulle osui nuo kaksi juoksutapahtumaa. Kaksi ekaa viikkoa meni valmistautuessa doublelle, sitä seuraava viikko meni palautellessa doublelta ja sitten alkoikin jo valmistautuminen yömaratonille. Juoksukilometrejä kertyi kuin huomaamatta 287 kilometriä.


Maratonia edeltävillä viikoilla ohjelmassa oli kevyitä 6-10 kilometrin lenkkejä, joiden yhteydessä tein koordinaatioita ja otin muutamia rentoja vetoja. Sunnuntaisin oli pitkät lenkit ja viikkoa ennen doublea juoksin kiihtyvän 20 kilometrin lenkin lisäten vauhtia aina 5 kilometrin välein. Viikolla 18 eli kaksi viikkoa ennen doublea juoksin 8 x 1 kilometrin vetoja kahden minuutin palautuksella. Ohjelmassa oli myös lihaskuntoa ja venyttelyä. Maratonviikolla juoksin kaksi kevyttä 6-7 kilometrin lenkiä, joista toinen sisälsi 3 x 500 metrin rentoja vetoja. Doublelta palauduin omasta mielestäni nopeasti ja juoksuhaluja olisi ollut, mutta pari päivää pidin lepoa. Tiistaina tein juoksulenkin jälkeen kevyen lihaskuntotreenin, joka sisälsi myös liikkuvuuutta ja torstaina tein kevyen 8 kilometrin lenkin. Lauantaina oli ohjelmassa

suosikkitreenini eli vauhtileikittely minuuteissa ja matkaa kertyi verryttelyineen 12 kilometriä. Sunnuntaina oli ohjelmaassa vain juoksukoulun pitkälenkki, sillä seuraava maraton oli jo odottamassa. Maratonviikkolla oli ohjelmassa 10 kilometrin lenkki rentoine vetoineen, kiihtyvä 12 kilometrin lenkki ja kevyt 5 kilometrin verryttelylenkki rentoine kiihdytyksineen. Maratonin jälkeen pidin pari päivää lepoa ja viikon puolivälistä aloitin vähitellen treenaamisen kohti heinäkuun kisoja. Näin hurahti toukokuu! Toukokuun treenit:

🏃🏼‍♀️ 287 km

🏋️ 2 x 40 min

🧘 1 x 45 min

Olipas vauhdikas ja mukava toukokuu!

Juoksuterveisin -pia-

Jälleen uusi ja mielenkiintoinen maratonkokemus takana. Matkan varasin aika lyhyellä varoitusajalla, enkä tiennyt silloin, miten palautuisin edellisestä juoksusta eli

Helsinki City Doublesta. Reissuun lähtiessä olin palautunut hyvin kahden viikon takaisesta urakasta, mutta muuten ei valmistautuminen menneet ihan suunnitelmien mukaan. Onneksi kaikki kääntyi kuitenkin lopulta hyvin ja reissu onnistui. Kolmen päivän miniloma aurinkoisessa Luxembourgissa teki hyvää ja yllättävän paljon sitä ehti tekemään ja näkemään lyhyessä ajassa.



Varasin reissun PWT- Urheilumatkojen kautta, mutta omatoimatkakin Luxembourgin

yömaratonille onnistuu hyvin. Halusin tällä kertaa helpon valmismatkan työkiireiden keskelle,

joten valitsin matkan PWT:n kautta. Perjantaina meitä lähti matkaan viiden hengen juoksuporukka eri puolilta Suomea. Saksaan ja Luxemburgiin saapumiseen ei vaadittu rokotustodistusta, mutta Luxembourgista poistuessa se vaadittiin. Lufthansa vaati vielä

lennoilla maskin. Junissa oli maskisuositus.


Pientä säätöä Saksassa

Alkuperäinen suunnitelma oli lentää perjantaina iltapäivästä Munchenin kautta Luxembourgiin

ja käydä illalla Luxexpossa ja syömässä, mutta ihan ei matka mennyt suunnitelman mukaan.

