top of page

@berlinmarathon @pwturheilumatkat


Juoksin Berliinin maratonin ensimmäisen kerran syksyllä 2022 ja oli hienoa päästä tänä vuonna osallistumaan Berliinin maratonin 50 -vuotisjuhlajuoksuun. Berliinin maraton oli historian suurin maraton, sillä maaliin juoksi 54 280 juoksijaa.



MATKALLE

Arpaonni ei tälläkään kertaan suosinut minua, joten turvauduin jälleen kerran juoksumatkojen järjestäjään. Varasin matkan PWT-Urheilumatkojen kautta ja oli mukavaa, kun Tampereen Maratonklubista lähti kymmenen juoksijaa matkalle mukaan. Porukassa on kiva matkustaa ja käydä läpi juoksua sekä ennen että jälkeen juoksun. Juoksuyhteisö on kyllä kullanarvoinen. Tällä kertaa koko paketti eli lennot, hotelli ja osallistuminen tulivat PWT:n kautta. Olen ollut tyytyväinen PWT:n tomintaan ja tälläkin kertaa järjestelyt toimkivat hyvin. Junamatkat varasin edullisesti hyvissä ajoin ennen matkaa. Ennen reissua latasin puhelimeen BMW Berlin Marathon Appin, josta löytyi kaikki tarvittava tieto tapahtumasta. Järjestäjältä tuli sähköpostiin Start card, jolla sai exposta juoksunumeron. Sähköpostiin tipahti myös yhdistelmälippu Berliinin joukkoliikenteeseen, joka toimi torstaista maanantaihin (26.-29.9.). Oli hienoa, kun meille juoksijoille oli järjestäjien puolesta neljän päivän maksuton yhdistelmälippu joukkoliikenteeseen. Matkani alkoi perjantaina aamujunalla Tampereelta lentokentälle ja matka jakui aamupäivällä Berliiniin Finnairin lennolla. Lentokentällä oli aika paljon tuttuja juoksijoita ja oli kiva nähdä sometututtja livenä. Matkustan nykyisin aina käsimatkatavaroin ja  Zeeksack Organizer 30 L reppu @zeeksack ollut hyvä. Sinne saa hyvin mahtumaan viikonlopun juoksuvarusteet. Repusta voit lukea lisää täältä.


Hotellimme Hotel Abba (Lietzenburgerstrasse 89) sijaitsi Wilmersdorp alueella. Savingny Platz juna-asema ja Uhlandstr. metroasema olivat hotellin lähellä. Hotellista löytyi sauna ja spa-osasto, joka oli maksullinen. Sauna oli hotellivieraille ilmainen. Aamupala oli monipuolinen, joten oman kaurapuuron sai jättää kotimatkalle. Hotellin vieressä oli kaksi ruokakauppaa Lidl ja Edeka, joten ruokahuolto oli taattu. Läheistöltä löytyi myös kahviloita ja ravintoloita. Voin todeta, että hotelli oli hyvä, samoin hotellin sijainti. Maratonin lähtö- ja maalialueelle oli noin 3-4 kilometrin matka, mutta tällä kertaa kuljin sen junalla.



EXPO

Expo sijaitsi entisessä lentoterminaalissa Tempelhofissa. Siirryimme lentokentältä suoraan tilausbussilla hakemaan numeroita. Iltapäivällä oli ruuhkaa numeroiden haussa, mutta yllättävän nopeasti kaikki lopulta sujui. Tälläkin kertaa rannekelaite temppuili minun kohdallani. Mistähän johtuu? Numeron haku sujui Start cardia ja henkilötodistusta näyttämällä, samoin Generali 5K- juoksunnumeron hakeminen. Miinusta oli se, että maratonin ja vitosen numerot piti hakea eri paikoista. Expoalue oli jälleen valtava ja paljon olisi ollut nähtävää, mutta minun makuun oli liikaa porukkaa liikkeellä ja ostokset jäi tekemättä. Oli hienoa nähdä oma nimi Six Star Finishers Wall of Fame- seinällä ja pitihän nimi ikuistaa.




