top of page

Nyt on pari viikkoa sulateltu Lontoon maratonia ja World Marathon Majoria. Minulta on paljon kyselty Majorin suorittamisesta, joten kirjoitan siitä vielä erikseen.


I did it!

Olin yrittänyt muutaman kerran päästä arvonnan kautta Lontoon maratonille, mutta huonolla menestyksellä. Koska halusin saada World Marathon Major urakan maaliin, varasin

maratonmatkan PWT - Urheilumatkojen kautta. Matkapaketti sisälsi osallistumisen maratonille ja majoituksen sekä kuljetuksen maratonin lähtöpaikalle. Lennot varasin itse hyödyntäen Finnairin pisteitäni. Ennen reissua latasin puhelimeen maratonin apin, josta oli helppo tarkistaa asioita ennen reissua ja reissun aikana. Matkajärjestelyt toimivat hyvin ja sain keskittyä rauhassa juoksemiseen ilman stressiä.


Lensin Lontooseen perjantaina 21.4. ja pientä jännitystä alkumatkaan tarjosi VR:n myöhässä kulkeneet junat. Onneksi oma junani oli vain 45 minuuttia myöhässä ja ehdin hyvin lennolle. Heathrow:n lentokentältä oli suora metrolinja (Piccadilly line) hotellille, joka sijaitsi Bloomsbury:ssa Russel Square metroaseman vieressä. Metromatkan pystyi maksamaan lähimaksulla portista sisään kulkiessa ja maksu määräytyi poistumisen mukaan. Toinen

vaihtoehto olisi ollut ostaa asemilta ladattava matkakortti (Oyster card). Itse tykkäsin maksaa matkat lähimaksulla portilla. Maratonpäivänä juoksunumeroa näyttämällä sai matkustaa ilmaiseksi.


Hotellimme oli The President Hotel, joka oli siisti ja viihtyisä. Kolmen vuorokauden

majoitukseen sisältyi monipuolinen aamupala. Vain kahvi ei ollut makuuni, mutta onneksi huoneesta löytyi hyvää pikakahvia. Hotellin lähellä oli muun muassa British Museum ja Russell Squaren puutarha-aukio sekä paljon erilaisia ravintoloita. Myös Hyde Parkiin ja Trafalgarin aukiolle oli lyhyt kävelymatka.


Expo

Lauantaina 22.4. oli expo-päivä. Lähdimme heti aamupalan jälkeen porukalla hakemaan numeroita exposta. Matka taittui kätevästi noin tunnissa metrolla mennen tullen. Expo sijaitsi ExCel kongressikeskuksessa. Ensin hain juoksunumeroni, jonka sai sähköpostiin

tullutta QR-koodia ja henkilökorttia näyttämällä. Ruuhkaa ei aamutuimaan ollut, joten haku sujui joustavasti ja nopeasti. Seuraavaksi suuntasin kulkuni Abbotin infopisteelle, josta sain World Marathon Major Six Star numerolapun ja ohjeet, mistä saan sunnuntaina mitalin juoksun jälkeen. Abbotin pisteellä sai kokeilla pystyykö juoksemaan miesten maratonin

maailmanennätys vauhtia. Pienen yllytyksen jälkeen päätin kokeilla, pystynkö juoksemaan juoksumatolla 400 metriä miesten maratonin maailmanennätysvauhtia. Kylmiltään juostuna

vauhti oli aika kovaa kyytiä, mutta pystyin juoksemaan sen. Hieman oli jalat puhki juoksun jälkeen, mutta olin yllättynyt, että pystyi juoksemaan MM-vauhtia. Ja olihan se hienoa käydä laittamassa tarra Suomen kartalle juoksun jälkeen. Parituntia vierähti todella nopeasti, sillä

expossa oli paljon nähtävää ja testattavaa. Ostoksia minun ei pitänyt tehdä, mutta ostoskoriin tarttui uusi juoksutakki.




