Tervetuloa seuraamaan päivittäisiä juoksuharjoitteluja kohti maailman maratoneja. 

blogit-200x80.png

Olen aina tykännyt juosta lämpimässä säässä ja mitä lämpimämpi keli, sen parempi. Helle tuntuu sopivan hyvin "vanhoille" lihaksilleni ja elimistöni tuntuu sopeutuvan hyvin lämpimään keliin. Myös parhaimmat juoksuni olen juossut helteellä. Teen harjoitukset ohjelmaan mukaan kelistä riippumatta, mutta tietysti kehoa kuunnellen. Vireystilasta ja kelistä riippuen kevennän tai lyhennän lenkkiä. Helle ei ole haitannut treenaamistani, mutta helteellä juokseminen vaatii myös treenaamista. Tuntuu, että vauhtini on vain kiihtynyt kelien lämmetessä.


Olen lukenut, että kuumassa harjoittelu kehittää kuntoa ja, että naiset tarvitsevat miehiä enemmän aikaa sopeutuakseen helteeseen. Tutkimusten mukaan lämpöharjoittelu tuo koko joukon fysiologisia kuntoa nostavia tekijöitä ja sopeutuminen helteeseen voi viedä yli viikon, jopa viikkoja. Elimistö tottuu lämpimässä tai kuumassa juoksemiseen vain juoksemalla tai treenaamalla lämpimällä kelillä. Hyvä kunto auttaa myös sietämään paremmin lämpöä. Vammojen riski vähenee lämpimällä säällä, kun keho on "pehmeämpi". Helteellä kannattaa juosta myös sen takia, että koskaan ei tiedä, millainen sää sattuu osumaan juoksutapahtuman yhteyteen. Kisapäivän säätä kun ei voi valita. Täytyy myös muistaa, että joillekin sopii paremmin viileämpi sää.


Lämpimässä säässä on myös omat vaaransa. Kuumassa ja lämpimässä ilmassa sydän- ja hengityselimistö kuormittuvat yrittäessään pitää elimistön lämpötilan nousua kurissa. Ihon pintaverisuonet laajenevat, verenpaine laskee, sydämen syke nousee ja hikoilu lisääntyy. Hikoilun lisääntyminen kiihdyttää entisestään verenpaineen laskua. Runsaan hikoilun myötä elimistö menettää myös arvokkaita elektrolyyttejä, kuten natriumia, kaliumia ja magnesiumia. Ne vaikuttavat muun muassa hermoston toimintaan ja verenpaineeseen. Mitä kauemmin ulkona viettää aikaa, sitä todennäköisemmin altistuu esimerkiksi nestehukalle, auringonpistokselle ja helteen lamauttavalle vaikutukselle.


Kuva: Anni Liukka

Miten varautua lämpimässä juoksemiseen?


☀️ KUUNTELE KEHOASI JA TUNTEMUKSIASI

Keholla voi kestää hetki tottua lämpötilan nousuun ja helle on kova rasitus keholle, joten on tärkeää kuunnella itseään. Tarkkaile tuntemuksia ennen juoksua ja myös juoksun aikana. Lyhennä tai kevennä lenkkiä tarpeen mukaan. Jos olo tuntuu juostessa väsyneeltä tai huonolta, kannattaa harjoittelu keskeyttää ja hakeutua auringolta suojaan kuin leikkiä urheaa sankaria. Jos sinulla on jokin krooninen perussairaus, kannattaa olla varovainen treenatessa kovissa lämpötiloissa.

Anna kehon tottua lämpöön ja aloita lyhyemmillä lenkeillä, pidemmillä palautuksilla tai matalammilla tehoilla. Kun keho on tottunut lämpimään säähän, lisää vähitellen treenien kestoa ja tehoa.


☀️ SUOJAA IHO AURINGOLTA

Aurinkorasvaa kannattaa käyttää kunnon keko, noin 30 ml voitelukertaa kohti.

Suojakerroin tulisi olla vähintään 15, mutta ensimmäisinä hellepäivinä suojakerroin kannattaa olla 30-50. Itse käytän aurinkorasvaa, jonka kerroin on 30 ja ensimmäinä hellepäivinä käytän kerrointa 50. Myös kasvot tulisi suojata. Itse en laita jjuoksulenkeille kasvoinhin

aurinkovoidetta, koska rasva valuu usein hikoillessa silmiin.


