Tervetuloa seuraamaan päivittäisiä juoksuharjoitteluja kohti maailman maratoneja. 

blogit-200x80.png

Tällä kertaa oli lomaviikon jälkeen jotenkin vaikea palata töihin, samoin hiihdosta juoksun pariin. Monenlaiset sekä pää- että sivutyön asiat pyörivät liikaa mielessä. Mikään ei oikein huvittanut, eikä kiinnostanut ja lenkille lähteminenkin oli jotenkin vaikeaa, enkä oikein

tiennyt johtuiko olotila laiskuudesta ja saamattomuudesta vai 400 kilomterin treeniviikosta.

Motivaatio tuntui olevan myös kadoksissa ja treenaaminen oli jotenkin vaikeaa ja tahmeaa sekä raskasta. Jouduin myös jonkin verran sumplimaan suunniteltua harjoitusohjelmaa työkuvioiden takia ja osan harjoituksista jouduin tekemään klo 20.00 maissa, mikä taas

vaikutti nukahtamiseen ja yöuneeni. Hiihdon jälkeen juoksu on ollut yleensä helppoa ja kevyttä, niin oli nytkin jalkojen osalta, mutta hengittäminen oli vaikeaa ja sykkeet huiteli välillä miten sattuu. En ollut ihan edellisten viikkojen iskussa. Mielestäni olin palautunut lomaviikon treeneistä ja kilometreistä, mutta en enkä sitten ollutkaan. Onneksi loppuviikkoa kohden olotila parani ja juoksu alkoi jälleen sujumaan viikonlopun aikana. Kivaa vaihtelua viikkoon toi juoksuohjauksien jatkuminen jälleen muutamien kuukausien tauon jälkeen.



Lenkkien aikana tuli pohdittua syntyjä syviä. Vetämättömyys sai miettimään mm. sitä, mikä saa minut työpäivän jälkeen lähtemään lenkille ja mikä minua motivoi. Kun oli saanut harjoitella terveenä ja harjoittelu oli sujunut hyvin, niin juoksutapahtumien peruminen keväältä ja

alkukesältä harmitti. Ehkä tuo tapahtumien siirtyminen syksyyn konkretisoitui vasta lomaviikolla, kun oli aikaa pohdiskella asioita. Mietin myös, mikä oli pelkkää laiskuutta ja saamattomuutta ja, mikä taas todellista väsymystä. Mietin myös, mistä juoksun vaikeus kuluvalla viikolla johtui. Oliko loman treeniviikko kuitenkin liian raskas, vaikka viikolla tuli myös levättyä ja syötyä hyvin? Enkö ollutkaan palautunut viikosta? Vai sainko liikaa ulkoilmaa lomalla ja se väsytti? Olenko kenties ajautumassa ylikuntoon, sillä siitäkin on kokemusta vuodelta 2015? Kehon kuunteleminen jatkuu, samoin pohdinta.


Viikkoon mahtui kolme ns. kevyttä lenkkiä, joista kaksi oli lihaskuntotreenin lämmittelylenkkiä, yksi vauhtileikettelylenkki, yksi vetotreeni ja yksi pitkälenkki. Lepopäiviä oli yksi ja viikon venyttelyt jäivät tekemättä, kun ei vaan huvittanut. Kahden noin 30 minuutin lihaskuntotreenin lisäksi juoksin 84 kilometriä.


Kymmenen kilometrin lämmittelylenkeillä kilometrivauhti oli noin 6:40 ja keskisyke pysytteli

132 tuntumassa, mutta 45 minuutin palauttavalla lenkillä keskisyke oli 157, vaikka vauhti ei ollut päätä huimaava. Hengittäminen oli vaikeaa, mutta se saattoi johtua osittain katupölystä. Torstain vauhtileikettelyssä edettiin minuuteissa vuorotellen reippaasti ja kevyesti. Matkaa

kertyi lämmittelyineen 13 kilometriä. Keskivauhti oli 5:54 ja keskisyke oli 150. Näistä vauhtileikittelylenkeistä on tullut yksi suosikkitreeneistäni talven aikana.