Pienen lepohetken jälkeen kävimme Kristinan ja Carinin kanssa pastalla Spagetti Housessa. Pasta carbonada oli herkullinen ja täyttävä. Ennen kisainfoa ja yhteistä ruokailua, kävimme

Kristinan kanssa lenkeilemässä Hyde Parkissa, joka on Lontoon suurin kuninkaallinen puisto.

Ennen nukkumaan menoa laitoin tuttuun tapaan juoksuvarusteet kuntoon ja kävin juoksureitin läpi.



Nukuin suhteellisen hyvin, mutta hieman tuleva juoksu mietitytti. Major urakan päätös toi tunteet pintaan ja muutaman kerran yöllä heräsin miettimään tulevaa juoksua. Sunnuntaina 23.4. kello soi 6:30 ja kello 7:00 oli jo aamupalalla. Bussikuljetus lähtöpaikalle lähti kello 8:00 ja matka-aika oli noin 30-40 minuuttia. Juoksufiilis alkoi kummasti nousta bussissa, kun juttelimme tulevasta juoksusta ja vielä enemmän, kun saavuimme lähtöalueelle.

Lähtö Lähtöpaikka oli Greenwichin laajalla puistoalueella. Lähtöpaikalle saavuttaessa aurinko vielä paistoi ja lämpötila oli muutaman asteen plussan puolella. Tuulisella nurmikentällä istuessa ja lähtöä odottaessa alkoi vähitellen sataa, ensin vähän ja sitten vähän enemmän. Onneksi vältyttiin kaatosateelta. Matkaan lähtiessä lenkkarit olivat märät, joten mukaan olisi kannattanut ottaa pois heitetävät sukat ja lenkkarit. Ennen lähtöä heitin pois collagehousut ja -hupparin, mutta pidin kertakäyttösadetakin yllä noin 12 kilometriin saakka. Näin jälkikäteen ajateltuna se oli virhe, koska ensin hikoilin ja noin 25 kilometrin kohdalla aloin palella. Olisi ehkä kannattanut lähteä matkaan ilman sadetakkia. Lähtöalueella oli selkeästi merkitty värikoodien mukaan rekat, joihin sai jättää oman varustepussin kuljetettavaksi maalialueelle. Kuljetuksen sai jättää vain järjestäjien tarjoaman pussin. Lähtökarsinoissa oli laatikoita, joihin sai heittää ylimääräiset vaateet. Mielestäni pajamajoja oli riittävästi aluella, eikä ainakaan minun aikana syntynyt suurempia jonoja.





Ensimmäiset juoksijat lähtivät matkaan kello 9:00. Juoksijat oli jaettu neljään eri lähtöryhmään (sininen, vihreä, punainen ja keltainen). Matkaan lähdettiin kolmesta eri pisteestä ja reitit yhtyivät alkumatkan varrella noin viiden kilometrin paikkeilla. Olin sinisessä lähtöryhmässä ja kuudennessa lähdössä. Lähtöaikani oli klo 10:28. Pääsin lähtemään matkaan oman lähtöryhmäni ensimmäisestä rivistä ja edessäni oli ensimmäistä kertaa tyhjä baana. Vau! Sain juosta alusta saakka omaa tahtia, eikä minun tarvinnut väistellä poukkoilevia juoksijoita, kuten yleensä. Lähdin juoksemaan fiiliksen mukaan ja ilman aikatavoitetta. Tavoitteena oli nauttia juoksusta ja tapahtumasta sekä päästä maaliin. Sain juosta omaa juoksuani noin kahdeksaan kilometriin saakka, jolloin tuli ensimmäinen ruuhkaisempi pätkä. Kurkkasin kelloa viiden kilometrin kohdalla ja hieman säikähdin reipasta alkuvauhtiani.



Reitti

Reitti oli kiva ja nopea, mutta kyllä reitiltä löytyi myös loivia ylämäkiä ja inhoamiani jyrkkiä

käännöksiä. Myös muutama ruuhkainen kohta osui matkani varrelle. Tiellä olevat hidasteet oli merkitty hyvin ja alkumatkasta myös järjestäjät varoittivat niistä. Tästä iso plussa.