Tuotteet saatu Orkla Care Finlandilta

☀️ SUOJAA PÄÄ HUVILLA TAI LIPPIKSELLÄ

Suojaa auringonpaahteessa ehdottomasti pää joko huivilla tai lippiksellä. Myös silmät tulee suojata auringolta. Itse käytän pääsääntöisesti lippistä. Se suojaa sekä pään että silmät. Pitkillä lenkeillä saatan joskus kaataa lippikseen vettä lötköstä ja näin saan viilennystä kehoon. Pitkät hiukset kannattaa myös laittaa kiinni joko nutturalle tai ponnarille.


Kuva: Anni Liukka

☀️ LAITA KEVYT VAATETUS PÄÄLLE

Myös oikeanlaiseen pukeutumiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Vaatevalinnalla voi vaikuttaa treenin tukaluuteen. Paras tapa suojautua auringolta on verhoutua kevyisiin, väljiin vaatteisiin. Vaaleat värit ja hikeä iholta poistavat materiaalit ovat hyviä valintoja. Tekniset materiaalit tuntuvat ainakin minun päällä mukavimmilta. Olkapäiden ja rinnan palamista voi estää valitsemalla T-paita hihattoman topin sijaan. Juomareppu on hyvä ainakin pidemmillä juoksulenkillä. Sinne saa kätevästi nesteet, lisä energian ja puhelimen.


☀️ JUO RIITTÄVÄSTI JA SÄÄNNÖLLISESTI

Juo riittävästi sekä päivän että treenin aikana. Vettä on hyvä juoda pienin kulauksin pitkin päivää. Riittävä nesteytys pitää yllä vireystasoa ja verenpainetta sekä munuaisten normaalia toimintaa. Jos virtsaamistarvetta ei ole lainkaan tai virtsan väri on tummankeltainen, nautittu nestemäärä on liian vähäinen elimistön tarpeeseen nähden.

Yleensä treenin aikana on hyvä juoda noin puoli litraa tunnissa. Helteellä kannatta juoda 1–1,2 litraa vettä tunnissa. Jos laittaa veden sekaan hieman suolaa, imeytyy se paremmin. Hyvä määrä on teelusikallinen litraa kohden. Lyhyemmän lenkin voi juosta ilman juomistakin, mutta pitkälle lenkille kannattaa ottaa juomaa mukaan ja riittävästi. Itselläni on juomaliivissä sekä urheilujuomaa että vettä, joita hörpin vuorotellen noin 1-2 kilometrin välein. Myös välittömästi lenkin jälkeen on hyvä juoda riittävästi.



☀️ SYÖ RIITTÄVÄSTI

Helteellä kehon energiankulutus lisääntyy. Vaikka ei olisikaan näläntunnetta, on hyvä syödä kunnolla tasaisin väliajoin. Ruuasta elimistö saa kaipaamansa elektrolyytit ja hiilihydraatit perustoimintojen ylläpitoon. Ilman hiilihydraatteja ei jaksa treenata ja proteiinit taas auttavat palautumaan treenistä. Myös pitkillä lenkeillä on hyvä syödä säännöllisesti energiaa, vaikka ei tekisi mieli. Lenkin jälkeenkin tulee syödä riittävästi.


Olen tykännyt Noshtin vatsaystävällisistä tuotteista

☀️ ÄLÄ TREENAA KUUMIMPAAN AIKAAN

Suositusten mukaan juoksemista ja treenaamista kannattaa välttää kuumimpaan aikaan eli kello 11-15.00 välillä. Jos kuitenkin treenaa kuumimpaan aikaan, on välillä hyvä vetäytyä varjoon. Helteellä kannattaa treenata aamusta tai illasta. En pidä kovista iltatreeneistä, koska ne saavat kehoni ylikierroksille useammaksi tunniksi ja unen saanti siirtyy 2-3 tunnilla. Usein myös nukun levottovammin kovan iltatreenin jälkeen ja uni on katkonaista. Kevyt ja rauhallinen iltalenkki kesäillassa kyllä sopii kuvioihin. Todella kovalla helteellä voi olla viisasta siirtää treenit sisätiloihin.


