Updated: 4 days ago

Kesäkuuhun mahtui monen moista tapahtumaa ja ohjelmaa. Päivätyön ohessa ohjasin Vauhtisammakon juoksukouluja Tampereella, vaikka yleensä olenkin pitänyt ohjaustaukoa kesä-heinäkuun. Alkukuusta sain vaihtaa vaihteeksi lenkkarit korkkareihin, kun pääsin juhlistamaan kummipoikani valkolakkia. Kesäkuuhun kuuluu myös kaksi perinnettä eli

diabeetikkolasten liikuntaleirin ohjaus Varalan Urheiluopistolla ja juhannus mökillä Turun saaristossa. Liikunleirillä on tullut oltua mukana kymmenen vuotta ja saaristojuhannuksella onkin sitten huomattavasti pidempi perinne. Jos muistan oikein niin olen ollut vain kolme kertaa juhannuksen pois saaristosta. Joskin yksi niistä tuli vietettyä Ruotsin saaristossa.



Lasten liikuntaleirillä

Viikonloppu 17.-19.6.2022 meni perinteisesti liikuntaleirillä Varalan Urheiluopistolla yhdeksän 9-12-vuotiaan diabeetikkolapsen kanssa. Tampereen Diabetesyhdistyksen lasten liikuntaleirit alkoivat Varalassa vuonna 2012, joten leiri oli tällä kertaa 10- vuotisjuhlaleiri. Mukavaa oli niinkuin aina ja vipinää sekä vilskettä riitti aamusta iltaan. Ohjelmassa oli monipuolisesti liikuntaa sekä ulkona että sisällä, muuan muassa luontopakopeli, frisbeegolfia ja retki Pyynikin näkötornille. Ruokailujen yhteydessä kerrattiin ja opeteltiin hiilihydraattien laskemista. Liikuntatuokioiden yhteydessä taas mietittiin, miten liikunta vaikuttaa insuliinin tarpeeseen ja verensokereihin. Lasten liikuntaleiri on minulle aina työni ja kesän kohokohta sekä mahdollisuus hyödyntää liikunta-alan osaamistani ja kokemustani. On hienoa, että pystyn työni kautta tarjoamaan lapsille mahdollisuuden tutustua eri liikuntalajeihin, kokea liikkumisen riemua, onnistumisia ja elämyksiä. Leirillä lapset saavat toisiltaan myös arvokasta vertaistukea ja vanhemmat taas saavat leirin aikana lyhyen hengähdystauon hoitorutiineista. Leiriltä kotiutui väsynyt ohjaaja ja väsyneitä lapsia.


Lasten liikuntaleirillä liikuttiin monipuolisesti sisällä ja ulkona.

Leiriohjaaja

Mites sitten harjoittelu sujui?

Kesäkuussa innostuin juoksemaan peruskestävyyslenkit työmatkaliikuntana, osittain kiireen ja osittain huonojen kulkuyhteyksien takia. Kotimatkaa kertyi työpisteestä riippuen 10-15 kilometriä ja suurimman osan matkasta sain taittaa ilman liikennevaloja ja kaupungin hälinää. Oli myös upeaa juosta läpi arboretumin ja seurata kesän etenemistä. Työmatkaliikuntaa tulen

kyllä jatkamaan lomakauden jälkeen elokuussa. Ei varmaan tule yllätyksenä kenellekkään, että työmatkajuoksussa korostuu hyvän juoksurepun tärkeys, sään mukainen varustus ja riittävä sekä ajoissa nautittu välipala. Loman aikana tulenkin etsimään itselleni paremman juoksurepun juomarepun kaveriksi.

Juoksukilometrejä kertyi jälleen kuin huomaamatta 257 kilometriä. Juoksukoulun sunnuntain pitkikset tehtiin sauvakävelynä, joten kävelykilometrejäkin kertyi noin 20 kilometriä.