Yleensä en juokse hieronnan jälkeisinä päivinä, mutta nyt tein poikkeuksen. Lauantaina oli ohjelmassa 8 x kilometrin vedot 4:45-5:15 aikahaarukalla kolmen minuutin

hölkkäpalautuksella. Jouduin kuitenkin helpottamaan harjoitusta sen verran, että palautus meni hölkän sijaan kävelyksi. Vedot juoksin: 4:44, 4:42, 4:35, 4:44, 4:40, 4:43, 4:42 ja 4:34. Keskisyke oli noin 165.

Sunnuntaina juoksin tämän vuoden ensimmäisen Pyhäjärven kierron ja matkaa kertyi 26

kilometriä. Koska ohjelmassa oli noin 25 kilometrin lenkki, juoksin lenkin fiiliksen ja ohjeen mukaan. Rajasalmen sillan kohdalla katsoin kelloa ja varmistin, että 25 kilometriä tulee täyteen. Muuten purin kellon datan vasta kotona. Juokseminen oli yllättävän helppoa vaikean viikon jälkeen ja juoksinkin lenkin 5:58 keskivauhdilla. Keskisyke oli 142 . Hyvä lenkki ja hyvä mieli!



Tämmöinen viikko tällä kertaa. Nyt vain katse ensi viikkoon!


-pia-




*Kaupallinen yhteistyö Evogenom Oy:n kanssa


Olen aina ollut kiinnostunut hyvinvointiin ja terveyteen liittyvistä asioista sekä ihmisen fysiologista ja anatomiasta. Olen kiinnostunut myös kokeilemaan kaikkea uutta, kylläkin pienellä varauksella, joten oli hienoa päästä testaamaan jyväskyläläisen Evogenom Oy:n geenitestiä blogiyhteistyön kautta.


Evogenom Oy on suomalainen bioteknologiayritys, jonka tarkoituksena on edistää terveyttä ja hyvinvointia genetiikan avulla. Yrityksellä on myös avainlippuyrityksen status. Geenitestejä on tarjolla kolmessa eri peruslaajuudessa: Sport, Premium ja Pro, mutta peruslaajuuden lisäksi voi tilata arviot myös tiettyjen perinnöllisten sairauksien riskeistä sekä geenianalyysisi raakadatan.


Aktiivisena liikkujana minua kiinnosti tietysti Sport-geenitesti, joka on suunnattu

urheilijoille ja aktiiviliikkujille, jotka haluavat selvittää urheiluun ja liikunnallisuuteen liittyviä seikkoja. Testi sisältää kaikki geenitestin osa-alueet ja urheilijaprofiilin eli testi lupaa selvittää millaisia urheilullisia taipumuksia minulla on geeniperimässäni. Testein avulla saan tietoa esimerkiksi siitä, minkälainen harjoittelu on tehokkainta juuri minulle. Toivonkin, että voin hyödyntää saamiani tietoa suunnitellessani harjoitteluani. Voihan olla myös niinkin, että olen valinnut ihan väärän lajin itselleni, sillä testiä voi hyödyntää myös lajivalintoja suunnittellessa.

Mitä geenitesti kertoo?

Geenitestillä tutkitaan perinnöllisiä ominaisuuksia, jotka ovat periytyneet henkilön omilta vanhemmilta. Raportissa esitettyjen yksittäisten tulosten taustalla on suuri määrä valideja tieteellisiä tutkimuksia, joihin raporttiin kirjautuvat diagrammit ja sanalliset yhteenvedot perustuvat. Tulokset ovat analysoituja geenejä henkilön omasta näytteestä, eivätkä näin

ollen ota huomioon elämäntapojen vaikutusta, ympäristötekijöitä, liikunnnalista taustaa tai mahdollisia sairauksia. Analyysi perustuu olettamukseen, että henkilö on perusterve.