AVAJAISET

Perjantai-iltana osallistuin maratonin avajaisjuhlaan yhdessä muutaman muun suomalaisen kanssa. Avajaiset pidettiin Brandenburg Tor:lla. Illan aikana näytettiin pätkiä Berliinin maratoneilta vuodesta 1974 vuoteen 2023 saakka. Ohjelmassa oli myös juhlapuheita ja musiikkiesityksiä. Avajaiset huipentui ilotulitukseen. Itselleni avajaiset oli pienoinen pettymys, sillä odotin suurempaa showta ja ilotulituksen aikaan olin jo hotelilla. Oli kuitenkin kiva käydä avajaisissa ja sada kuva maskotin kanssa. Minähän tunnetusti pidän maskoteista!




GENERALI 5K

Tänä vuonna ei järjestty perinteistä Breakfas Run-tapahtumaa, vaan se korvattiin Generali

5 km -juoksulla. En ole aiemmin osallistunut noihin viiden kilometrin juoksuihin ennen maratonia, vaikka mahdollisuus olisi ollut. Tällä kertaa päätin kuitenkin osallistua (osallistumismaksu 34,50 €) ja samalla tuli hoidettua Shake out run. Juoksun lähtö oli

Potsdamer Plazilta ja maali oli Brandenburg Tor:lla eli maratonin maalissa. Lähtö tapahtui klo 10.00 ja se oli samaan aikaan kuin oma maratonin lähtöni, joten juoksusta sai pientä vihjettä, mitä pukea päälle maraton aamuna. Tavoitteena oli juosta rento, mutta kiihtyvä juoksu maisemia ihaillen. Juoksu sujui suunnitelman mukaan ja hyvin oli tilaa juosta 10 000 juoksijan joukossa. Muutamia kuviakin tuli napsittua matkan varrella. Juoksin vitosen aikaan 29:42 ja keskivauhti oli 5:48. Viimeisen kilometrin juoksin 5:11 min/ kilometri. Kokemus oli kiva, joten jatkossa aioin kyllä osallistua vastaaviin juoksuihin ennen maratonia.



Suihkun ja lounaan jälkeen lähdin kiertelemään & shoppailemaan kaupungille. Illalla kävimme klubin porukalla pasta-aterialla Ristorante La Cantina Rosso -ravintolassa. Söin perinteisesti pasta carbonaran. Pasta oli hyvää, mutta annos olisi saanut olla ehkä hieman isompi. Illalla laitoin vielä tuttuun tapaan juoksuvarusteet kuntoon ja kävin juoksureitin läpi.



MARATON

Nukuin yön hyvin ja myös yllättävän pitkän yön. Aamu valkeni puolipilvisenä ja läpötila oli + 6

astetta. Sää oli ihanteellinen juoksulle ja juoksun aikana aurinkokin pilkisti ja lämpötila nousi +10-15 asteeseen.


Hotellin aamiainen oli tarjolla jo kello 6:00 alkaen. Koska oma lähtöni oli vasta kello 10:10, menin aamupalalle vasta kello 6:45 maissa. Lähdimme klubin porukalla junalla Savingny Platz juna-asemalta Berlin Haupthbahnhofille. Junia meni noin viiden minuutin välein ja matka kesti parikymmentä minuuttia. Päärautatieasemalta lähtöalueelle oli noin 500-600 metriä.


Lähtöalue oli laaja, mutta alueesta oli hyvät kartat ja opasteet. Varustesäilytyksen toimivuudesta en pysty sanomaan mitään, koska olin valinnut tälläkin kertaa pontsovaihtoehdon juoksen jälkeen. Kuulemani mukaan varaustesäilytys toimi hyvin. Lähtökarsinaan menenin kirpparivaatteet päällä. Vaatteet riisuin varttia ennen lähtöä pois ja tämä systeemi toimi hyvin omalla kohdallani. Pysyin hyvin lämpimänä lähtöä odotelelssa. Myös vessajonot toimi hyvin lähtökarsinoiden yhteydessä, mutta wc-paperia ja käsipyyhkeitä kannattaa varata mukaan.