Kuntosalilla tuli liikuteltua kahvakuulaa ja omaa kroppaa viikottain ja aikaa treeniin meni 30-40

minuuttia. Ohjatuille venyttelytunneillekin ehdin viikottain omatoimisen kehonhuollon lisäksi. Kehonhuoltooni kuului pitkät yöunet, riittävästi ruokaa ja hieronta. Juoksutreenit

koostuivat 6-26 kilometrin peruskestävyyslenkeistä. kerran viikossa ohjelmassa oli joko kiihtyvä lenkki tai 1-3 kilometrin vetotreeni. Tein myös säännöllisesti koordinaatio- ja liikkuvuusharjoituksia. Treenit sujuivat hyvin ja loppukuun helteiden myötä treeni-intoni vain lisääntyi ja juoksu kulki. Juokseminen oli helppoa ja kevyttä, mutta mahtui joukkoon myös muutama ei niin helppo ja kevyt juoksu. Olen huomannut, että mitä kovempi helle, sitä

paremmin juoksuni kulkee. Voit lukea vinkkini hellejuoksuun täältä.


Perinteinen juhannuslenkki saaristossa

World Masters Athletics

Kesäkuun lopussa alkoi Aikuisten yleisurheilun MM-kisat (World Masters Athletics) Tampereella. Koska kisoihin ei ollut tulosrajoja ja kisat käydään kotinurkilla, päätin laittaa osallistumisen sisään katukympille ja puolimaratonille. Tämä on taas niitä ehkä kerran

elämässä tapahtumia. Oli mukavaa, kun pystyin osallistumaan kisojen avajaisiin tiistaina 28.6. ja oli hienoa marssia Suomen lipun ja maakyltin takana Ratinan stadioinille. Avajaisten

toisena juontajana oli yksi suosikki urheilijoistani eli pituuden ME-mies Mike Powell. Harmi vain, että en saanut otettua yhteiskuvaa. Urheilijoiden valan vannoivat Tiia Hautala ja Pertti Nousiainen. Lisäksi tuomarit vannoivat oman valansa. Virallisen avajaispuheen piti Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Omat suoritukseni ovat vasta viikon päästä eli 8.7. ja 10.7. Lisää kisoista ja omista suorituksistani siis myöhemmin.


Valmiina MM-kisojen avajaisiin

Aurinkoista ja rentouttavaa kesän jatkoa!


-pia-



Päivät ja viikot humahtivat hetkessä, kun oli niin paljon mielenkiintoista ja mukavaa ohjelmaa. Yllättävän kivasti tuli juoksukilometrejä toukokuulle, vaikka kuukausi menikin maratoneille valmistautumisessa ja niistä palautumiseen. Toukokuun aikana tuli juostua kaksi maratonia ja yksi puolikas kahden viikon sisällä. Ensin juoksin Helsinki City Doublen ja sitten Luxembourg

Night Maratonin. Double oli suunniteltu tapahtuma ja yömaratonille päätin lähteä yks kaks. Osallistuin myös Wings for Life World Run -hyväntekeväisyysjuoksuun, joka juostiin virtuaalijuoksuna. Toukokuussa pyöri joukusukoulujen ohjaukset, joten useampi ilta sujui

joutuisasti juoksun parissa milloin Sorsapuistossa ja milloin Pyynkin kentällä. Polkujuoksukoulu pyöri Kaupin maastossa. Miniloma keväisessä Luxembourgissa teki hyvää ja yllättävän paljon sitä ehtii tekemään ja näkemään kolmessa päivässä!



Sunnuntaina äitienpäivänä 8.5. juostiin maailmanlaajuinen Wings for Life World Run-hyväntekeväisyysjuoksu ja juoksijat ympäri maailmaa lähtivät liikkeelle yhtä aikaa klo 14.00 hyvän asian puolesta. Tapahtuman rekisteröitymismaksu 20 euroa meni 100 prosenttisesti hyväntekeväisyyteen selkäydinvammojen tutkimukseen ja hoitoon, myös Suomessa.

Osallistuin tapahtumaan toisen kerran Helsinki City Runnin Dayn Ambassadorsin roolissa ja tällä kertaa osallistuin tapahtumaan kävellen. Ehdin kävellä 7 kilometriä ennen kuin cather car sai minut kiinni ja kävelyurakkani loppui. Kiva ja erilainen virtuaalitapahtuma.


Helsinki City Running Day:ssa juoksin neljännen kerran Helsinki Doubleen, mutta tällä kertaa

matkat juostiin toisin päin eli ensin juostiin maraton ja sitten puolimaraton. Ainakin minulle oli henkisesti helpompi juosta matkat näin päin. Molemmat juoksut sujuivat hyvin ja paransin

kokonaisaikaani 7 minuuttia 45 sekuntia. Maraton sujui aikaan 3:55:59 ja puolimaraton

2:09:15. Doublen kokonaisaika oli 6:05:13. Kisarpasan doublelta voit lukea täältä.


