Tervetuloa seuraamaan päivittäisiä juoksuharjoitteluja kohti maailman maratoneja. 

blogit-200x80.png

*Osallistuminen Helsinki City Doublelle saatu


Juoksin eilen kolmannen kerran doublen Helsinki City Runnin Day.ssa ja täytyy todeta, että I did it, sillä sen verran vaikea oli maratonin toinen kierros tällä kertaa. Luotin siihen, että olin palautunut kahden viikon takaiselta Jyväskylän ennätysmaratonilta, mutta en ehkä sittenkään ollut tai sitten juoksu ei muuten vain kulkenut maratonilla. Jälleen tuli todistettua se, että maraton pitkä, haastteellinen ja arvaamaton matka.

Tavoitteena oli parantaa viime vuoden doublen kokonaisaikaa kahdella järkevällä ja tasaisella juoksulla sekä lähteä nauttimaan juoksemisesta ja juoksutapahtuman tunnelmasta.


i did it!

Helsinkiin saavuin jo perjantaina ja vietyäni tavarat hotellille, lähdin hakemaan

juoksunumeroitani sekä kiertelemään EXPO-alueelle. Ruuhkaa ei ollut iltapäivällä ja sain

kaikessa rauhassa kiertää EXPO-alueen. Automatkan kangistamat jalat sai pikahieronnan Suomen Urheiluhierojaopiston pisteellä ja testasin myös kotimaisen Neurosonicin 10 minuutin palautusohjelmaa. Neurosonicin teknologian avulla autonomisen hermoston toiminta tasapainottuu, jolloin palautuminen tehostuu, sekä lihasten verenkierto ja aineenvaihdunta palautuvat ennalleen nopeammin. Molemmat tekivät kyllä hyvää raskaan työviikon jälkeen. Kierrätin myös vanha juomapulloni Leaderin expo-pisteellä. Vein vanhan pulloni kierrätykseen ja sain tilalle uuden pullon.

Illalla osallistuin viime vuotiseen tapaan Shake Out Runille. Noin puolen tunnin kevyt lenkki rentoine vetoineen teki hyvää kropalle ja herätteli jalat juoksuun. Kiitos Lauralle ja @juokasujalkaavipattaa blogia pitävälle Merituulille kivasta lenkistä. Juoksufiilis nousi kivasti, kun näki tuttuja ja jutteli muiden juoksijoiden kanssa. Lenkin ja suihkun jälkeen kävinkin vaihteeksi syömässä pizzan, enkä perinteistä kerrosateriaa Hesburgerissa. Tuttuun tapaan laitoin vielä juoksuvarusteet kuntoon ja kävin läpi sekä juoksureitit että tankkausuunnitelman. Juoksuvauhdin tarkastin HCRD-sovelluksen juoksuvauhtilaskurista. Tuo juoksuvauhtilaskuri on muuten todella hyvä ja näppärä. Uni tuli nopeasti silmään aktiivisen ja vauhdikkaan päivän

jälkeen.


Valmiina kolmannelle doublelle.

HCRD Shake Out Run juostu Merituulin @juoksujalkaavipatta kanssa

Nukuin yön hyvin ja heräsin klo 7:45 ja aamupalalla olin jo klo 8:00. Söin tutun aamiaisen eli kaurapuuroa marjojen kera, muutaman hedelmän, tuoremehua ja kahvia. Tällä kertaa vaihdoin leivän muutamaan isoon croisanttiin. Aamupalan jälkeen lähdin kävellen kohti Olympiastadionia, jonne hotellilta oli matkaa parikymmentä minuuttia. Tuulinen sää hieman mietitytti minua, mutta muuten sää oli juuri sopiva juoksemiseen. Päätin tuulisesta säästä huolimatta pitäytyä vaatesuunnitelmassani eli molemmille matkoille lähden t-paidassa ja pitkissä juoksutrikoissa. Molemmat matkat juoksen myös hyviksi todetuilla Brooksin Launch 8-tossuilla. Olympiastadioinille saavuttuani vein juoksuvarusteet VIP-pukkariin. Olen ollut

muutaman vuoden Helsinki City Running Dayn tapahtumalähettiläänä, mikä mahdollisti pääsyn VIP-tiloihin. Asettelin molempien matkojen varusteet valmiiksi ja siitä se jännitys jälleen alkoi. Pukkarissa tapasin muita juoksijoita ja kisajännitys purkautui kivasti kuulumisia vaihtaessa

sekä jutellessa niitä näitä.