☀️ LYHENNÄ TAI KEVENNÄ TARVITTAESSA HARJOITUSTA

Helteellä on hyvä lyhentää tai keventää harjoitus tarpeen mukaan. Lenkin tai treenin aikana on hyvä hakeutua välillä myös varjoon. On hyvä huomioida, että asfaltti hohkaa enemmän lämpöä kuin hiekkatie. Helleviikolla voi hyvällä omallatunnolla pitää myös kevyemmän treeniviikon. Kevyt viikko tekee hyvää sekä kropalle että mielelle.


Oletko sinä hellejuoksija vai pidätkö enemmän viileistä juoksukeleistä?


Aurinkoisia juoksukelejä kaikille!


-pia-

Huh hellettä! Näin voi todeta kesäkuusta, sillä kesäkuussa sain nauttia aurinkoisista ja lämpimistä juoksukeleistä. Helle ei kyllä yhtään haittannut treenaamistani, eikä myöskään

valmistautumistani kohti Nuts Ylläs Pallaksen ultramatkaa. Tuntuu, että vauhtini on vain kiihtynyt kelien lämmetessä. Olen aina tykännyt juosta lämpimässä säässä ja mitä lämpimämpi keli, sen parempi. Helle sopii hyvin "vanhoille" lihaksilleni ja elimistöni tuntuu sopeutuvan hyvin lämpimään keliin. Myös parhaimmat juoksuni olen juossut helteellä. Kuumin sää, jossa olen juossut on ollut muistaakseni + 38 astetta. Helle on siis minun juttuni.


Olen lukenut, että kuumassa harjoittelu kehittää kuntoa, mutta naiset tarvitsevat miehiä enemmän aikaa sopeutuakseen helteeseen ja sopeutuminen helteeseen voi viedä yli viikon. Tutkimusten mukaan lämpöharjoittelu tuo koko joukon fysiologisia kuntoa nostavia tekijöitä.


Miten varaudun lämpimässä juoksemiseen?

☀️ suojaan ihon auringolta

☀️ suojaan pään huivilla tai lippiksellä

☀️ laitan kevyen vaatetuksen päälle

☀️ juon riittävästi sekä päivän että treenin aikana

☀️ syön riittävästi

☀️ en juokse tai treenaa kuumimpaan aikaan

☀️ tarvittaessa lyhennän tai kevennän harjoitusta

☀️ hakeudun välillä varjoon


Huh hellettä!

Leirillä ohjaajana

Yksi työni kohokohtia kesällä on leiriohjaajana toimiminen lasten liikuntaleirillä. Olen jo yhdeksänä kesänä ollut 9-12-vuotiaiden diabetesta sairastavien lasten liikuntaleirillä ohjaajana. Järjestin leirin Varalan Urheiluopistolla ja leiri kesti perjantai iltapäivästä sunnuntai iltapäivään. Leiriohjelmassa oli monenlaista sisä- ja ulkoliikuntaa vauhdikkaista palloiluista aina rauhallisempaan liikuntaan. Leiripäivät olivat aamusta iltaan täynnä vipinää ja vilskettä. Omat juoksutreenit jäivät vähälle viikonlopun aikana, mutta muuten meikäläinen sai leirin aikana

paljon monipuolista liikuntaa. Tällä kertaa pääsin suppailemaan sekä pelasin lasten kanssa jalkapalloa, sählyä ja ball bounceria. Muutaman maalinkin pääsin tekemään pelien

tiimellyksessä. Liikkumisten yhteydessä lapset opettelivat miten erilainen liikunta vaikuttaa verensokereihin ja ruokailujen yhteydessä taas kerrattiin ja harjoiteltiin hiilihydraattien laskemista. Olipas kiva viikonloppu, vaikka kotiuduin väsyneenä leiriltä.


Suppailua Pyhäjärvellä

Vauhdikkaita treenejä

Kesäkuu oli valmistautumista Nuts Ylläs Pallaksen 100 kilometrille. Pitkillä lenkeillä testasin geelejä, geelikarkkeja ja urheilujuomia. Vielä on mietinnässä, otanko matkaan geelejä vai geelikarkkeja. Myös juoksuvaatetus on valmiina mietittynä sekä lämpimälle että viileälle kelille.

Matkasuunnitelma tehty ja majoitus varattu.