Luxembourg Night Marathon tuli ohjelmaan tosiaan ex tempore ja väliä Helsinki City

Doublesta jäi vain kaksi viikkoa. Pieniä haasteita oli päästä Luxembourgiin, mutta itse maraton sujui hyvin ja reissu oli mukava. Mielestäni reitti oli kiva mutkista huolimatta ja kaupungin nähtävyydet sekä vehreät puistot tuli katsastettua juoksun aikana. Kartalta katsottuna reitti näytti aikamoiselta siksakilta ja kiemuralta, ja sitä se kyllä olikin. Voisihan sitä helpomminkin tutustua kaupunkiin kuin juoksemalla maratonin! Öinen maraton tuli juostua aikaan. 4:02:17. Yömaraton oli uusi, mielenkiintoinen ja kiva kokemus. Kisarapsan maratonilta voit lukea täältä.



Onnistuneet juoksut molemmissa tapahtumissa toivat uutta intoa harjoitteluun ja oli hienoa huomata, että talven monipuolinen harjoittelu tuottaa tulosta. Juokseminen tuntuu tällä hetkellä hyvältä ja jopa helpolta. Takana on useamman vuoden säännöllinen, monipuolinen ja pitkäjänteinen harjoittelu, johon on nyt vuoden verran haettu vauhtia valmentajan johdolla.


Harjoittelu oli aika kevyttä, koska toukokuulle osui nuo kaksi juoksutapahtumaa. Kaksi ekaa viikkoa meni valmistautuessa doublelle, sitä seuraava viikko meni palautellessa doublelta ja sitten alkoikin jo valmistautuminen yömaratonille. Juoksukilometrejä kertyi kuin huomaamatta 287 kilometriä.


Maratonia edeltävillä viikoilla ohjelmassa oli kevyitä 6-10 kilometrin lenkkejä, joiden yhteydessä tein koordinaatioita ja otin muutamia rentoja vetoja. Sunnuntaisin oli pitkät lenkit ja viikkoa ennen doublea juoksin kiihtyvän 20 kilometrin lenkin lisäten vauhtia aina 5 kilometrin välein. Viikolla 18 eli kaksi viikkoa ennen doublea juoksin 8 x 1 kilometrin vetoja kahden minuutin palautuksella. Ohjelmassa oli myös lihaskuntoa ja venyttelyä. Maratonviikolla juoksin kaksi kevyttä 6-7 kilometrin lenkiä, joista toinen sisälsi 3 x 500 metrin rentoja vetoja. Doublelta palauduin omasta mielestäni nopeasti ja juoksuhaluja olisi ollut, mutta pari päivää pidin lepoa. Tiistaina tein juoksulenkin jälkeen kevyen lihaskuntotreenin, joka sisälsi myös liikkuvuuutta ja torstaina tein kevyen 8 kilometrin lenkin. Lauantaina oli ohjelmassa

suosikkitreenini eli vauhtileikittely minuuteissa ja matkaa kertyi verryttelyineen 12 kilometriä. Sunnuntaina oli ohjelmaassa vain juoksukoulun pitkälenkki, sillä seuraava maraton oli jo odottamassa. Maratonviikkolla oli ohjelmassa 10 kilometrin lenkki rentoine vetoineen, kiihtyvä 12 kilometrin lenkki ja kevyt 5 kilometrin verryttelylenkki rentoine kiihdytyksineen. Maratonin jälkeen pidin pari päivää lepoa ja viikon puolivälistä aloitin vähitellen treenaamisen kohti heinäkuun kisoja. Näin hurahti toukokuu! Toukokuun treenit:

🏃🏼‍♀️ 287 km

🏋️ 2 x 40 min

🧘 1 x 45 min

Olipas vauhdikas ja mukava toukokuu!

Juoksuterveisin -pia-

Jälleen uusi ja mielenkiintoinen maratonkokemus takana. Matkan varasin aika lyhyellä varoitusajalla, enkä tiennyt silloin, miten palautuisin edellisestä juoksusta eli

Helsinki City Doublesta. Reissuun lähtiessä olin palautunut hyvin kahden viikon takaisesta urakasta, mutta muuten ei valmistautuminen menneet ihan suunnitelmien mukaan. Onneksi kaikki kääntyi kuitenkin lopulta hyvin ja reissu onnistui. Kolmen päivän miniloma aurinkoisessa Luxembourgissa teki hyvää ja yllättävän paljon sitä ehti tekemään ja näkemään lyhyessä ajassa.