Matkaan lähdettiin noin 35 metrin korkeudesta, joten alkumatkan sai juosta rennon reippaasti alamäkeen. Whoolwichissä, jossa reitit yhdistyivät reitti laskeutui kilometrin matkalla noin 40 metristä 10 metriin. Reitti kulki pitkin Lontoon katuja ja monta nähtävyyttä tuli bongattua matkan varrella. Tunteet nousivat ensimmäisen kerran pintaan, kun juoksimme pitkin Tower Bridgeä (noin 19 km) huutomyrskyn saattelemana. Oli ihan pakko kaivaa kännykkä esille ja napata kuva muistoksi.



Reitin lopulla tuli vastaan muun muassa Big Ben, Westminister Abbey ja Buckingham Palace. Maali sijaitsi The Mall kadulla. Monenlaista menijää näin matkalla, muun muassa jääkaappia ja golfbägiä kantavat miehet, sarvikuonon, dinosauruksen ja palomiehen, jolla oli vaahtosammutin selässä. Bongasin myös muutamia major-juoksijoita ja kannustimme sekä onnittelimme toisiamme. Minulla oli selässä Six star kyltti ja oli kiva saada kannustusta ja onnitteluja matkan varrella. Alkumatka oli alamäkivoittoinen ja juoksin alamäet rennosti rullaten, kuten opetan

juoksukoululaisiani. Ensimmäinen viisi kilometriä sujui aikaan 25:05 ja kympin rajapyykin saavutin ajassa 52:06. Puolimaraton taittui ajassa 1:54:01 ja juoksi kulki edelleen ihan hyvin pienessä tihkusateessa. Noin 28-30 kilometrin kohdalla aloin palella ja juoksu vauhtini hidastui. Olen saanut kommentteja, että en ole juossut maratonia, jos kävelen välillä. Itse olen sitä mieltä, että juoksija voi välillä myös kävellä. Vaihdoin juoksu-kävelyyn noin 32 kilometrin kohdalla, sillä halusin varmistaa maaliin pääsyn. Matka eteni ihan hyvää vauhtia juoksu-kävelynä ja väliin mahtui myös muutamia reippaampia kilometrejä. Askel askeleelta maali ja major-tavoitteeni läheni. Alku ja loppu reitti olivat mielestäni kivat. Tylsin osuus mielestäni osui 22-38 kilometrien välille. Väliaika 30 kilometrin kohdalla oli 2:47:08 ja 40 kilometrin väliaika oli 3:55:25.


Huoltopisteet Huoltopisteitä oli 17, joista kahdellatoista oli tarjolla vettä pullosta ja neljällä pisteellä oli tarjolla urheilujuomaa. Geeliä oli tarjolla kahdessa kohtaa, 14 ja 19 mailien kohdalla. Myös katsojilla oli tarjolla hedelmiä, karkkeja, sipsejä ja vettä. Itse luotin omaan juomaan aina 21 kilometriin saakka ja loppumatkan join järjestäjien tarjoamaa urheilujuomaa. Mielestäni huolto oli hyvin järjestetty ja huoltopisteitä oli riittävästi.


Maali

Kun näin Buckinghamin palatsin nousi tunteet pintaan, sillä major urakkani tulisi kohta päätökseen. Maalisuoralla otin loppukirin ja maaliviivan ylittäessäni tuli helpotus, minä tein sen! I did it! Maaliin tulin ajassa 4:09:05. Keskivauhtini oli 5:52 minuuttia/ kilometri ja

keskisyke 149. Kaloreita Garminin mukaan kului 2 550. Maalin päästyäni sain ensin Lontoon maraton mitalin kaulaani ja sen jälkeen World Marathon Major mitalin. Kuvaussession jälkeen

sain ylleni avaruuslakanan ja lähdin hakemaan varusteitani rekasta. Maalialueella saimme tuotekasiin, jossa oli vettä, urheilujuomaa ja Oat Bar patukka. Lisäsin lämmintä ylleni ja kävelin noin kolmen kilometrin matkan auringon paistaessa hotellille. Rauhallinen kävely hotellille toimi hyvänä loppuverryttelynä. Toinen vaihtoehto olisi ollut mennä metrolla.