Treenit sujuivat harjoitusohjelman mukaan, mutta hieman jouduin keventämään treenejä ja pari treeniä jouduin jättämään välistä. Nuorempana olisin kantanut huonoa omaatuntoa treenien keventämisestä ja välistä jättämisestä, mutta nykyisin kuuntelen kehoa ja toimin sen mukaan. Onneksi ikä tuo viisautta treenaamiseen ja kehon huoltamiseen. Kesäkuussa juoksukilometrejä kertyi 274 kilometriä. Viikkotasolla kilometrejä kertyi 45-88 kilometriä. Ohjelmassa oli juoksun lisäksi lihaskuntoa, koordinaatio- ja juoksuteknikkaharjoituksia sekä venyttelyä. Juoksutreenit sisälsivät palauttavia ja huoltavia 7-10 kilometrin lenkkejä, kiihtyviä 15-25 kilometrin lenkkejä, 10-15 kilometrin kevyitä lenkkejä, vauhtileikittelyä ja pitkiä lenkkejä. Viikottain ohjelmassa oli myös 1-2 kilometrin vetoharjoituksia. Oli kiva treenata, kun aurinko

paistoi ja lämmin sää hiveli lihaksia. Kummasti tuulinen päivä sattui aina vetotreenipäiville.

Työ alkaa tuottaa tulosta, sillä jaksan hyvin pitää 15-25 kilometriä reipasta vauhtia yllä ja jopa lisätä vauhtia loppua kohden. Myös vedot jaksan juosta 4:30-5.00 kilometrivauhdilla. Palautukset joudun kyllä tekemään vielä kävellen, mutta hitaasti hyvä tulee.


Sunnuntain pitkis vaihteeksi saaristossa

Mökkeilyä

Kesäkuussa ehdin myös mökkeilemään ja saimme tehtyä valmiiksi muutaman projektin. Mökillä saa hyvää hyötyliikuntaa ja nautin myös juoksemisesta saariston teillä ja poluilla. Lenkin jälkeen on kiva pulahtaa mereen uimaan tai nauttia rantasaunan löylyistä. Myös juhannus tuli vietettyä mökillä. Ohjelmassa oli hyvää ruokaa, liikuntaa ja lepoa.



Vielä muutama päivä töitä sekä pari treeniä ja sitten lomalle lompsis ja kohti Nuts Ylläs

Pallasta.


Juoksuterveisin

-pia-




Kävely on hyvää terveys- ja kuntoliikuntaa, jota voi harrastaa milloin ja missä vain. Se on yksinkertaista, tehokasta ja edullista sekä turvallista, sillä tapaturmariski on kävelyssä on pieni. Varusteeksi tarvitaan vain hyvät sukat ja jalkineet. Hyvällä tekniikalla kävelystä saa kuitenkin enemmän irti.

Tutkimusten mukaan jo 20-30 minuuttia reipasta kävelyä päivässä edistää hyvinvointia ja terveyttä. Puolituntisen voi koostaa myös lyhyistä muutaman minuutin kävelypätkistä.

Kävelyvauhti on sopiva, kun pystyy puhumaan puuskuttamatta kävellessä. Reippaammassa

vauhdissa hengästyy hieman ja puhuminen on sen takia hankalaa. Jotta kunto säilyy ja kohoaa, tarvitaan sekä reipasta että rasittavaa liikuntaa.


Kävely kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnon lisäksi myös tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa. Kävelyliikunnalla on edullisia vaikutuksia sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan sekä mielialaan. Käveleminen tehostaa aivojen verenkieroa, joten se tekee hyvää myös aivoille. Käveleminen on hyvää luustoliikuntaa, sillä jalan osuessa maahan kehoon kohdistuu joka askeleella pieni tärähdys, joka vahvistaa luustoa. Kävellessä kannattelemme omaa kehonpainoamme ja teemme työtä painovoimaa vastaan, mikä myös vahvistaa luita. Mitä tehokkaammin kävelee, sitä kovempi tärähdys luustoon kohdistuu aina, kun jalka osuu maahan. Vaikutus vahvistuu mäkisessä maastossa, erityisesti alamäessä.