Ensin Lufhansa perui Munchen-Luxembourg lennon, joten lentomme Helsingistä siirtyi

Frankfurttiin ja sieltä matkan piti edetä parilla junanvaihdolla kohti määränpäätä. Suunnitelmien muuttuessa päivällinen aikaistui ja Luxexpossa käynti siirtyi lauantaille.

Ensimmäinen junavuoro oli peruttu ja Koblenzissa myöhästyimme junasta, kun junamme oli myöhässä. Se juna olikin päivän ainut aikataulussa ollut juna! Junamatkat menivät kuitenkin

yllättävän nopeasti juoksukokemuksia vaihtaessa ja tulevaa juoksua pohtiessa sekä ihaillessa Saksan jokilaakson viinitarhoja, linnoja ja viehättäviä pikku kyliä. Junareittimme kulki Mainzin, Koblenzin ja Trierin kautta Luxembourgiin. Istuminen hieman kangisti jalkoja ja maratonin

suhteen ruokailut eivät menneet ihan nappiin. Onneksi Mainzissa oli pidempi tauko ja ehdimme hieman jalotella sekä käydä syömässä. Saavuimme lopulta neljän junavaihdon

ja minun kohdalla 15 tunnin matkustamisen jälkeen noin klo 23:30 Luxemburgiin. Unta ei kyllä tarvinnut matkustamisen jälkeen odottaa, sillä uni tuli silmään samalla, kun pisti päänsä tyynyyn.


Junamatkan maisemaa

Majoittauduimme BW Hotel Victor Hugo hotelliin, joka sijaitsi noin 400 metriä keskustan pohjoispuolella ja hotellilta oli noin 6 kilometriä Luxexpoon, jossa myös maratonin lähtö ja

maali sijaitsivat. Matka Luxexpoon taittui kätevästi ratikalla noin 10 minuuttissa.

Paikallisliikenne oli Luxemburgissa ilmaista.


Luxexpo Lauantaina kävimme aamupalan jälkeen Luxexpossa hakemassa juoksunumerot ja pari tuntia vierähti kuin huomaamatta expossa. Ilmoittautumisvahvistuksella ja henkilökortilla tai passilla

sai juoksu numeron. Paita ei sisältynyt juoksun hintaan, mutta olihan se ostettava exposta, kun se oli niin hyvännäköinen. Pitkästä aikaa sai myös sitoa chipin juoksukenkään. Järjestelyt

toimivat hyvin expossa. Numeron sai haettua joutuisasti, eikä ruhkaa ollut ainakaan aamutuimaan. Expokierroksen jälkeen teimme Terhin ja Kristinan kassa lyhyen jaloittelu -ja turistikierroksen kaupungilla. Loppupäivä menikin sitten lepäillessä, juoksusuunnitelmaa tehdessä ja juoksuvarusteita pohtiessa. Sen verran edellisen päivän matkustaminen painoin, että sain ottettua lyhyet päiväunet. Seuraava pieni haaste tuli eteen iltapäivällä, kun yritimme metsästää lounaspaikkaa, josta olisi saanut pastaa. Suurin osa ravintoloista oli kiinni

iltapäivällä, mutta onneksi löytyi pizzapaikka, niin ei tarvinnut turvautua mäkin

hampurilaisateriaan. Hieman harmitti, kun en ollut ottanut puuropusseja matkaan

mukaan, sillä niillä olisi saanut tehtyä hyvän lounaan lisukkeiden kanssa. Ensi kerralla pakkaan jälleen mukaan puuropussit ja nuudelit. Oman haasteensa toi myös vaatetus, millä

vaatetuksella tarkenisi juosta yön viiletessä. Onneksi kaikki asiat järjestyi jälleen omalla painollaan.