Illalla kävimme porukalla syömässä ja ravintola tarjosi meille juoksijoille pizzat. Oli kiva vaihtaa juoksukokemuksia muiden kanssa ja suunnitella samalla uusia juoksuja. Ennen nukkumaan menoa kävin juhlistamassa saavutustani Kristinan ja Carinin kanssa. Uni ei meinnannut tulla millään silmään, sillä kroppa kävi ylikieroksilla juoksun jälkeen.



Sunnuntaina juoksin 48 599 juoksijan kanssa Lontoon maratonin maaliin ja samalla toteutui jälleen yksi juoksutavoiteeni. Olin maalissa 20 878 juoksija ja naisista 5 897 juoksija. Omassa ikäluokassani (55-59) olin 270 juoksija. Lontoon maratonin jälkeen Suomessa on Six Starin juossut 45 juoksijaa, joista naisia on 12. Minulla oli kunnia olla tuo 12 naisjuoksija. Olin tyytyväinen juoksuuni ja saavutukseeni. Tästä on hyvä jatkaa kohti uusia juoksuja.


Moni oli kehunut minulle Lontoon maratonin reittiä, kannustusta ja ilmapiiriä. Täytyy kyllä todeta, että kannustus oli mahtavaa ja äänekästä pitkin matkaa ja oli hienoa, että epävakiasesta säästä huolimatta katujen varsille oli tullut tuhansia ihmisiä seuraamaan juoksua. Leimaa antava tekijä oli myös hyväntekeväisyys, jonka nimissä juostiin rahaa mitä erilaisimmille kohteille, etenkin syöpäpotilaille. Moni myös juoksi jonkun läheisen muistolle. Olen kuullut, että Lontoon maraton on maailman suurin yksittäinen hyväntekeväisyystapahtuma. Tapahtuma oli kiva ja hyvin järjestetty. Kannustusta ja musiikkia oli oikeastaan koko juoksun ajan.

Maanantaina 24.4. kävimme lenkkeilemässä St. Jamesin puistossa aurinkoisessa säässä

Carinin kanssa ennen kuin lähdimme metrolla kohti lentokentälle. Kuningas Charlesin tuleva

kruunajaispäivä näkyi jo katukuvassa ja puistoissa. Lentoa odotellassa kävin syömässä Fish

and chips aterian, joka kuuluu Englannin matkojeni perinteisiin. Jälleen kerran kiva juoksureissu ja oli kiva tutustua uusiin juoksijoihin.



Minulta on kyselty, miten treenaan Helsinki City Doublelle ja miltä matkan juokseminen tuntuu. Tässä minun ajatuksia matkasta ja vinkkini doublelle.


* osallistuminen saatu #hcrdambassadorina / @helsinkicityrunningday


Miltä doublen juokseminen tuntuu?


Minua on auttanut se, että ajattelen matkan kolmena puolikkaana. Matkan aikana tuntuu välillä hyvältä ja välillä pahalta. Matkojen välillä hirvitää ja mietin, miten jaksan vielä lähteä

uudelleen juoksemaan. Maalissa tuntuu väsyneeltä, mutta hyvältä - I did it! Jokaisen juoksun jälkeen olen päättänyt, että ei enää ikinä doublelle, mutta jälleen toukokuussa olen intoa

täynnä lähtöviivalla. Joku siis doublessa koukuttaa!