Valmiina ekaan urakkaan

HCR

Juoksin lyhyen alkuverryttelyn Heidin @heidionthego kanssa ja samalla napattiin muutamia kuvia. Starttasin puolimaratonille klo 11.00 lähtöryhmässä, johon myös kaikki doublen juoksijat oli sijoitettu. Ensimmäiset kilsat sujuivat kuin itsestään ja jouduin vähän himmailemaankin

vauhtia. Juokseminen oli alusta asti helppoa ja rentoa. Lähdön jälkeen oli kiva rullata alamäkeä kohti Töölönlahden rantaa, joka on yksi lemppari kohtiani reitillä. Kaunis

ruskamaisema siivitti heti alkumatkasta matkan tekoa. Baanaa pitkin oli myös kiva juosta ja siellä on vuosien varrella ollut hyvää kannustusta ja niin oli tänäänkin. Ensimmäinen juomahuolto tuli yllättävän nopeasti ja otin siinä hörpyn urheilujuomaa. Ruoholahdesta matka jatkui rantaosuudelle, johon osui myös pätkä mukulakivitystä, josta en pidä tai oikeastaan polveni ja nilkkani eivät pidä. Oli mukavaa, että Tanja bongasi minut reitin varrelta vähän ennen Lauttasaarta. Edellisen kerran taivalsimme yhdessä Nuts Ylläs Pallaksen 100

kilometrillä. Noin seitsemän kilsan kohdalla oli seuraava juomahuolto, jossa otin suunnitelman mukaan ensimmäisen Noshtin vauhtikarkin. Matka jatkui kohti Lehti- ja Kuusisaarta. En

muistanutkaan, millaisia loivia mäkiä sieltä löytyi näin päin. Noin 12 kilometrin kohdalla oli jälleen juomahuolto, jossa nappasin seuraavan vauhtikarkin suuhuni. Matka jatkui hyvää vauhtia Tanjan kanssa jutellessa. Viimeinen juomahuolto oli noin 17,5 kilometrin kohdalla, jossa otin jälleen suunnitelman mukaan vauhtikarkin. Viimeiset kilometrit sujuivat edelleen rennosti ja noin kilometri ennen maalia lisäsin hieman vauhtia ja loppukiri irtosi hienosti stadionilla.

Juoksin noin 5:00-5:30 kilometrivauhdilla koko matkan. Ylämäkiin hidastin hieman vauhtia ja alamäet rullasin rennon reippaasti. Ensimmäinen kymppi sujui ajassa 52:30 ja toinen 53:32 eli aika tasaiset kympit. Maaliin saavuin ajassa 1:51:03. Keskivauhti oli 5:12 ja keskisyke oli 148. Juoksu oli yllättävän helppo ja rento. Juoksin puolikkaan 5 minuuttia 20 sekuntia nopeammin kuin viime vuonna.

Maalissa sain mitalin kaulaani. Eka matka suoritettu ja "pakollisen" mitalikuvan jälkeen riensin pukkariin valmistautumaan seuraavaan urakkaan. Juoksujen välille jäi taukoa reilu tunti. Kävin suihkussa ja vaihdoin vaatteet. Söin viime vuoden tapaan banaanin, hedelmäsoseen ja join cokista. Juoksuvirettä pidin yllä liikuskelemalla, josta osa taisi olla jännitystä eli jännityksen piikkiin meni. Viime vuonna doublen maratonille lähtö jännitti huomattavasti enemmän kuin tänä vuonna.