Analyysi ei ole lääketieteellinen diagnoosi vaan kartoitus geneettisistä vahvuuksista sekä ominaisuuksista. Kannattaa huomioida, että geenitestin tulokset ovat vain suuntaa-antavia ja ne kertovat, miten henkilön tulos suhtautuu keskivertoon. Geenit toimivat yhteistyössä ympäristön kanssa ja geeniperimä taas on lähes muuttumaton. Ympäristötekijöillä ja elämäntavoilla on suuri vaikutus tämänhetkiseen terveydentilaamme.


Raportti pitää sisällään yksilöllistä tietoa sopivasta ruokavaliosta, liikuntaan ja urheiluun liittyvistä ominaisuuksista, harjoitteluvasteista, palautumisesta, unesta sekä monista muista tärkeistä ominaisuuksistasta.


Evogenomin Sport-testi kattaa kaikki nämä osa-alueet:

  • Uni ja lepo

  • Nautintoaineet

  • Painonhallinta

  • Ravinto

  • Vitamiinit

  • Hivenaineet ja mineraalit

  • Terveys ja oma keho

  • Allergiat

  • ”Fun facts”

  • Persoonallisuus

  • Lääkevasteet


Mikä minua kiinnostaa?

Analyysi antaa minulle perustietoa siitä, miten kehoni toimii luontaisesti perimäni ansiosta. Analyysi tulee kertomaan, millainen perimä minulla on esimerkiksi suhteessa harrastamaani kestävyyliikuntaa. Millainen perinnöllinen hapenottokykyni on kestävyysliikunnan aikana ja millainen on nopean ja hitaan lihaskudoksen suhde sekä millainen suorituksen kehittymisnopeuteni on kestävyysurheilussa.

Koska olen siirtymässä vähitellen maratoneista ultramatkoille, joissa elimistö joutuu erityisen koville, kiinnostaa minua perintötekijöitteni vaikutus pärjäämiseen ääriolosuhteissa. Analyysi kertoo myös suhteen harjoittelun jälkeiseen palautumiseen ja kipukynnykseen. Ravintoasioissa minua kiinnostaa erityisesti

kofeiinin poistumisnopeus elimistöstä ja sen haittavaikutukset sekä makeanhimo,

koska aina välillä tuo makeanhimo iskee ja etenkin pitkien lenkkien jälkeen. Entä hyödynkö enemmän hitaista vai nopeista hiilihydraateista? Mietin myös, millaisia yllätyksiä analyysi mahdollisesti tuo. Tiedostan myös, että tulevat tulokset ovat suuntaa-antavia.


Miten geenitesti tehdään?

  • Näytteenottopakkaus tilataan Evogenomin verkkokaupasta.

  • Toimitus on ilmainen ja testipakkaus tulee postilla kotiin muutamassa päivässä. Pakkauksessa on selkeät ohjeet testin tekemiseen ja palauttamiseen.

  • Geeninäyte tehdään itse ja näyte otetaan syljestä. Näyte on helppo tehdä ja ohjeet ovat yksinkertaiset, mutta ne kannattaa silti lukea huolellisesti ennen testin tekoa.

  • Ennen näytteen antamista ei saa syödä, juoda, tupakoida tai pestä hampaita 30 minuuttiin.

  • Testipakkauksessa on näyteputkilo, jossa on stabilointiainetta. Stabilointiainetta ei saa joutuaiholle eikä suuhun. Ennen näytteen antamista putkilosta otetaan korkki pois ja sen tilalle laitetaan pakkauksessa mukana oleva suppilo. Näyte kerätään sylkemällä suppiloon. Sylkeä kerätään kaksi millilitraa. Putkilossa on mittaviivat, joiden avulla voi tarkistaa, että näytettä on riittävästi. Kun näytettä on riittävästi, suppilo irrotetaan näyteputkilosta ja ruuvataan korkki tiukasti paikoilleen. Putkiloa ravistetaan hyvin, jotta näyte sekoittuu stabilointiaineeseen.