Luxexpo

Luxexpossa oli selkeät ohjeet

Valmiina maratonille

Mäkinen ja mutkikas maraton

Juoksu starttasi auringon paistaessa kello 19:00 Luxexposta ja matkavaihtoehtoina oli minimaraton, 5 kilometriä, puolimaraton, maraton ja joukkuejuoksu. Järjestäjien mukaan osallistujia oli noin 17 000. Tapahtumapaikalle menin Terhin ja Kristiinan kanssa noin tuntia ennen juoksua. Veimme lämpimiä vaatteita varustesäilytykseen ja kiertelimme tapahtuma-alueella ennen starttia. Lähtöryhmiä oli seitsemän (A-G) ja minä starttasin D-ryhmässä. Matkaan lähdin rennolla fiiliksellä ja ilman aikatavoitetta.


Lähdössä oli tiivis tunnelma

Kohta juostaan

Ajatuksena oli edetä valoisaan aikaan mahdollisimman pitkälle ja siinä onnistuin aika hyvin. Reitti oli mäkinen ja mutkikas sekä jonkin verran oli myös mukulakiveä. Mielestäni reitti oli kiva mutkista huolimatta ja kaupungin nähtävyydet sekä vehreät puistot tuli katsastettua juoksun aikana. Kartalta katsottuna reitti näytti aikamoiselta siksakilta ja kiemuralta, ja sitä se kyllä olikin. Maratonin reitti kulki myös hotellimme kulmilla noin 6 ja 13 kilometrien kohdalla. Taisimme olla aika lähellä hotellia myös noin 37 kilometrin kohdalla.

Kannustusta ja musiikkia riitti koko matkan ajan, sillä paikalla oli noin 500 muusikkoa. Kun edellinen musiikki vaimeni, alkoi jo seuraava kuulua. Matkan varrella sai kuulla laajan kattauksen musiikkia ja kuorolaulua. Kannustus siivitti menoa ja matkan varrella tuli annettua läpyt aika monen pienen kannustajan kanssa. Oli myös hienoa saada kannustusta omalla

nimellä. Tuntui, että koko kansa oli tapahtumassa mukana. Oli oikea karnevaalitunnelma!

Pimeys toi loppumatkaan omat haasteensa, vaikka olikin hienoa juosta lyhtyjen valossa. Väsyneenä muutamat pimeät puisto-osuudet ja mukulakivipätkät olivat hankalia. Välillä sai olla todella tarkkana, mihin astui väsyneillä jaloilla ja vaihdoinkin suosiolla aina välillä juoksun

kävelyksi. Myös nilkat ja polvet olivat koetuksella mutkaisella reitillä. Sain juosta noin 30 kilometriin ennen kuin alkoi hämärtää. Jos vielä juoksen yömaratoneja, taidan ottaa

otsalampun mukaan. Loppumatkasta otsalampusta olisi kyllä ollut muutamassa kohdassa apua.


Mutkikas ja mäkinen reitti

Huoltopisteitä oli 2,5 kilometrin välein viidestä kilometristä alkaen. Tarjolla oli vettä ja

urheilujuomaa sekä 28 kilometrin jälkeen myös colaa. Lisäksi tarjolla oli appelsiinia, banaania ja jonkinlaista energiapatukkaa. Join jokaisella huoltopisteellä kulauksen urheilujuomaa ja

loppumatkasta siirryin hörppimään colaa, kun sitä kerrankin oli tarjolla. Colasta iso plussa

järjestäjille. Otin matkaan kaksi pakettia vauhtikarkkeja, mutta ne jäivät tällä kertaa syömättä, sillä sen verran pizzalounaasta riitti energiaa.


Päiväkuva reitin varrelta

Juoksusää oli hyvä. Matkaan lähdimme auringonpaisteessa lämpötilan ollessa noin 10-15 astetta. Keli viileni vähitellen ja hieman aloin palella noin 35 kilometrin kohdalla. Osa

juoksijoista turvautuikin loppumatkasta avaruuslakanaan. Irtohihoista ja sormikkaista olisi voinut ollut hyötyä illan viiletessä. Maaliin tulessa lämpötila taisi olla noin 5-7 astetta.