Elinan @lenkillablogi kanssa valmiina maratonille viime vuotiseen tapaan

Hieman taitaa maraton jännittää?

HCM

Lähtöalueelle juoksentelin yhdessä @lenkillablogia pitävän Elinan kanssa ja matkaan lähdin Tanjan kanssa, joka myös juoksi tuplamatkaa. Helsinki City Marathon starttasi klo 14.00 ja

tuntui, että maratonin lähdössä oli enemmän ruuhkaa kuin puolikkaalla. Oman juoksurytmin löytymiseen meni nyt enemmän aikaa. Ensimmäiset kilsat sujuivat jälleen rennosti, kuin itsestään. Hieman jouduin pidättelemään vauhtia, etten lähde liian lujaa muiden vanavedessä. Tavoitteena oli juosta kaikki kympit suht tasaisesti. Maratonin reitti kulki pitkälti samaa reittiä puolikkaan kanssa, joten reitti oli jo osittain tuttu ja tiesin, mitä edessä on. Maratonin ensimmäisellä kierroksella kierrettiin Kaivopuiston kautta Ruoholahteen, jossa tuli myös kymppi täyteen. Minulla oli tällä kertaa maratonilla matkassa mukana omat juomapullot, joista

hörpin energiajuomaa tasaisin välein. Vauhtikarkit otin noin 7 kilometrin välein.


Ensimmäisen kympin juoksin 57:58 eli suunnitelman mukaan. Kilometrivauhti oli noin 5:47 ja juokseminen tuntui hyvältä. Toisen kympin juoksin aikaan 1:00:40. Se meni edelleen

tasaisesti suunnitelman mukaan, vaikka kilometrivauhti olikin tippunut 5:56.


Toiselle kierrokselle lähtiessä juoksu alkoi tuntua kropassa. Baanalla, noin 25-26 kilometrien kohdalla alkoi vaikeudet ja 4:15 jänikset ohittivat minut. Hetken aikaa pysyin heidän kyydissä,

mutta Ruoholahden huoltopisteellä oli luovuttava siitä vauhdista. Matka painoi jaloissa

ja aloin laskea kilometrejä kohti maalia. Lauttasaaren muutamat mäet ottivat koville ja vauhti hidastui, mutta alamäet sujuivat edellen rennon reippaasti ja reipas juoksurytmi jäi päälle aina hetkeksi. Etenin juoksu-kävelynä. Alamäet juoksin rennosti rullaten ja ylämäet kävelin

reippaasti. Tasaiset yritin juosta, mutta välillä piti kävellä. Parhaimmat pätkät juoksin 5:30 kilometrivaihdilla.

Ylämäet eivät olleet ystäviäni maratonin toisella puolikkaalla

Kolmas kymppi sujui ajassa 1:04:22. Kilometrivauhti oli tippunut noin 6:02. Vauhti tippui tippumistaan ja matkan teko alkoi entisestään painamaan jaloissa, mutta maalia kohtia kipitin mitalin kiilto silmissä. Lisäpotkua sain, kun ohittelin käveleviä maratoonareita ja he kannustivat minua, kun huomasit minun juoksevan doublea. Myös minua ohittaneet juoksijat tsemppasivat mukavasti kohti maalia. Eläintarhan kentän kohdalla huokaisin helpotuksesta, enää pari kilsaa maaliin. Neljäs kymppi sujui ajassa 1:05:50. Reitin varrella ja varsinkin loppumatkasta oli kiva saada kannustusta omalla nimellä. Viimeisessä nousussa kohti stadionia oli kivasti porukkaa kannustamassa ja sain vielä uuden juoksuvaihteen päälle. Oli mahtava tunne, kun juoksin maratonportista sisään valaistulle olympiastadioinille ja sain väsyneillä jaloilla aikaan vielä loppukirin. Tuuletus maalissa ja pienen hengähtämisen jälkeen hain sekä maratonin että doublen mitalit. Mitalit kaulaan ja sitten jälleen se "pakollinen" mitalikuva. Maaliin saavuin ajassa 4:21:55. Keskivauhti oli 6:09 ja keskisyke 146. Juoksin maratonin 14 sekuntia hitaammin kuin viime vuonna. Aika tarkkaa työtä tuli tehtyä. Doublen kokonaisaika oli 6:12:58 ja parannusta viime vuoden aikaan tuli 6 minuuttia 51 sekuntia. Olin kahdeksas naisten sarjassa 21. osallistujan joukossa ja 25. kaikista doublen 65. juoksijasta.