Olen juossut neljä kertaa doublen ja nyt keväällä on edessä viides kerta. Ensimmäinen double vuonna 2019 oli haastavin, kun ei tiennyt, mitä on edessä ja miten tauko juoksujen välissä vaikuttaa juoksuun ja vireystilaan. Perhosia oli vatsassa, kun lähdin puolikkaalle ja juoksin puolikkaan liian lujaa. Matkojen väliin jäi noin puolitoista tuntia ja se oli ehkä liikaa näin jälkikäteen ajateltuna. Pitkä tauko ja puolikkaan kova vauhti kostautui maratonilla, eikä helle helpottanut asiaa. Vuonna 2020 yritin virheestä oppineena juosta molemmat matkat mahdollisimman tasaisesti ja siinä onnistuin. Edellisen vuoden kokonaisaika parani peräti 14 minuuttia. Matkojen väliin jäi jälleen vajaa puolitoistatuntia, mutta tällä kertaa osasin pitää

juoksuvireen yllä. Vuonna 2021 onnistuin jälleen juoksemaan kaksi tasaista juoksua ja paransin kokonaisaikaa kuudella minuutilla. Matkojen väliin jäi vajaa tunti, mikä tuntui minulle

sopivalta. Perhosia lenteli vatsassa jälleen vuoden 2022 doublella, sillä matkat juostiin nyt ensimmäistä kertaa toisin päin eli ensin maraton ja sitten puolikas. Juoksin maratonin alle neljän tunnin ja vauhdikas maraton kostautui sitten puolikkaalla, mutta kokonaisaika parani silti seitsemällä minuutilla. Minulle sopii paremmin uusi juoksujärjestys ja myös tänä vuonna juostaan ensin maraton ja sitten puolikas. Minulle lyhyt tauko juoksujen välissä on parempi kuin pitkä tauko. Meikäläisellä on tapana lähteä vähän liian lujaa matkaan ja kova alkuvauhti

sitten kostautuu jälimmäisellä matkalla.


Kaksi erilaista matkaa ja tauko matkojen välillä tuo mielenkiintoa ja haastetta juoksuun. Mielestäni jokainen voi juosta tuplamatkan, jos on kiinnostusta ja intoa sekä löytyy pohjakuntoa. Hyvä valmistautuminen juoksuun on kaiken A ja O, sillä hyvin suunniteltu on puoliksi tehty! Matkan varrella voi tietysti tulla ongelmia varusteiden, sään tai tankkauksen kanssa, mutta hyvällä valmistautumisella niihin on helpompi reagoida. Valmistautumiseen ei ole yhtä ja oikeaa tapaa. Minun mielestäni matka vaatii myös sisua ja sinnikkyyttä.



Harjoittelu Olen juossut säännöllisesti vuodesta 2012, joten pohjakuntoa ja jalkojen iskutusta olen luonut useamman vuoden ajan. Peruskuntoni on hyvä ja vauhtia sekä sen ylläpitämistä olen hakenut viimeiset pari vuotta. Harjoitteluni doublelle ei oikeastaan eroa mitenkään maratonin

harjoittelusta. Yritän harjoitella mahdollisimman monipuolisesti sekä syödä että nukkua riittävästi. Ennen doublea pyrin juoksemaan sekä maratonin että puolikkaan. Juoksuista saan kaipaamani vahvistuksen kunnostani sekä siitä, että jaksan juosta ja pystyn pitämään vauhtia yllä.

Harjoitteluni perustana on edelleen peruskestävyyslenkit. Harjoituskertoja tulee viikosta riippuen 4-6 ja lepopäiviä 1-2. Juoksukilometrit vaihtelevat treeniviikosta riippuen ja

kuukaudessa juoksukilometrejä tulee +/- 200 kilometriä. Talvella korvaan osan

peruskestävyyslenkeistä hiihdolla ja samalla jalat saavat lepoa iskutukselta. Jos hiihtää talvella paljon, on hyvä pitää juoksutuntumaa yllä muutamalla viikottaisella juoksulenkillä. Juoksen myös erilaisissa maastoissa, jotta jalat saavat monipuolista rasitusta ja toisaalta myös palautusta. Juoksukengät valitsen käyttötarkoituksen mukaan. Harjoitusohjelmassa on peruskestävyyslenkkejä, vauhtileikittelyä ja vauhtikestävyystreenejä. Lenkkien lomassa juoksen rentoja vetoja ja teen myös koordinaatioharjoituksia säännöllisesti. Peruskestävyyslenkkien pituudet vaihtelevat 5-25 kilometrin välillä ja pitkät lenkit teen välillä