Osallistujia kerrottiin olevan yli 58 000 ja noin 150 maasta. Aika meni nopeasti lähtöalueella ja omaa lähtövuoroa odotellessa seurasin skriiniltä eliittiryhmän ja edellisten lähtöryhmien lähtöä. Tunnelma kohosi selvästi lähtökarsinassa, kun eliittiryhmä lähti matkaan. Hetken jouduin vielä odottamaan omaa vuoroani. Tunnelma nousi ja lähtölaskenta tehtiin yhdessä. Tulenlieskat saatteli meidät matkaan ja jokunen tovi kesti, ennen kuin pääsin lähtölinjan yli omassa lähdössäni. Tilaa oli ihan kivasti juosta, kun kadut oli avattu meille juoksijoille. Vain muutamassa kapeammassa kohdassa joutui etsimään juoksulinjaa, mutta muuten sain juosta omaan tahtiin. Välillä oli tosiaan ruuhkaa reitillä ja poukkoilevat juoksijat ärsytti tavallista enemmän, kun itse yritti juosta tasaisesti omaa linjaa. Miksi täytyy poukkoilla puolelta toiselle ja töniä? Myös katua ylittävät ihmiset otti päähän tällä kertaa. Onko ihan pakko tulla juoksijoiden sekaan?



Kauden neljäs maraton lähti alussa kulkemaan hyvin ja olo oli hyvä, joten odotukset juoksun suhteen nousivat matkan edetessä. Tavoitteena oli juosta tasaiset puolikkaat, mutta siinä en sitten ihan onnistunut. Ajatuksena oli hyvänä päivänä tavoitella myös Bostonin rajaa, mutta sekään ei tänään onnistunut. Positiivista oli se, että pystyin juoksemaan koko matkan ensimmäisen kerran tänä vuonna. Sykkeitä enkä kilometrivauhteja seurannut, mutta aina kilometrikylttien kohdalla katsoin kellosta väliajan. Kävelyaskelia tuli otettua vain huoltopisteillä, koska en halunnut kompastua maassa lojuviin mukeihin, enkä halunnut, että juoma mene väärään kurkkuun!


Reitti oli tuttu, tasainen ja kiva, järjestelyt toimivat hyvin ja mahtavaa kannustusta oli pitkin reittiä. Muutaman Suomen lipun bongasin myös reitin varrelta. Huoltopisteitä oli mielestäni

tasaisesti ja riittävästi. Kahdella ensimmäisellä huoltopisteellä oli sen verran ruuhkaa, että en saanut juomamukia otettua. Jollos-vauhtikarkkeja otin tasaisesti viiden kilometrin välein. Vettä ja urheilujuomaa otin vuorotellen ja yhdellä huoltopisteellä otin teetä.



Kahteen kymppiin vitoset meni aika tasaisesti. Ensimmäinen 28:09 ja seuraava 27:35, 27:50 ja 28:30. Alkumatkasta Sari @sari_runs_marathons bongasi minut ja juoksimme hetken aikaa yhdessä rupatellen, kunnes vauhtini oli Sarille liian kovaa. Noin 13 kilometrin kohdalla Miia @miaronnq bongasi minut ja vaihdoimme kuulumiset, kunne Miia jätti minut. Aika hyvä sattuma, että näimme tuossa juoksijamäärässä. Miian juoksu näytti todella hyvältä ja kevyeltä. Miia juoksikin lopulta upean ennätyksensä!