  • Näyte palautetaan samassa pakkauksessa kuin se oli tullut kotiin. Pakkauksen sisällä on tarra, joka liimataan pakkauksen päälle ennen takaisin lähettämistä. Postimaksu on maksettu valmiiksi, joten pakkauksen voi vain tiputtaa postilaatikkoon näytteenoton jälkeen.

  • Näyte analysoidaan Jyväskylässä ja siihen menee 4-8 viikkoa. Näyte tuhotaan, kun analyysi on toimitettu asiakkalle. Evogenom säilyttää anonyymin raakadatan, mutta sekin tuhotaan asiakkaan niin halutessa.

Pakkauksessa ei ole mukana henkilötietoja, vaan näyte tunnistetaan koeputkessa olevan yksilökoodin avulla. Evogenom käyttää omia työkalujaan ja ohjelmistojaan, jotka pyörivät omilla palvelimillaan irti verkosta. Data säilytetään erillisellä tietokoneella vartioidussa tilassa. Data on anonymisoitu, joten sitä ei voi yhdistää tiettyyn henkilöön. Henkilöitä koskevaa dataa ei säilytetä internetissä eikä analyysiä ole saatavilla internetitse, ellei sitä jostain erityisestä syystä nimenomaisesti pyydä toimittamaan tätä kautta. Palvelun tuottamisessa Evogenom Oy vastaa, että analyysi- ja tuotantoprosessit noudattavat Suomen henkilötietolainsäädäntöä.


Geenitestin tekeminen oli yksinkertaista, helppoa ja nopeaa selkeiden sekä hyvien ohjeiden ansiosta. Selkeistä ohjeista huolimatta, kannattaa silti ohjeet lukea huolellisesti ennen testin tekoa. Vaikein ja haastavin osuus oli erittää sylkeä tarpeeksi, mutta sekin kyllä onnistui. Testin palauttaminen oli myös helppoa. Koin testin tekemisen myös turvalliseksi.


Annoin sylkinäytteen testiä varten huhtikuun puolivälissä ja tulokset tulevat 4-8 viikon kuluessa, joten jonkin aikaa saan odottaa ja ehkä jännittääkin tuloksia. Nyt

jään siis mielenkiinnolla ja innolla odottamaan, millaista dataa saan. Testitulokset saatuani, kerron tarkemmin, mitä ominaisuuksia minulla on geenitestin perusteella.


Jos geenitesti kiinnostaa, niin saat SPORT-testin hintaan 190 euroa (ovh. 295 €) käyttämällä koodia PIASPORT. Koodi on voimassa 17.-25.4.2021.

Pääset nettikauppaan tästä.


-pia-




Huhtikuun ensimmäinen viikko meni talviloman merkeissä ja loma sekä ympäristön vaihdos tulivat enemmän kuin tarpeeseen ja täytyy kyllä todeta, että olin niin lomalla kuin vain voi olla. Nukuin sekä ulkoilin (lue hiihdin) paljon ja söin hyvin. Näin siis loma pähkinänkuoressa.



Tällä kertaa vietin talvilomani Ylläksellä Äkäslompolon puolella. Olen ollut aiemmin Ylläksellä vain kesäisin, joten oli kiva tutustua myös Ylläksen talviliikuntamahdollisuuksiin ja Ylläs kyllä yllätti positiivisesti tarjoten monipuoliset ja upeat puitteet talviliikuntaan ja lomailuun. Viikon aikana tuli hiihdettyä paljon, juostua jonkin verran sekä poluilla että teillä, kokeiltua talvipyöräilyä ja testattua moottorikelkan kyytiä Ylläksen maisemareitillä auringonlaskua

ihaillen. Laskettelusuksetkin olivat reissussa mukana, mutta ne pysyivät tällä kertaa visusti suksipusissa. Myös lumikenkäkävely jäi suunnitelmista huolimatta odottamaan ensi talven lumia.