juoksu-kävelynä, jotta sykkeet pysyvät peruskestävyysalueella. Vauhtikestävyyslenkit ovat

joko reippaita tai kiihtyviä lenkkejä. Vedot ovat 1-5 kilometrin mittaisia. Juoksen myös lyhyitä 100-150 metrin vetoja. Lihaskuntoharjoittelua olen tehnyt talvella 1-2 kertaa viikossa ja pääasissa kuntopiirinä joko kehonpainotreeninä tai kahvakuulaa hyödyntäen. Lihaskuntoharjoituksen yhteydessä juoksen yleensä 4-6 kilometrin lämmittelylenkin. Mäkivetoja ja porrastreeniä tulee tehtyä silloin tällöin.


Mitä enemmän ikää on tullut, sitä enemmän kiinnitän huomiota palautumiseen ja kehon huoltamiseen. Kovista treenistä palautuminen vie enemmän aikaa ja usein kovan treenin jälkeen pidän lepopäivän tai juoksen kevyen palauttavan lenkin. Venyttelen kerran viikossa kunnolla tehden sekä dynaamisia että staattisia venytyksiä. Venyttelyssä keskityn erityisesti reiden etu- ja takaosan sekä lonkankoukistajien huoltamiseen, unohtamatta tietenkään muita lihaksia. Jalkateriä vahvistan ja rentoutan säännöllisellä jalkajumpalla. Jalkaterän pieniä lihaksia vahvistan muun muassa koukistamalla ja ojentamalla varpaita ääriasennosta toiseen. Jalkapohjia rentoutan ja hieron golf- tai tennispallolla etenkin pitkien lenkkien jälkeen. Olen jo useamman vuoden käynyt säännöllisesti noin kuukauden välein hierojalla hierotuttamassa jalat.


Kuuntelen kehoa, syön monipuolisesti sekä lepään ja nukun riittävästi eli sopivassa suhteessa liikuntaa, lepoa ja ravintoa!


Vinkit doublelle

  • Useamman tunnin suoritus on kropalle kova koettelemus, joten matka vaatii mielestäni hyvän pohjakunnon.

  • Matka vaatii hyvän valmistautumisen lisäksi myös sisua ja sinnikkyyttä. Ratkaisevassa asemassa on myös se, miten vatsa, jalat ja pää kestävät pitkän suorituksen.

  • Treenaamisen lähtökohtana on oma lähtötilanne ja tavoite. Harjoittelussa tulee huomioida arjen kokonaiskuormitus.

  • Harjoittelu ja valmistautuminen on yksilöllistä, eikä yhtä ja oikeaa tapaa ole.

  • Hyvät kengät ja sukat ovat juoksijan tärkein varuste. Varusteet kannattaa testata ennen juoksua. Itse testaan pitkillä lenkeillä varusteita ja tankkausta. Lähde matkaan tutuilla ja testatuilla varusteilla.

  • Selvitän etukäteen, missä kohtaa matkaa huoltopisteet ovat ja mitä niissä on tarjolla. Jos mahdollista, niin testaa tapahtumassa tarjottava energiajuoma etukäteen tai ota omat eväät matkaan.

  • Kunto on rakennettu aiempien viikkojen ja kuukausien aikana, joten täytyy vain luottaa itseensä. Uudet kokeilut kannattaa unohtaa ennen tapahtumaa.

  • Käy juoksureitti läpi etukäteen ja tee juoksusuunnitelma. Tasainen vauhti takaa yleensä hyvän lopputuloksen.

  • Mieti, miten toimit juoksujen välissä ja miten tankkaat matkojen välillä.

  • Pieni jännitys kuuluu asiaan, mutta liikaa ei kannata hermoilla, eikä jännittää. Helpommin tietysti sanottu, kuin tehty.

  • Kaikkenin tärkeintä on kuitenkin nauttia juoksemisesta ja tapahtuman fiiliksestä!