Puolikkaan juoksin aikaan 1:58:22. Noin 28 kilometriin juoksu kulki hyvin, mutta sen jälkeen vauhti hidastui. Kolmenkympin väliaika oli 2:52:50 ja 40 kilometrin väliaika oli 3:57:06. Reitti kulki 34 kilometrin kohdalla hotellimme edestä, jossa Aino ja Simo olivat kannustamassa. Juoksu kulki sen verran kevyesti, että ehdin jopa huudella ja vilkutella heille. Hotellilta oli matkaa maaliin enää kahdeksan kilometriä ja loppukirin aloitin, kun näin edessäni Brandenburgin portin. Oli mahtavaa juosta jälleen kerran portin läpi kohti maalia.


Maalilinjan ylitin ajassa 4:10:26, mikä oli tämän kesän paras aika eli SB tuli juostua! Voimia jäi, joten lujempaakin olisin voinut juosta, mutta tällä kertaa nautin tasaisesta reitistä ja tapahtuman tunnelmasta sekä maisemista. Keskivauhtini oli 5:47 ja keskisyke 146. Muutama nopeampi ja hitaampi kilometri mahtui matkaan.



Illalla kävimme juoksuporukalla syömässä espanjalaisessa ravintolassa ja ruokailun lomassa kävimme läpi päivän juoksua. Kaiken kaikiiaan upea maratonreissu ja kiitos Tampereen Maratonklubilaisille mukavasta matkaseurasta! Eiköhän ensi vuonna olla jälleen Berliinin maratonolla mukana?



Tästä alkoi myös uusi World Marathon Major-sarjani. Tavoitteena on siis juoista uudelleen kaikki kuusi maailman suurinta maratonia.


-pia-



Osallistuin vasta viime vuonna ensimmäistä kertaa Möviken Runt juoksutapahtumaan, vaikka

olen viettänyt lapsuudesta asti kesälomani Nauvossa. Viime vuonna kipaisin juoksun mökille mennessä neljän tunnin autossa istumisen ja parin tunnin odottelu jälkeen, mutta tällä kertaa saavuin mökille jo edellisenä iltana ja siirryin tapahtumapaikalle noin tuntia ennen lähtöä. 


Turusta Nauvon kirkonkylään on matkaa noin 60 kilometriä ja Paraisten - Nauvon välillä on lautta, joka kulkee aikataulun mukaan.



Möviken Runt juostaan heinäkuun alussa ja tänä vuonna juoksu oli 6.7. Tapahtumassa matkana on 10,7 km ja lapsille on MiniMöviken (11v.), jossa matkana on noin 3,6 kilometriä. Tapahtumassa on kilpasarjat ja kuntosarjassa, jossa ei ole ajanottoa. Tapahtuman järjestää Nagu If @naguif ja tänä vuonna järjestettiin 50:s Möviken Runt. Osallitujamäärä on rajoitettu 300 osallistujaan. Lähtö ja maali sijaitsivat Nauvon urheilukentällä, jossa oli myös

kilpailukeskus, pukuhuoneet ja suihku sekä kahvio. Tapahtumasta löytyy hyvin tietoa tapahtuman nettisivuilta.


Juoksu alkoi klo 12.00, mutta kuntosarjalaiset saivat lähteä matkaan kello 11-12 välillä. 

Reitti oli 10,7 km ja se oli hyvin merkitty, joten eksymään ei päässyt. Jo mökkitiellemme oli ilmestynyt varoituskyltti juoksusta!



Reitti kierteli saariston vaihtelevassa ja kauniissa maalaismaisemassa kiertäen Möviken

lahden. Tapahtumaa mainostettiin ”Tervetuloa mukaan nauttimaan saariston kauneimmasta juoksutapahtumasta” ja tämä pitää kyllä paikkansa ainakin minun mielestäni! Suurin osa reitistä juostiin hiekka- ja soratiellä ja viimeiset kilometrit juostiin asfaltilla saaristotietä pitkin. Kapealla ja mutkikkaalla saaristotiellä autoilijat huomioivat yllättävän hyvin meidät juoksijat.