Varasin reissun PWT- Urheilumatkojen kautta, mutta omatoimatkakin Luxembourgin

yömaratonille onnistuu hyvin. Halusin tällä kertaa helpon valmismatkan työkiireiden keskelle,

joten valitsin matkan PWT:n kautta. Perjantaina meitä lähti matkaan viiden hengen juoksuporukka eri puolilta Suomea. Saksaan ja Luxemburgiin saapumiseen ei vaadittu rokotustodistusta, mutta Luxembourgista poistuessa se vaadittiin. Lufthansa vaati vielä

lennoilla maskin. Junissa oli maskisuositus.


Pientä säätöä Saksassa

Alkuperäinen suunnitelma oli lentää perjantaina iltapäivästä Munchenin kautta Luxembourgiin

ja käydä illalla Luxexpossa ja syömässä, mutta ihan ei matka mennyt suunnitelman mukaan.

Ensin Lufhansa perui Munchen-Luxembourg lennon, joten lentomme Helsingistä siirtyi

Frankfurttiin ja sieltä matkan piti edetä parilla junanvaihdolla kohti määränpäätä. Suunnitelmien muuttuessa päivällinen aikaistui ja Luxexpossa käynti siirtyi lauantaille.

Ensimmäinen junavuoro oli peruttu ja Koblenzissa myöhästyimme junasta, kun junamme oli myöhässä. Se juna olikin päivän ainut aikataulussa ollut juna! Junamatkat menivät kuitenkin

yllättävän nopeasti juoksukokemuksia vaihtaessa ja tulevaa juoksua pohtiessa sekä ihaillessa Saksan jokilaakson viinitarhoja, linnoja ja viehättäviä pikku kyliä. Junareittimme kulki Mainzin, Koblenzin ja Trierin kautta Luxembourgiin. Istuminen hieman kangisti jalkoja ja maratonin

suhteen ruokailut eivät menneet ihan nappiin. Onneksi Mainzissa oli pidempi tauko ja ehdimme hieman jalotella sekä käydä syömässä. Saavuimme lopulta neljän junavaihdon

ja minun kohdalla 15 tunnin matkustamisen jälkeen noin klo 23:30 Luxemburgiin. Unta ei kyllä tarvinnut matkustamisen jälkeen odottaa, sillä uni tuli silmään samalla, kun pisti päänsä tyynyyn.


Junamatkan maisemaa

Majoittauduimme BW Hotel Victor Hugo hotelliin, joka sijaitsi noin 400 metriä keskustan pohjoispuolella ja hotellilta oli noin 6 kilometriä Luxexpoon, jossa myös maratonin lähtö ja

maali sijaitsivat. Matka Luxexpoon taittui kätevästi ratikalla noin 10 minuuttissa.

Paikallisliikenne oli Luxemburgissa ilmaista.


Luxexpo Lauantaina kävimme aamupalan jälkeen Luxexpossa hakemassa juoksunumerot ja pari tuntia vierähti kuin huomaamatta expossa. Ilmoittautumisvahvistuksella ja henkilökortilla tai passilla

sai juoksu numeron. Paita ei sisältynyt juoksun hintaan, mutta olihan se ostettava exposta, kun se oli niin hyvännäköinen. Pitkästä aikaa sai myös sitoa chipin juoksukenkään. Järjestelyt

toimivat hyvin expossa. Numeron sai haettua joutuisasti, eikä ruhkaa ollut ainakaan aamutuimaan. Expokierroksen jälkeen teimme Terhin ja Kristinan kassa lyhyen jaloittelu -ja turistikierroksen kaupungilla. Loppupäivä menikin sitten lepäillessä, juoksusuunnitelmaa tehdessä ja juoksuvarusteita pohtiessa. Sen verran edellisen päivän matkustaminen painoin, että sain ottettua lyhyet päiväunet. Seuraava pieni haaste tuli eteen iltapäivällä, kun yritimme metsästää lounaspaikkaa, josta olisi saanut pastaa. Suurin osa ravintoloista oli kiinni

iltapäivällä, mutta onneksi löytyi pizzapaikka, niin ei tarvinnut turvautua mäkin

hampurilaisateriaan. Hieman harmitti, kun en ollut ottanut puuropusseja matkaan

mukaan, sillä niillä olisi saanut tehtyä hyvän lounaan lisukkeiden kanssa. Ensi kerralla pakkaan jälleen mukaan puuropussit ja nuudelit. Oman haasteensa toi myös vaatetus, millä

vaatetuksella tarkenisi juosta yön viiletessä. Onneksi kaikki asiat järjestyi jälleen omalla painollaan.