Juoksuterveisin -pia-

Tammikuu ehti melkein loppua ennen kuin sain asetettua vuoden 2023 tavoitteet. Ensin ajattelin, että en tee tälle vuodelle minkäänlaisia juoksusuunnitelmia, vaan menen fiiliksen ja tilanteen mukaan. Tähän vaikutti ehkä eniten se, että World Marathon Major-sarjan juoksut tulevat näillä näkymin täyteen tänä vuonna ja uuden haasteen etsiminen on edelleen kesken. Olen miettinyt, että lähtisin kiertämään Euroopan pääkaupunkien maratoneja ja joku taisi

ehdottaa minulle, että juoksin maratonin eri mantereilla. Polkujuoksukisat jäävät tänä vuonna väliin ja keskityn polkujuoksukoulujen ohjaamiseen. Päädyin lopulta asettamaan yhden tavoitteen ja tein myös alustavan suunnitelman syksylle.



Vain yksi tavoite!

Tavoitteena on nauttia juoksemisesta erilaisissa ympäristöissä sekä juoksutaphtumien

tunnelmasta. En lähde tavoittelemaan ennätyksiä, vaan ne tulevat siinä sivussa, jos ovat tullakseen. Sen verran monta kisaa tuli viime vuonna juostua, että tänä vuonna juoksen vain muutaman kisan. En myöskään lähde keräämään kilometrejä. Myös niitä tulee se mikä tulee vuoden aikana. Kilometrit merkitsen ylös vain sen takia, että voin verrata niitä edellisten vuosien kilometreihin.


Monipuolista harjoittelua

Harjoittelussa etenen edelleen valmentajan johdolla kehoa kuunnellen ja työn ehdoilla. Olen harjoitellut Annemari Kiekaran valmennuksessa syksystä 2020 ja toimiva yhteistyö jatkuu

edelleen. On mukavaa, kun joku miettii harjoitukset puolestani ja myös kovemmat treenit tulee tehtyä, kun on valmentaja, jolle raportoida ne. Tavoitteena on keskittyä hyvin harjoituksiin ja tehdä ne hyvin.

Peruskestävyyteni on omasta mielestäni vanhalla pohjalla ja talvella korvaan osan lenkeistä hiihtäen, jos vain lumitilanne sen sallii. Kesällä voisin korvata osan lenkeistä pyöräillen. Viime vuonna kaipaamani vauhti ja sen ylläpitäminen pidempään alkoi löytymään, mutta vielä siinä

on kehitettävää. Vauhdinjakoon tulee keskittyä sekä treeneissä että maratoneilla, sillä vedot ja lenkit lähden juoksemaan yleensä liian kovaa ja sitten loppumatkasta vauhti hidastuu. Viime vuonna juoksin melkein jokaisella maratoneilla ensimmäisen puolikkaan nopeammin kuin

toisen puolikkaan ja loppumatkasta vauhtini hiipui. Harjoitusohjelmassa on myös lihaskuntoa, liikkuvuutta ja kehonhuoltoa. Venyttelyyn yritän panostamaan hieman enemmän kuin viime vuonna ja lihaskunnon puolella taas pitää keskittyä kunnolla voiman hankintaan.

Juoksutekniikkaani oli ehkä syytä katsastaa pitkästä aikaa. Toivottavasti ehdin vuoden aikana myös muutaman kerran Tampereen Maratonklubin yhteistreeneihin ja yritän aina välillä

osallistua myös Tampereen park runiin, koska siellä saa hyvää vetoapua ja vaihtelua yksin puurtamiseen. Muuten harjoittelussa ei ole tulossa suurempia muutoksia. Mitä sitä hyvää ja toimivaa systeemiä vaihtamaan!