Lomaa viettäessämme otimme sekä matkustaessa että majoittumisessa huomioon koronarajoitukset. Latukahvioissa oli ulosmyynti, joten mehut ja munkit nautimme ulkosalla ja kodissa oli 4-6 henkilön rajoitukset kodan koosta riippuen. Ajoimme kotoa majapaikkaan ja takaisin viikon ruuat mukanamme välttäen reissumme ajan kaikkia ylimääräisiä kontakteja.


Monipuolista liikuntaa

Lomalla oli tarkoitus ulkoilla ja liikkua mahdollisimman paljon unohtamatta tietenkään lepoa ja hyvää ruokaa. Olin toivonut valmentajaltani, että lomaviikolla olisi mahdollisimman paljon hiihtoa ja vähemmän juoksua ja se toteutui. Ohje lomaviikolle kuului "Hiihtolenkkejä eri mittaisia, pari voisi olla pidempikestoista ja myös jokin hiukan enemmän sykettä nostava. Jos kelien tai salin maton puolesta mahdollista, voisit tehdä 1-2 juoksua tuntumaa pitäen, esim. 12 km kiihtyvästi itse tunnustellen ilman erityisiä rajoja." Ihan en ohjetta pystynyt noudattanut, mutta aika hyvin kuitenkin. Lomaviikon aikana hiihtoa tuli 317 kilometriä, pyöräilyä 32 kilometriä ja juoksua 43 kilometriä.


Aamupalan jälkeen siirryimme ulos liikkumaan ja välipalat söimme useimmiten ulkoilun lomassa. Muutamana päivä tein kaksi treeniä ja silloin söin kevyen lounaan ennen seuraavaa liikuntaa sekä huilasin muutaman tunnin. Muuten päivän pääaterian söimme kaikessa rauhassa illalla joko ennen tai jälkeen saunomisen. Loppuilta menikin sitten sohvalla löhötessä ja seuraavan päivän hiihtoreittejä ja muita aktiviteetteja suunnitellessa.



Hiihtoa

Sanotaan, että Ylläksellä on Suomen laajin hiihtolatuverkosto ja sen vaihtelevat maastot tarjoavat monipuolisia reittejä ja paljon vaihtoehtoja eritasoisille hiihtäjille. Hiihtää voi niin järven jäällä kuin erämaametsissä tai sitten voi nousta tunturiin hakemaan vauhdin hurmaa ja ihailemaan upeita näkymiä. Latuja on yhteensä 330 km, joista valaistua latua on 38 km. Kaikki ladut soveltuvat sekä luisteluhiihtoon että perinteiseen hiihtoon. Ladut olivat lomailleissani hyvässä kunnossa ja myös keväinen sää suosi hiihtämistä.


Hiihdettyä tuli päivittäin ja yritimme etsiä aina uusia reittejä hiihtoretkillemme. Olin lukenut, että Ylläksellä kannatta hiihtää ainakin Kukastunturin, Kesänkijärven ja Aakenuksen reitit sekä Levi-Ylläs väli. Aakenus ja Levi-Ylläs reitit jäivät ensi talveen, mutta muuten tuli kyllä hiihdettyä lähinnä Äköslompolon puolella latuja ristiin rastiin loma viikon aikana. Kukastunturin ja Kesänkijärven reitit tuli kierrettyä pariin kertaan ja etenkin Kukastunrilta avautuvat maisemat hivelivät silmää. Hiihdin myös Yllästunturin ympäri ja matkaa reitille kertyi 60 kilometriä Kukastunturin nousun myötä. Muutama mäkitreeni tuli viikon aikana tehtyä myös Kukastunturin rinteessä, mutta Isometsän nousu jäi testattavaksi ensi talvena. Alaspäin tuli Isometsän rinne kuitenkin testattua ja siinä sai kyllä kokea vauhdin hurmaa. Kuinkahan hapokas mäki on ylöspäin? Sähköisestä latukartasta (10 €) näkee reaaliaikaisesti avoinna olevat ladut ja hoidetut ladut. Kartatsta näkee myös valaistut ladut ja koiraladut. Paperisen latukartan voi ostaa alueen yrityksistä tai Ylläksen matkailuinfosta.