Luxexpo

Luxexpossa oli selkeät ohjeet

Valmiina maratonille

Mäkinen ja mutkikas maraton

Juoksu starttasi auringon paistaessa kello 19:00 Luxexposta ja matkavaihtoehtoina oli minimaraton, 5 kilometriä, puolimaraton, maraton ja joukkuejuoksu. Järjestäjien mukaan osallistujia oli noin 17 000. Tapahtumapaikalle menin Terhin ja Kristiinan kanssa noin tuntia ennen juoksua. Veimme lämpimiä vaatteita varustesäilytykseen ja kiertelimme tapahtuma-alueella ennen starttia. Lähtöryhmiä oli seitsemän (A-G) ja minä starttasin D-ryhmässä. Matkaan lähdin rennolla fiiliksellä ja ilman aikatavoitetta.


Lähdössä oli tiivis tunnelma

Kohta juostaan

Ajatuksena oli edetä valoisaan aikaan mahdollisimman pitkälle ja siinä onnistuin aika hyvin. Reitti oli mäkinen ja mutkikas sekä jonkin verran oli myös mukulakiveä. Mielestäni reitti oli kiva mutkista huolimatta ja kaupungin nähtävyydet sekä vehreät puistot tuli katsastettua juoksun aikana. Kartalta katsottuna reitti näytti aikamoiselta siksakilta ja kiemuralta, ja sitä se kyllä olikin. Maratonin reitti kulki myös hotellimme kulmilla noin 6 ja 13 kilometrien kohdalla. Taisimme olla aika lähellä hotellia myös noin 37 kilometrin kohdalla.

Kannustusta ja musiikkia riitti koko matkan ajan, sillä paikalla oli noin 500 muusikkoa. Kun edellinen musiikki vaimeni, alkoi jo seuraava kuulua. Matkan varrella sai kuulla laajan kattauksen musiikkia ja kuorolaulua. Kannustus siivitti menoa ja matkan varrella tuli annettua läpyt aika monen pienen kannustajan kanssa. Oli myös hienoa saada kannustusta omalla

nimellä. Tuntui, että koko kansa oli tapahtumassa mukana. Oli oikea karnevaalitunnelma!

Pimeys toi loppumatkaan omat haasteensa, vaikka olikin hienoa juosta lyhtyjen valossa. Väsyneenä muutamat pimeät puisto-osuudet ja mukulakivipätkät olivat hankalia. Välillä sai olla todella tarkkana, mihin astui väsyneillä jaloilla ja vaihdoinkin suosiolla aina välillä juoksun

kävelyksi. Myös nilkat ja polvet olivat koetuksella mutkaisella reitillä. Sain juosta noin 30 kilometriin ennen kuin alkoi hämärtää. Jos vielä juoksen yömaratoneja, taidan ottaa

otsalampun mukaan. Loppumatkasta otsalampusta olisi kyllä ollut muutamassa kohdassa apua.


Mutkikas ja mäkinen reitti

Huoltopisteitä oli 2,5 kilometrin välein viidestä kilometristä alkaen. Tarjolla oli vettä ja

urheilujuomaa sekä 28 kilometrin jälkeen myös colaa. Lisäksi tarjolla oli appelsiinia, banaania ja jonkinlaista energiapatukkaa. Join jokaisella huoltopisteellä kulauksen urheilujuomaa ja

loppumatkasta siirryin hörppimään colaa, kun sitä kerrankin oli tarjolla. Colasta iso plussa

järjestäjille. Otin matkaan kaksi pakettia vauhtikarkkeja, mutta ne jäivät tällä kertaa syömättä, sillä sen verran pizzalounaasta riitti energiaa.