Yöllä 30 km kyltti loisti tunnelmallisemmin kuin päivällä

Juoksuni lähti sujumaan heti alusta saakka kevyesti ja hyvin. Pientä ruuhkaa oli alkumatkasta kuten aina, vaikka tiet oli avattu meille juoksijoille. 15 kilometristä eteenpäin sai juosta ihan rauhassa, kun puiolikkaan juoksijat erkanivat reitiltä. Uutta virtaa sain joukkuekisan vaihdon jälkeen, kun rinnalle tuli uusia juoksijoita. Alkumatka oli alamäkivoittoista ja se sujuikin

nopeammin kuin loppuosuus. Oli ihanaa rullata rennosti pitkiä loivia alamäkiä ja ylämäet juoksin rauhallisesti. Kymmenen kilometrin väliaikani oli 55:34 ja keskivauhti oli noin 5:20-5:30. Puolimatkan kaaren alitin ajassa 1:54:52. Loppumatkasta eli noin 30 kilometrin jälkeen vauhtini hidastui ja keskivauhtini oli noin 6:20-6:30. Maali oli Luxexpo-hallin sisällä ja oli

hienoa juosta maaliin ihmisten kannustaessa ja musiikin soidessa. Maliin saavuin hyvävoimaisena ajassa 4:02:17. Keskivauhti oli 5:40 ja keskisyke 152. Pimeät puisto-osuudet toivat haastetta loppukilometreille ja söivät hieman aikaa, mutta muuten juoksu oli yllättävän helppoa ja kevyttä. Hallin sisältä löytyi varusteet, maalihuolto, suihkut ja hierontapiste sekä kampaamopalvelu juoksijoille. Mitali kaulassa vaihdoin lämmintä päälle ja kiertelin hetken tapahtuma-alueella ennen kuin lähdin ratikalla hotellille. Valmistautumisen huomioon ottaen olin tyytyväinen juoksuuni. Tuloksia tutkiessa oli hienoa huomata, että olin kolmas omassa ikäluokassani 29 juoksijan joukosta. Kaikki juoksijat huomioiden olin 473. ja naisten sarjan 188 juoksijan porukasta olin 43. eli suoritukseeni voin olla tyytyväinen. Tapahtuma oli kiva ja värikäs. Järjestelyt toimivat hyvin sekä expossa, että maratonin aikana.


Sisällä olevaan maaliin oli kiva juosta illan viiletessä


Maalissa

Palautusta maratonilta

Nukkumaan pääsin vasta puolenyön jälkeen ja yö oli aika rauhaton, kun elimistö kävi kierroksilla juoksun jälkeen. Muutama tunti tuli onneksi nukuttua. Aamupalan jälkeen lähdimme Terhin ja Kristiinan kanssa kiertelemään kaupungille. Turistikierroksen aikana

kiersimme osan maraton reitistä uudelleen ja askelia kertyi 26 000, mutta kävely oli hyvää palauttavaa liikuntaa juoksun jälkeen. Kävelykierroksen aikana kävimme Chemin de la

Corniche- näköalatasanteella, josta avautui upeat näkymät Alzetten laaksoon. Näköalatasanne on saanut lempinimen Euroopan kaunein parveke. Kiertelimme myös Casemates du Bock

linnoituksen raunioilla, joka on valittu Unescon maailmanperintökohteeksi. Grand-Ducal

palatsin eteen osuimme juuri vahdinvaihdon aikaan. Palatsi on Luxembourgin suurherttuan asuinpalatsi ja siellä on toimitilat myös Luxembourgin parlamentille. Kiertelimme myös vehreissä puistoissa ja lounaan nautimme vanhassa kaupungissa. Kotimatka sujui lentäen muomattavasti joutuisammin, kuin menomatka.


Casemates du Bock

Chemin de la Corniche- näköalatasanteelta avutui upeat maisemat



-pia-


*Osallistuminen Helsinki City Running Dayhin saatu


Ei kaksi ilman kolmatta ja kerta kiellon päälle, näin voisi kuvailla minun Helsinki City Double uraani. Viime vuoden doublen jälkeeen ilmoitin, että enää en neljättä kertaa lähde

tuplamatkaa juoksemaan, mutta kuinkas sitten kävikään. Tapahtuman järjestäjät päättivät

muuttaa tälle vuodelle doublen juoksujärjestyksen niin, että ensin juostaan maraton ja sitten puolimaraton. Meikäläinen on sen verran kokeilunhaluineen, että halusin kokeilla, miten

tuplamatka sujuu toisin päin ja niinmpä ilmoittauduin jälleen doublelle.