Puolikas sujui hyvin. Kroppa ja jalat toivat hyvin ja tankkaus onnistui. Maraton ei ihan sujunut nuottien mukaan, eikä ylämäet olleet tänään ystäviäni maratonin toisella kierroksella. Tänään maraton oli minulle raskas ja haastava taival, mutta maalin pääsin. Olin yllättynyt, miten hyvin lopulta jaksoin juosta molemmat matkat ja miten nopeasti palauduin puolikkaalta maratonille,

vaikka matkat ovat niin erilaiset ja toisaalta juoksin puolikkaan suunniteltua nopeammin. Myös maratonilta palauduin nopeasti. Tiesin, että kuntoni on hyvä, mutta silti yllätyin. Ihanaa, kun harjoittelu tuottaa tulosta ja voi nauttia saavutuksesta. Täytyy jälleen todeta, että pitkäjänteinen ja välillä myös mukavuusalueen ulkopuolelle meneminen treeneissä tuottaa tulosta. Kiitos valmentajalleni Annukalle.


Double oli jälleen positiivinen ja kiva kokemus. Kiitos kaikille tsemppauksesta niin somessa kuin reitin varella. Kannustuksista sai kivasti tsemppiä juoksuun. Oli myös kiva nähdä teitä tuttuja pitkästä aikaa livenä.


Kivaa kannustusta matkan varrella

Kiitos järjestäjille jälleen kerran hyvin järjestetystä ja mukavasta juoksutapahtumasta. Järjestelyt toimivat mielestäni hyvin ja huoltopisteitä oli riittävästi. Reitti oli kiva ja ilta-aurinko sekä upea ruska siivittivät maratonilla matkan tekoa.


Kiitos myös lukuisille vapaaehtoisille, ilman teitä ei tapahtuma olisi onnistunut.


Väsynyt, mutta onnellinen juoksija

Nyt palautellaan muutamia päiviä ja sitten on vielä pari lappujuoksu tiedossa.

-pia-


@helsinkicityrunninday

#helsinkicityrunningday #helsinkicitydouble #roadtoolympicstadium #hcrdambassadors

#marathon #halfmaraton



Minulta on viime viikkoina kyselty vinkkejä maratonille valmistautumiseen, joten tässä minun maratonia edeltävän viikon valmistautumisestani. Yhtä ainoaa ja oikeaa tapaa valmistautumiseen ei ole. Kokeilujen kautta löytää oman toimivan tavan valmistautua maratonille. Pieni jännitys kisapäivänä kuuluu asiaan, mutta liikaa ei kannata hermoilla, eikä jännittää. Helpommin tietysti sanottu, kuin tehty! Kunto on rakennettu aiempien kuukausien ja viikkojen aikana, joten täytyy vain luottaa itseensä ja tekemiseensä. Uudet kokeilut kannattaa myös unohtaa viimeisten viikkojen aikana. Matkaan kannattaa lähetä rauhallisesti kehoa kuunnellen ja vauhtia tuntemusten mukaan vähitellen lisäten. Kaikkenin tärkeintä on kuitenkin nauttia juoksemisesta ja tapahtuman fiiliksestä!