Paras kävelymaasto on vaihteleva ja loivapiirteinen. Lisähaastetta kävelyyn saa liikkumalla epätasaisella alustalla tai metsässä. Metsässä kävellessä jalkaterien pienet lihakset ja nivelsiteet työskentelevät koko ajan, kun ne sopeutuvat vaihtelevaan alustaan. Mäet ja kivien sekä kantojen yli kiipeäminen tai pomppiminen lisäävät tehoa ja nostavat sykettä. Tehoa kävelyyn saa myös sauvakävelystä tai hyödyntämällä esimerkiksi HölkkäTrainig-liiviä. Sauvakävely on 20 prosenttia tehokkaampaa kuin kävely ja samalla myös askel pitenee ja kävelyasento kohenee. HölkkäTraining-liivi on hyvä vaihtoehto sauvakävelyn tilalle, silloin, kun sauvan isku maahan aiheuttaa kipua niska-hartiaseudussa tai hartiarenkaan alueella. Liiviä käyttäessä ei tule iskua, vaan vastukuminauhat joustavat ja myötäilevät käden normaalia liikettä. Liikkuessa vastusta tulee sekä käden taakse että eteen. Myös liivikävelyssä

kävelyasento paranee ja askel pitenee. HölkkäTraining-liivistä voit lukea lisää täältä.



Hyvällä tekniikalla kävelystä saa enemmän irti


Meillä jokaisella on omanlaisensa kävelytyyli ja sen syntymiseen on vaikuttanut moni asia: lihasten kunto, nivelten liikkuvuus, vartalon mittasuhteet tai jalkineet. Kävelystä saa enemmän irti hyvällä tekniikalla ja asianmukaisilla jalkineilla. Mitä enemmän ja reippaammin kävelee, sitä enemmän tekniikka korostuu.


Ryhdikäs ja tasapainoinen asento sekä rullaava askel tekevät kävelystä helpompaa ja miellyttävämpää. Jalkaterien, pohkeiden, reisien ja pakaroiden kunto sekä nilkan liikkuvuus vaikuttavat askelluksen rullautuvuuteen. Optimaalisessa askeleessa lihakset tukevat nivelistöä ja koko vartalon asento on eteenpäin menevä. Esimerkiksi kireät lonkankoukistajat ja reiden

etuosan lihakset vaikeuttavat lantion pitämistä oikeassa asennossa ja heikot vatsalihakset taas eivät jaksa pitää lantiota ryhdissä, mikä heijastuu askellukseen. Puutteellinen kävelytekniikka kuormittaa väärin tuki- ja liikuntaelimistöä. Jalkaterän väärä toiminta voi vaikuttaa nilkan, polven, lantion ja selän toimintaan.

Kävelyssä on neljä vaihetta. Ensin tulee alkukontakti, jossa kantapää osuu alustaan. Alkukontaktia seuraa kuormitusvaihe, jolloin jalkapohja on alustassa. Kuormitusvaihee

jälkeen tulee työntövaihe. Siinä työnnetään päkiällä ja ojennetaan jalkaa, jolloin reiden takaosa ja pakaralihas aktivoituvat. Varpaiden pitäisi osoittaa suoraan eteenpäin, kun jalkapohja osuu maahan ja ponnistetaan päkiällä jalkaa eteenpäin. Monelta jää työntövaihe vajaaksi. Se tehdään usein liian nopeasti ja heilauttamisen sijasta jalka siirretään nopeasti vain eteenpäin. Tällöin reiden takaosa ja pakaralihakset eivät työskentele kuten niiden kuuluisi työskennellä, eivätkä ne vahvistu. Kävelyn voima tulee kyseisistä lihaksista. Viimeisenä tulee heilahdusvaihe, jossa jalka siirretään toisen eteen.


Monilla on ongelmana se, että astutaan sisäänpäin, jolloin varpaat osoittavat toisiaan vasten. Vielä tyypillisempää on, että jalkaterät osoittavat ulospäin eli kävellään niin sanottua

ankkakävelyä. Osa kävelee myös niin, että vain päkiä osuu maahan ja kantapää jää ilmaan kävellessä. Jos kantaisku (alkukontakti) jää pois ja astutaan suoraan koko jalkapohjalle tai

päkiälle, ei askel ole rullaava ja eteenpäin vievä, kuten sen kuuluisi olla. Askeleen rullaavuus vaikuttaa sekä kävelyvauhtiin että mukavuuteen.


Ylävartaloa ei pidä myöskään unohtaa kävellessä. Ylävartalo ei ole kävellessä paikallaan, vaan ylävartalon pieni kierto kuuluu kävelyyn. Se kiertyy kevyesti vastakkaiseen suuntaan kuin edessä oleva jalka. Kyynärpäiden tulisi olla rennosti koukussa ja käsien heilua ylävartalon mukana. Käsien liike lähtee olkanivelestä ja se suuntautuu eteenpäin. Hartiat tulisi pitää rentoina ja katse eteenpäin.