Reitti infossa sanottiin, että reitillä on pieniä korkeuseroja ja se piti paikkansa. Mielestäni reitti oli yllättävän mäkinen. Ylämäet otin rauhallisesti ja alamäet juoksin rennosti rullaten hyödyntäen hyvää alamäkitekniikkaani. Muuten yritin pitää yllä tasaista vauhtia. Asfalttiosuudella sain vauhdista kiinni. Noin 8-9 kilometrin kohdalla oli reitin pisin ja loivin nousu sekä pitkä alamäki. Ne juostiin asfattia pitkin. Soratien irtokivistä vasen jalkani ei oikein tykännyt ja jouduin katsomaan tarkempaan, mihin astua.



Kuva: Nagu If

Maalihuollon lisäksi reitin varrella oli kolme huoltopistettä ja ne olivat noin 3, 5 ja 8 kilometrien kohdilla. Ensimmäisellä huoltopisteellä oli vain vettä ja kahdella muulla oli mehua veden lisäksi. Maalihuollossa sai vesipullon, pillimehun ja suklaapatukan.


Sää oli ihanteellinen juoksun kannalta. Alkumatka juostiin vastatuuleen ja loppumatka oli

myötäistä. Lämpötila oli + 16 astetta.  Keskivauhtini oli 5:10 min/ km ja keskisyke 158.

Viiden kilometrin väliaika oli 26:21 ja jälkimmäinen pätkä kulki hieman hitaammin, johtuen ehkä loppumatkan muutamasta pidemmästä ylämäestä tai sitten vain juoksijan väsymyksestä tai kenties vauhtikestävyyden puutteesta. Maaliviivan ylitin ajassa 55:28. Aikani oli vain 19 sekunnin huonompi kuin edellisenä vuonna. Olin kaikista juoksijoista 78:s ja naisjuoksijoista 20:s. N50-sarjassa olin viides. Jokainen osallituja sai malissa mitalin ja sarjojen kolme parasta palkittiin. Juhlavuoden kunniaksi palkinnot oli jakamassa nelinkertainen

olympiavoittaja Lasse Viren. Lisäksi kaikkien osallistujien kesken arvottiin palkintoja. Olin tyytyväinen omaan juoksuuni, sillä vauhtikestävyystreenäjä olen tehnyt tänä vuonna vähän, eikä juoksukilometrejäkään ole kertynyt samalla laillalla kuin edellisinä vuosina. Oli myös kiva nähdä tuttuja ja päästä Lasse Virenin kanssa fanikuvaan.


Maalissa

Oli kiva päästä fanikuvaan Lasse Virenin kanssa

Tapahtuma oli kiva ja hyvin järjestetty. Minusta on kiva osallistua pieniin juoksutapahtumiin ja tukea urheiluseuroja. Tapahtuman järjestäminen vaatii paljon työtä ja vapaaehtoisia.

Pidin vaihtelevasta ja kauniista reitistä sekä itse tapahtumasta. Ainut miinus oli se, että naisten sarjassa ei ollut N 55-sarjaa, mutta miehille kyseinen sarja oli. Olisihan se ollut mukavampi juosta omassa ikäluokassa, kuin N 50-sarjassa! Ensi vuonna olen ehdottamasti  mukana!


Tapahtumasta järjestetään myös talviversio joulukuussa nimellä Julmöviken.


-pia-



Mainos @zeeksack Zeeksack Organizer 30 L 



Sain käyttööni Zeeksack Organizer 30L repun ja heti ensivaikutelma repusta oli hyvä.

Olen nyt testannut reppua useammalla eri mittaisella reissulla muun muassa kolmen päivän

maratonreissulla Suomessa, kahden päivän työreissulla Suomessa ja viiden päivän

Färsaarten maratonreissulla sekä useammalla viikonlopun mökkireissulla. Kaikilla reissuilla tarpeelliset vaateet ja varusteet mahtuivat hyvin mukaan ja pysyivät hyvin järjestyksessä. Olin positiivisesti yllättänyt, miten paljon tavaraa reppuun mahtui ja reppu ( 1 300 g) oli myös yllättävän kevyt, vaikka se painoi matkatavaroineen pääsääntöisesti noin 7-8 kiloa. Repun

paino vaihteli matkan keston ja tavaramäärän mukaan.