Juoksua

Ylläs tarjoaa myös hyvät mahdollisuudet polkujuoksuun. Tällä kertaa minulla oli pääpaino hiihdossa, joten tein vain kolme juoksulenkkiä. Juoksin yhden lenkin polulla ja kaksi muuta maanteillä. Ensi kerralla täytyy juosta vähän enemmän poluilla, sillä reittivaihtoehtoja ja haastetta kyllä löytyy. Ylläkseltä löytyy noin 100 kilometriä talvipyöräilyreittejä, joita pitkin voi myös juosta tai kävellä. Pyöräilyreitti on yhteiskäytössä. Myös hyvät kävely- ja pyörätiet löytyivät juoksulenkeille. Suunnittelin polkujuoksureitin etukäteen ja helppo oli edetä leveää noin metrin levyistä paanaa pitkin seuraten sinisiä keppejä ja viittoja. Juoksin reitin polkujuoksukengillä ja ne pitivät hyvin kovassa lumessa. Koska tein lenkin aamusta, oli reitti vielä kova pakkasyön jäljiltä. Iltapäivästä reitti olisi varmasti ollut jo pehmeä ja jopa sohjoista. Muutama pyöräilijä ja kävelijä tuli aamutuimaan vastaan, mutta muuten sain juoksennella rauhassa. Iltapäivästä tilanne olisi varmaan ollut toisenlainen. Reittini oli suhteellisen tasainen, mutta myös ylämäkeä löytyi reitin varrelta. Korkeuserojakin löytyy niitä haluaville, mutta tällä kertaa en ollut niitä hakemassa. Halusin juosta maisemista nauttien, mutta juoksin kuitenkin kiihtyvän 15 kilometrin lenkin. Ja pitihän myös Mustin eli Sami Jauhojärven rinne käydä juoksemassa ylös ja alas.




Pyöräilyä

En ole mikään pyöräilyn ystävä, mutta halusin kokeilla fatbike-pyöräilyä ja kokemus oli kyllä mukava. Vuokrasimme sähkökäyttöiset pyörät majapaikamme lähellä olevasta Sisu Outdoorista ja pyöräretkemme aikana suksemme huollettiin kuntoon samassa paikasassa. Asikaspalvelu oli hyvää ja saimme hyvän opastuksen sekä pyörän käyttöön että eri reittivaihtoehdosta. Ylläksellä on talvipyöräilyreittejä noin 100 kilometrin edestä, joten monia eri vaihtoehtoja olisi ollut tarjolla, mutta me vuokrasimme pyörät kolmeksi tunniksi ja teimme noin 32 kilometrin retken Äkäslompolosta Latvamajan ja Kotamajan kautta takaisin Äkäslompoloon. Nousimme pyörillä myös Mustin rinteen ylös ja pyörällä homma hoitui huomattavasti helpommin kuin juosten. Ensi keralla vuokraan pyörän kyllä koko päiväksi ja tutustun laajemmin pyöräreitteihin. Myös talvipyöräilyreitit voi tarkistaa maksullisesta kartasta (10 €).



Moottorikelkkailua

Vauhdin hurmaa kaipaaville Ylläkseltä löytyy moottorikelkkailureittejä 330 kilometrin verran. En ole aiemmin kelkkaillut, mutta nyt suostuin parin tunnin moottorikelkka-ajeluun Ylläksen huipulle (719 m) ihailemaan auringon laskua. Tunturiin aukeavat maisemat olivat kyllä upeat, samoin auringon lasku.



Nyt talviloma pidetty ja sukset siirtyy odottamaan ensi talven lumia ja hiihtokuplasta siirrytään vähitellen juoksun pariin.


Lomaterveisin

-pia-


© 2018 COPYRIGHT TMI PIA NYKÄNEN

  

  • Facebook
  • Instagram