Väsynyt, mutta onnellinen juoksija

Valmistautuminen juoksuun sujui hyvin ja myös kunto tuntui olevan kohdillaan. Olen saanut harjoitella koko talven terveenä ja takana oli onnistunut Bostonin maraton, josta olin myös hyvin palautunut. Ennen juoksua mietin, miten torstain ja perjantain seisomiset ständillä

vaikuttaa juoksemiseen ja, miten matkat sujuu uudessa järjestyksessä. Pientä pään vaivaa aiheutti myös se, että hotellin aamupala alkoi lauantaina vasta klo 7:30 ja minun pitäisi syödä aamupala vähintään kaksi tuntia ennen maratonia. Pienet oli siis murheeni.


Expossa vipinää ja vilskettä

Perjantaina olin expossa HCRD-tuotteiden myyntipisteellä töissä Helsinki City Runnin Day Ambassadorina. Oli mukava ja vauhdikas viisituntinen myyntipisteellä. Vipinää ja vilskettä riitti pisteellä aina expon sulkeutumiseen saakka ja hotellille käveli väsynyt myyntiapulainen. Pisteellä vieraili etenkin ulkomaalaisia juoksijoita ja heitä kiinnosti maratonhupparit. Oli kiva nähdä myös juoksututtuja pitkästä aikaa ja vaihtaa kuulumisia. Kummasti alkoi kisafiilis sekä pieni jännitys nousta juttutuokioiden lomassa.

Illalla laitoin juoksuvarusteet kuntoon ja kävin juoksureitit läpi, kuten teen aina ennen juoksuja.

Puhelimen HCRD-sovelluksesta tarkistin edellisen vuoden ajat ja sen perusteella tein

juoksusuunnitelman. Sovelluksesta tarkistin myös kilometrivauhdit juoksuun. Tavoitteeksi

maratonnille asetin neljä tuntia ja puolikkaalle noin 1:50. Ensisijaisesti tavoitteena oli lähteä tekemään kahta tasaista suoritusta sekä nauttimaan juoksutapahtuman tunnelmasta. Unta ei paljon tarvinnut vauhdikkaan päivän jälkeen odottaa.


Expossa tapasin HCRD Ambassadorit Elinan ja Marjan. Kuva:

HCM

Heräsin kello 7:15 ja aamupalalle menin heti, kun pääsin eli kello 7:30. Söin perinteisen juoksua edeltävän aamupalan eli kaurapuuroa, leipää, hedelmiä, tuoremehua ja kahvia. Aamupalan jälkeen hain huoneesta juoksuvarusteet ja lähdin Pasilasta kävellen kohti Olympiastadioinia. Muutama muukin juoksija oli kävelemässä kohti stadionia, joten matka- ja juttuseuraa oli tarjolla. HCRD Ambassadorina pääsin odottelemaan lähtöä Olympiastadionilla

sijaitsevaan pukuhuoneeseen. Pukuhuoneessa tapasin HCRD Ambassadorit Marjan, Merituulin ja Henna-Riikan, jotka lähtivät myös maratonille. Pientä jännitystä oli ilmassa

puheensorinasta ja vessassa ramppaamisesta päätellen.


Juoksuvarusteet valmiina

Vielä hymylyittää - HCRD Ambassadorit Merituuli ja Marja lähtivät maratonille kanssani