Päiväkuva reitin varrelta

Juoksusää oli hyvä. Matkaan lähdimme auringonpaisteessa lämpötilan ollessa noin 10-15 astetta. Keli viileni vähitellen ja hieman aloin palella noin 35 kilometrin kohdalla. Osa

juoksijoista turvautuikin loppumatkasta avaruuslakanaan. Irtohihoista ja sormikkaista olisi voinut ollut hyötyä illan viiletessä. Maaliin tulessa lämpötila taisi olla noin 5-7 astetta.


Yöllä 30 km kyltti loisti tunnelmallisemmin kuin päivällä

Juoksuni lähti sujumaan heti alusta saakka kevyesti ja hyvin. Pientä ruuhkaa oli alkumatkasta kuten aina, vaikka tiet oli avattu meille juoksijoille. 15 kilometristä eteenpäin sai juosta ihan rauhassa, kun puiolikkaan juoksijat erkanivat reitiltä. Uutta virtaa sain joukkuekisan vaihdon jälkeen, kun rinnalle tuli uusia juoksijoita. Alkumatka oli alamäkivoittoista ja se sujuikin

nopeammin kuin loppuosuus. Oli ihanaa rullata rennosti pitkiä loivia alamäkiä ja ylämäet juoksin rauhallisesti. Kymmenen kilometrin väliaikani oli 55:34 ja keskivauhti oli noin 5:20-5:30. Puolimatkan kaaren alitin ajassa 1:54:52. Loppumatkasta eli noin 30 kilometrin jälkeen vauhtini hidastui ja keskivauhtini oli noin 6:20-6:30. Maali oli Luxexpo-hallin sisällä ja oli

hienoa juosta maaliin ihmisten kannustaessa ja musiikin soidessa. Maliin saavuin hyvävoimaisena ajassa 4:02:17. Keskivauhti oli 5:40 ja keskisyke 152. Pimeät puisto-osuudet toivat haastetta loppukilometreille ja söivät hieman aikaa, mutta muuten juoksu oli yllättävän helppoa ja kevyttä. Hallin sisältä löytyi varusteet, maalihuolto, suihkut ja hierontapiste sekä kampaamopalvelu juoksijoille. Mitali kaulassa vaihdoin lämmintä päälle ja kiertelin hetken tapahtuma-alueella ennen kuin lähdin ratikalla hotellille. Valmistautumisen huomioon ottaen olin tyytyväinen juoksuuni. Tuloksia tutkiessa oli hienoa huomata, että olin kolmas omassa ikäluokassani 29 juoksijan joukosta. Kaikki juoksijat huomioiden olin 473. ja naisten sarjan 188 juoksijan porukasta olin 43. eli suoritukseeni voin olla tyytyväinen. Tapahtuma oli kiva ja värikäs. Järjestelyt toimivat hyvin sekä expossa, että maratonin aikana.


Sisällä olevaan maaliin oli kiva juosta illan viiletessä


Maalissa

Palautusta maratonilta

Nukkumaan pääsin vasta puolenyön jälkeen ja yö oli aika rauhaton, kun elimistö kävi kierroksilla juoksun jälkeen. Muutama tunti tuli onneksi nukuttua. Aamupalan jälkeen lähdimme Terhin ja Kristiinan kanssa kiertelemään kaupungille. Turistikierroksen aikana

kiersimme osan maraton reitistä uudelleen ja askelia kertyi 26 000, mutta kävely oli hyvää palauttavaa liikuntaa juoksun jälkeen. Kävelykierroksen aikana kävimme Chemin de la

Corniche- näköalatasanteella, josta avautui upeat näkymät Alzetten laaksoon. Näköalatasanne on saanut lempinimen Euroopan kaunein parveke. Kiertelimme myös Casemates du Bock

linnoituksen raunioilla, joka on valittu Unescon maailmanperintökohteeksi. Grand-Ducal

palatsin eteen osuimme juuri vahdinvaihdon aikaan. Palatsi on Luxembourgin suurherttuan asuinpalatsi ja siellä on toimitilat myös Luxembourgin parlamentille. Kiertelimme myös vehreissä puistoissa ja lounaan nautimme vanhassa kaupungissa. Kotimatka sujui lentäen muomattavasti joutuisammin, kuin menomatka.


Casemates du Bock

Chemin de la Corniche- näköalatasanteelta avutui upeat maisemat



-pia-


2/73