Väärästä kävelytekniikasta on mahdollista opetella pois, mutta ihan helposti se ei onnistu.

Usein sanotaan, että pois oppiminen kestää yhtä kauan kuin on jotakin asiaa tehnyt. Uutta tekniikkaa opeteltaessa on hyvä huomioida, että lihaksisto voi kipeytyä. Kun "uudet" lihakset tulevat käyttöön ja niitä käyttää eri tavalla, voi esiintyä lihasarkuutta tai kipua. Pohjalliset tai kengät eivät korjaa omaa tekniikkaa. Jos jalassa on kuitenkin virheasento, yksilöllisesti valmistettu tukipohjallinen auttaa jalkaa oikeaan asentoon ja palauttaa näin terveen asentotunnon siihen. Hyvä pohjallinen on dynaaminen ja joustava, jotta se antaa jalan työskennellä. Liian tukeva pohjallinen ja kenkä taas passivoittaa jalkaa ja vähentää jalkaterän

joustokykyä. Pohjallinen on väliaikainen apuväline. Kun jalan oikea asentotunto on löytynyt ja jalkaterän lihakset ovat vahvistuneet, tulisi pohjallinen jättää pois. Jalkateriä tulisi myös jumpata säännöllisesti. Säännöllisellä harjoittelulla voidaan edistää jalkaterien toimintakykyä ja ehkäistä jalkaterien erilaisia oireita ja vaivoja.


Kävelytekniikan tarkistuslista

  • Ojenna ryhti ja seiso tasaisesti molemmilla jaloilla

  • Pidä hartiat rentoina ja katse eteenpäin

  • Kävellessä ylävartalo nojaa hieman eteenpäin

  • Lantio asettuu hyvään asentoon, kun vedät napa ylöspäin jännittämällä hieman vatsalihaksia.

  • Jalkaterät osoittavat suoraan eteenpäin ja askel rullaa ykkös- ja kakkosvarpaiden kautta. Myös viisi yli yksi -asento jalkaterän iskiessä maahan on ihan normaali.

  • Astu kanta edellä maahan työntäen varpailla askel loppuun asti. Askel rullaa koko jalkapohjan mitalla kantaiskusta varvastyöntöön. Varvastyönnön lopussa jalka ojentuu ja pakara jännittyy.

  • Kyynärpäät ovat hieman koukussa.

  • Rytmitä kävelyä käsillä, tehostettu käsiveto lisää askelpituutta ja vauhtia.

  • Käden liike lähtee olkapäästä ja suuntautuu eteenpäin.



Hyvät jalkineet jalkaan!

Hyvät jalkineet tuovat turvallisuutta ja liikkumisvarmuutta kävelyyn. Sopivissa kengissä jalan nivelet liikkuvat normaalisti ja lihakset työskentelevät tehokkaasti.


Hyvän jalkineen tunnuspiireteitä ovat:

- tukeva kantakuppi

- joustava päkiän alta

- kiertojäykkä keskeltä

- iskunvaimennus kantapään alla

- riittävä liikkumisvara


Tukevassa kantakupissa kantapää ei pääse luistamaan sivusuunnassa eikä iske liian kovaa maahan. Päkiästä joustavassa kengässä voi varvastyönnön tehdä tehokkaasti. Kengän kiertojäykkyyden voi testata ottamalla toisella kädellä kiinni kengän kannasta ja toisella varvasosasta ja vääntämällä kenkää kevyesti. Kengän pitäisi antaa hieman myöden, muttei olla liian löperö.


Liikkumisvaraa on oltava kengän kärjessä 0,5-1 cm ja varvastilaa myös ylöspäin. Kengän kärjessä on oltava riittävä laajuus, leveys ja korkeus. Olisi hyvä, jos kengän sisäpohjallinen olisi irrotettava ja pestävä. Muista myös hyvä sukka, joka on sopiva jalkaan. Sukka ei saa olla liian pieni, eikä liian suuri.

Jos kävely aiheuttaa sinulle vaivoja tai oma kävelytekniikkasi mietityttää, kysy neuvoa fysioterapeutilta, jalkaterapeutilta tai muulta liikunnan asiantuntijalta!


Mukavia kävelyhetkiä!

-pia-