Pidän järjestyksestä ja reppu sopii hyvin minunlaiselleni järjestelmälliselle ihmiselle, joka haluaa pitää tavarat järjestyksessä ja omilla paikoillaan. Tavarat on helppo laittaa ja ottaa repusta, koska reppu aukeaa sekä päältä että sivusta. Siirrettävillä tasoilla saa tehtyä kolme tai vaikka vain kaksi erikoista lokeroa tarpeen mukaan ja repussa on useampia erikokoisia vetoketjullisia taskuja. Niissä pienetkin tavarat pysyy tallessa ja löytyvät helposti. Läppärille tai tabletille löytyy tukeva tasku repun selkäosasta, joten reppu sopii hyvin myös työmatkoille. Yrityksen tietojen mukaan taskuun mahtuu 16 tuumainen läppäri. Sivusta löytyy tasku juomapulolle tai vaikkapa sateeenvarjolle. Reppu pysyy myös hyvin pystyssä, joten se on helppo pakata myös pystyasennossa. Repun mukana tuli säilytyspussi, mikä oli kiva yllätys säilytyksen kannalta. Reppu on itselläni ollut jatkuvassa käytössä, joten vielä ei ole säilytyspussia tarvittu. Varusteena oli myös kaksi irrotettavaa kiinnityshihnaa, joilla voi sitoa esimerkiksi jumppamaton reppuun. Itse en ole vielä hihnoja käyttänyt, joten niistä minulla ei ole kokemusta.


Färsaarten maratonreissun tavarat




Ulkomaan matkat haluan tehdä pääsääntöisesti käsimatkatavaroin, joten siihenkin tarkoitukseen reppu sopii minulle hyvin. Reppu mitat on 54 x 31 x 24 cm. Se on IATA:n

hyväksymä, joten reppu täyttää useimpien lentoyhtiöiden käsimatkatavaravaatimukset, mutta ei siis ihan kaikkien. Ainakin Färsaaren reissulla reppu meni käsimatkatavarana SAS yhtiön

lennoilla. Myös junan tavarahyllylle reppu mahtui hyvin. Reppu istuu hyvin selkään

ergonomisen muotoilun ja säädettävän rintaremmin ansioista, joten sitä on hyvä kantaa.

Pidemmillä kävelymatkoilla kaipaisin ehkä lantiovyötä, joka on erikseen ostettavissa. Repussa on vettä hylkivä pinta ja vetoketjut ovat vedenpitävät, joten se sopii hyvin myös ulkoiluun ja työmatkapyöräilyyn.



Reppu istui hyvin selkään

Yhteenveto reppusta:

  • Tyylikäs

  • Kierrätysmateriaalista valmistettu

  • Käytännöllinen

  • Käy käsimatkatavarana, mutta ei kaikissa lentoyhtiöissä

  • Vettä hylkivä

  • Vetoketjut vedenpitävät

  • Repun logo on heijastava

  • Reppu on kevyt ( 1 300 g)

  • Yllättävän paljon mahtuu tavaraa 

  • Tavarat pysyy hyvässä järjestyksessä 

  • Reppuun on myös säilytyspussi

  • Istuu hyvin selkään

  • Pysyy hyvin pystyssä 

  • Lantiovyö ja kiinnityshihnat myydään lisävarusteena


Olen ollut reppuun todella tyytyväinen ja se on ollut minulla ahkerassa käytössä. Reppu on käytännöllinen ja sopii monenlaiseen käyttöön. Hyvä tuote, jota voin hyvin suositella.


Lisätietoa: www.zeeksack.com


* reppu saatu @zeeksack


-pia-


bottom of page