1. Harjoittelun keventäminen

Viimeisen viikon aikana kunto ei enää kasva ja harjoittelemalla liian kovaa voi ainoastaan pilata suorituksensa. Pitkiä lenkkejä tai kuormittavia harjoituksia ei kannata tehdä, vaan kannattaa keskittyä herkistelevään ja kevyempään harjoitteluun. Viimeisellä viikolla harjoitusmäärien tulisi olla enintään 50 prosenttia normaalitasosta.

Viimeisen viikon aikana annan aikaa levolle ja pidän juoksutuntumaa yllä lähinnä lyhyillä

lenkeillä ja muutamilla rennoilla vedoilla sekä kevyillä koordinaatio- ja liikkuvuusharjoituksilla. Jos vain työaikataulu antaa myöten, käyn myös kevyessä hieronnassa alkuviikosta.

2. Syön monipuolisesti

Ennen maratonia energiavarastot täytyy täyttää, mutta liiallista tankkausta ja ähkyyn syömistä pyrin välttämään. Itse en ole koskaan kisoihin niin sanotusti tankannut, vaan pidän yllä normaalia monipuolista ruokavaliota. Edeltävällä viikolla syön hieman normaalia enemmän ja myös hiilihydraattipainotteisesti, mutta muuten en muuta perussyömistäni. Pyrin nauttimaan jokaisella aterialla hiilihydraatteja, proteiinia ja rasvaa. Maratonia edeltävänä iltana syön pari kourallista sipsejä ja käyn nauttimassa kerrosaterian. Nämä kuuluvat minun rutiineihin.


Mitään uutta ruokavaliota ei kannata ennen maratonia lähteä kokeilemaan, vaan kannattaa pysyä tutussa ja turvallisessa.


3 Juon riittävästi Kiinnitän huomiota myös nesteytykseen, joten yritän juoda vettä hieman normaalia enemmän maratonia edeltävällä viikolla. Pari päivää ennen maratonia juon urheilujuomaa veden lisäksi. Vältän myös juomasta liikaa ennen starttia. Lopetan urheilujuoman tai veden nauttimisen

parisen tuntia ennen starttia.

4. Tutuilla varusteilla matkaan Matkaan lähden tutuilla ja testatuilla varusteilla. Jalkaan hyvät kengät ja sopivan kokoiset sukat. Itse käytän maratonilla kompressiosukkia. Kengännauhat sidon tuplasolmulla, jottei ne aukea juoksun aikana. Huolehdin myös jalkojeni hyvinvoinnista etenkin ennen ja jälkeen maratonin. Kisaviikolla leikkaan varpaankynnet lyhyiksi ja rasvaan jalkapohjat hyvin iltaisin. Juoksuvaatteiden tulee olla alusvaatteista lähtien istuvat ja mukavat päällä. Ne eivät saa hiertää mistään kohtaan. Kelistä riippuen puen päälle joko T-paidan tai pitkähihaisen teknisen paidan ja jalkaan lyhyet tai pitkät juoksutrikoot. Sateella lippis päähän suojaamaan silmälaseja pisaroilta ja helteellä käytän lippistä suojaamaan auringolta. Matkaan lähtiessä saa olla hieman vilu, sillä keho kyllä lämpenee juoksun edetessä. Vaatteet ja muut varusteet laittan kuntoon jo edellisenä päivänä ennen starttia. Se on aina kuulunut juoksurituaaliini. Myös sykemittarin ja puhelimen latauksen teen edellisenä päivänä.


Älä käytä maratonilla mitään mitä et ole ennen kokeillut, vaan lähde matkaan tutuilla varusteilla.



5. Reittiin tutustuminen Edeltävänä iltana käyn läpi vielä järjestäjien ohjeet ja tutustun juoksureitiin. Selvitän myös etukäteen, missä kohtaa matkaa huoltopisteet ovat ja mitä niissä on tarjolla. Teen alustavan

tankkaus- ja juoksusuunnitelman, joka kyllä usein muuttuu heti alkumatkasta.