Ravitsemuksen suhteen jatkan nykyistä hyvin toimivaa linjaa eli pyrin syömään säännöllisesti ja monipuolisesti sekä riittävästi perusruokaa, jotta jaksan kunnolla treenata ja palaudun treeneistä hyvin. En laske, enkä ole koskaan laskenut kaloreita. Lautaselta löytyy runsaskuituisia hiilihydraatteja, koska ne ovat aivojen ja lihasten polttoainetta sekä pitävät veren sokeritasapainoa yllä. Herkuttelen myös silloin, kun siltä tuntuu. Yritän levätä riittävästi ja nukkua 8-10 tunnin yöunia.


HCRD Ambassadors

Saan edelleen olla yksi HCRD Ambassadoreista ja tulen kertomaan harjoittelustani

kohti vuoden 2023 Helsinki City Running Day:ta Instgramissa, Facebookissa ja täällä

blogissa. Olin alunperin suunnitellut juoksevani HCDR:lla joko Helsinki City 5 km tai Helsinki

City Maratonin, mutta niin vain mieli muuttui ja juoksen jälleen Helsinki City Doublen. Juoksu on samalla tämän vuoden ainut ultramatka, sillä Nuts Ylläs Pallaksen jätän vielä tänä vuonna väliin.

*osallistuminen Helsinki City Running Dayn tapahtumaan saatu HCRD Ambassadorina


Juoksutapahtumat

Juoksukauden ehdin aloittamaan jo Tampereen Maratonklubin hallimaratonilla, jossa juoksin puolikkaan viime vuotiseen tapaan. Juoksun suhteen ei ollut muuta tavoitetta, kuin juosta tasainen juoksu ja testata tämän hetkinen kunto.


Olen jo useamman vuoden unelmoinut World Marathon Major-sarjan juoksemisesta. Sarjaan kuuluu kuusi maailman suurinta maratonia: Tokio, Lontoo, Boston, Berliini, Chicago ja New York. Tokion juoksin vuonna 2017, Chicagon vuonna 2019 ja Bostonin, Berliini sekä New York viime vuonna. Lontoon maraton olisi vuorossa huhtikuussa ja toivon, että pystyn maratoni silloin juoksemaan ja saan majorit täyteen.


Keväällä olen suunnitellut juoksevani vain kaksi juoksua ja ne ovat Lontoon maraton ja Helsinki City Double. Kesällä olen ajatellut juoksevani vain yhden juoksun, mutta en ole vielä päättänyt matkan pituutta enkä missä juoksen. Olen miettinyt, että juoksin jonkun uuden puolikkaan tai maratonin tai sitten juoksen tuttuun tapaan Paavo Nurmi Maratonin. Suvi-illan maratonia on minulle kehuttu ja sitä en ole päässyt juoksemaan, kun olen ollut aina kyseisenä viikonloppuna töissä. Tänä vuonna minulla olisi mahdollisuus lähteä Forssaan juoksemaan. Syksylle on suunnitelmissa yksi juoksu. Saulin SM-maraton juostaan Vantaalla ja siellä en ole vielä juossut, joten se voisi olla yksi vaihtoehto. Jos Tampereen Maratonklubille tulee joukkue SM-maratonille, niin silloin ainakin juoksen Vantaalla. Ateenan maratonia en ole vielä juossut, joten se kiinnostaisi. Se vain sattuu töiden kannalta huonoon ajankohtaan. Myös Berliinin ja Valencian maratonien juokseminen uudelleen kiinnostaisi. Onneksi vielä on aikaa pohtia syksyn kuvioita.

Kisakalenteri 2023:


15.1. Tampereen Maratonklubin hallimaratton

23.4. Lontoon Marathon

13.5. Helsinki City Double


17.6. Suvi-illan Maraton?

19.8. Paavo Nurmi Marathon?


24.9. Berliinin Maraton?

14.10. Saul SM-maraton?

3.12. Valencian Maraton

Innolla ja mielenkiinnolla odotan, minkälaisia uusia kokemuksia ja tapahtumia vuosi tuo tullessaan.


Joko sinun kisakalenteri vuodelle 2021 on selvillä? Juoksuterveisin

-pia-

© 2018 COPYRIGHT TMI PIA NYKÄNEN

 

  • Facebook
  • Instagram
bottom of page