Maratonin startti oli kello 9:30 ja lähdin matkaan neljän tunnin jänisten eteen. Tavoitteena oli tasainen juoksu neljään tuntiin, jolloin kilometrivauhti olisi 5:41 minuuttia/ kilometri. Lähdössä oli yllättävän hyvin tilaa, joten oma juoksulinja ja -rytmi löytyi heti alkutaipaleella. Juoksu tuntui alusta saakka hyvältä ja kevyeltä, joten annoin vain mennä. Maratonin ensimmäinen ja toinen kierros poikkesivat hieman toisistaan. En pidä mukulakivetyksestä, joten Ruoholahden

juomapisteen jälkeinen osuus ei ollut minulle mieleinen. Keskuspuiston nousu, Auroran sillalle kiipeäminen ja loiva mäki Olympiastadionille ottivat koville toisella kierroksella, mutta ensimmäisellä kierroksella ne sujuivat hyvin. Juoksin ensimmäisen kierroksen reippaasti ja kilometrivauhdit vaihtelivat 5:18-5:34 välillä. Viiden kilometrin väliaika oli 27:17 ja kymmennen kilometrin väliaika oli 54:04. Puolikkaan saavuin ajassa 1:53:20. Alamäet juoksin rennon reippaasti, ihan niin kuin opetan juoksukoululaisia ja ylämäet otin rauhallisemmin. Tasaiset pätkät kipitin tasaista tahtia. Toiselle kierokselle lähtiessä joku katsoja huusi, että enää yksi kierros jäljellä ja minä vastasin, että ei ku kaksi. Hieman katsoja taisi ihmetellä vastustani.


Kuva: Helsinki City Running Day

Toisen kierroksen juoksin tietoisesti hitaammin, mutta pidin huolen, että juoksen maratonin alle neljän tunnin. Alamäet juoksin edelleen rennon reippaasti ohittaen muita juoksijoita, jotka sitten menivät ohitseni, kun kävelin ylämäet. Välillä tuli juteltua muiden juoksijoiden kanssa ja kannustettua heitä. Sain myös itse kannustusta muilta, kiitos siitä. Keskivauhti vaihteli 5:22-5:48 välillä ja 30 kilometrin rajan saavutin ajassa 2:45:15. Myös muutama kuuden minuutin kilometrivauhti mahtui matkaan ja ne tuli 37 ja 39 kilometrien kohdalla. Maalisuoralla irtosi loppukiri ja maaliin saavuin ajassa 3:55:59. Keskivauhti oli 5:33 ja keskisyke 152. Olin tyytyväinen juoksuuni. Juoksin myös ensimmäisen kerran HCM:n alla neljän tunnin.

Huoltopisteitä oli yksitoista ja yksigeelipiste (Maxim-geeli) maratonin toisella kierroksella.

Tarjolla oli Leaderin urheilujuomaa ja vettä sekä osalla pisteistä oli banaania ja suolakurkkua. Join tällä kertaa omaa urheilujuomaa jokaisen huoltopisteen kohdalla ja noin 10 kilometrin välein otin Noshtin vauhtikarkin.


HCR

Maratonin jälkeen siirryin pukuhuoneeseen vaihtamaan kuivat vaateet ylle ja samalla tankkasin hieman energiaa seuraavalle matkalle. Söin banaanin ja hedelmäsoseen sekä join

mehukeiton. Juoksujen väliin jäin noin tunti ja yritin pitää lihakset lämpimänä ja viereystason yllä. Pukuhuoneessa riitti puheensorinaa, kun osa oli saapunut juoksemasta ja osa oli vasta lähdössä juoksemaan. Puolikkaan ensimmäinen lähtö oli kello 14.30, mutta lähdin yhdessä Elinan kanssa toiseen lähtöön, joka starttasi kello 14:40. Hieno ja pysäyttävä hetki koettiin ennen lähtöä, kun kuuluttaja kysyi, onko mukana Ukrainalaisia juoksijoita. Muutama käsi nousi ylös ja silloin kaikki juoksijat alkoivat taputtaa. Alkuperäinen tavoite oli lähteä hakemaan 1:50 aikaa, mutta maratonin jälkeen päätin lähteä tavoittelemaan realistista kahden tunnin loppuaikaa (5:41 min/km).


Valmiina puolikkaalle

Kuva: Helsinki City Running Day

Puolikkaan lähdössä oli ruuhkaa ja omaa juoksutilaa ja -ryhmiä joutui hakemaan. Toisaalta rauhallinen alkuvauhti sopi minulle maratonin jälkeen, mutta toisaalta se söi loppuaikaa. Sain omasta juoksurytmistäni kiinni vasta 3-4 kilometrin kohdalla, mutta juoksu alkoi tuntumaan hyvältä vasta 10-13 kilometrin kohdalla, johon osui myös nopeimmat kilometrit. Ensimmäisellä kympillä kilometrivauhdit vaihteli 5:39-6:26 välillä. Viiden kilometrin väliaika oli 30:23 ja

kympin väliaika oli 1:00:42. Nilkat olivat kovilla mukulakiviosuudella ja oli pakko katsoa, mihin

astui väsyneillä jaloilla. Keskuspuiston nousu, Auroran sillalle kiipeäminen ja loiva mäki Olympiastadionille ottivat jälleen koville, mutta loppukiri irtosi sentään maratonportin jälkeen, samoin helpotuksen tunne. Etenin juoksu-kävelynä maratonin toiselta kierrokselta tuttua

reittiä. Toisella kympillä keskivauhti oli 5:30- 6:45 välillä ja vaikein hetki osui 18 kilometrin kohdalle. Viidentoista kilometrin väliaika oli 1:30:30. Maaliin saavuin ajassa 2:09:15. Keskivauhtini oli 6:04 ja keskisyke 144. Ihan ei puolikas mennyt suunnitelman mukaan ja taival oli tällä kertaa sekä pitkä että raskas.

Puolikkaalla huoltopisteitä oli viisi (3,6 km, 7 km, 9,6 km, 13,5 km ja 17,5 km) ja join jokaisella pisteellä kulauksen urheilujuomaa. Urheilujuoma ei oikein imeytynyt, mutta yritin silti juoda kulauksen jokaisella huoltopisteellä. Matkan tekoon imeytyminen ei kuitenkaan suuremmin vaikuttanut.


Double

Kokonaisaikani doublella oli 6:05:13 ja aikani parani viime vuodesta 7 minuuttia 45 sekuntia,

joten todella tyytyväinen olen suoritukseeni. Salainen toiveeni oli, että pystyisin parantamaan kokonaisaikaa edellisestä vuodesta ja siinä onnistui. Vaikka sijoituksilla ei ole väliä, niin olin naisten yleisen sarjan viides (17 juoksijaa) ja 29. kaikista doublen 73 juoksijasta. Ainakin minulle oli henkisesti helpompi juosta ensin maraton ja sitten vasta puolikas. Ehkä juoksin maratonin hieman liian lujaa ja se söi paukkuja puolikkaalta tai sitten ei. Doublella tuli juostua myös lempparikengät eli Brooksin Launch 8:t loppuun, joten ensi viikolla on mentävä kenkäostoksille.

Juoksun jälkeen puin kuivat vaateet ylle ja söin hieman välipalaa ennen kuin lähdin Elinan kanssa kävellen kohti Pasilaa ja hotellia. Kävely teki hyvää jaloille ja oli kiva käydä juoksu uudeellen läpi Elinan kanssa. Elina lähti Pasilan asemalta kotiin ja minä hotellille. Saunan ja ruuan jälkeen unta ei tarvinnut kauan odotella.


Juoksureitit olivat mielestäni kivat, mutta ei mitenkään helpot tai tasaiset. Ehkä hieman liikaa mutkia ja käännöksiä meikäläisen makuun. Myöskään mukulakivetyksessä en tykkää juosta,

sillä löysät nilkkani eivät niistä tykkää. Juoksusää oli täydellinen eli puolipilvistä ja noin 10-12 asteen lämpötila. Vain tuuli hieman haittasi menoa ajoittain. Huoltopisteitä oli kaikilla matkoilla mielestäni riittävästi. Jälleen kerran hyvin järjestetty ja mukava juoksutapahtuma. Kiitos järjestäjille ja

vapaaehtoisille!


Ensi vuonna minut löytää ehkä viiden kilometrin lähtöviivalta, sillä sitä en ole vielä HCRD:llä juossut.


Juoksuterveisin

-pia-


1/72