Puolimaratonin voi vielä juosta ilman lisäenergiaa ja juomista, mutta maratonia ei voi. Etenkin lämpimällä säällä juomisen tärkeys korostuu. Myös viileällä säällä on hyvä juoda matkan aikana, sillä nesteen tarvetta ei välttämättä viileällä säällä tunnista. Maratoneilla huoltopisteitä

on onneksi tasaisin noin kolmen neljän kilometrin välein reitistä riippuen ja ne kannattaa hyödyntää.

Ennen käytin maratonilla geelejä, mutta nykyisin minulla on mukana vatsaystävällisiä Noshtin vauhtikarkkeja ja, jos käytän juoksureppua, otan lötköihin Noshtin urheilujuomaa. Hyödynnän juoksun aikana myös järjestäjän huoltopisteitä. Pääsääntöisesti en käytä juoksureppua

maratoneilla, mutta esimerkiksi Helsinki City Doublella käytän, koska silloin alla on jo puolimaraton. Varaenergian pakkaan joko juoksuvyöhön tai rintaliivien sisään. Itse testaan pitkillä lenkeillä juoma- ja energiatankkausta ja tällä hetkellä minulle toimii parhaiten tankkaus noin 20 minuutin välein. Hellejuoksussa olen tankannut 15 minuutin välein. Tankkaan noin 40-60 grammaa hiilihydraatteja tunnissa.

Käytetyt energiatuotteet kannattaa testata etukäteen, ettei tule yllätyksiä matkan aikana.


Kuva: Helsinki City Running Day

6. Kilpailupäivän ohjelma Yritän nukkua hyvät yöunet ennen maratonia, mutta usein epäonnistun siinä. Onneksi huonot yöunet ei haittaa, sillä juoksun aikana adrenaliinitasot nousevat ja väsymystä ei yleensä enää lähdössä huomaa. Kisa päivä alkaa hyvällä aamiaisella. Lähdön ajankohdasta riippuen, syön

aamupalan lisäksi välipalan tai lounaan noin kaksi-kolme tuntia ennen lähtöä. Näin ruoka ehtii sulamaan hyvin ennen juoksua. Urheilujuoman tai veden nauttimisen lopetan parisen tuntia ennen lähtöä. Juuri ennen starttia saatan napata muutaman karkin suuhun ja ottaa hörpyn cokista. Pyrin menemään kisapaikalle aina hyvissä ajoin, mutta viimeistään tuntia ennen. On kiva fiilistellä tulevaa juoksua paikan päällä, kuin jännittää yksin hotellilla tai kotona. On myös mukavaa vaihtaa kuulumisia tuttujen kanssa ja tavata uusia juoksututtuja. Ennen lähtöä

tarkistan varusteet ja vien vaihtovaateet säilytykseen. Jännityksestä johtuen kengännauhat tarkastan moneen kertaa ja myös vessassa tulee rampattua.

Yleensä en ennen maratonia kovin paljoa lämmittele, vain pientä hölkkää ja hyppelyä.

Matkaan pyrin lähtemään rauhallisesti, mutta usein edellä juoksevien imu vie mukanaan ja lähden matkaan liian lujaa. Kova alkuvauhti kostautuu sitten loppumatkasta. Parasta olisi tasainen vauhdin jako ja voimien mukaan lopussa vauhtia kiristäen.

Maalin tulon jälkeen juon muutaman mukillisen sekä urheilujuomaa että vettä ja varusteiden joukossa minulla on cokista, josta on hiilihapot otettu pois. Siitä saan kivasti energiaa ja se

maistuu todella hyvältä ureheilujuoman jälkeen. Sitten suihkuun ja lämmintä päälle. Maratonin

jälkeen syön yleensä pizzaa ja jäätelöä. Loppuverryttely hoituu hotellille kävelynä tai kotona lyhyen happihyppelyn muodossa.

Maraton pitkä ja arvaamaton matka ja se vaatii kärsivällisyyttä!


Mukavia juoksuja!

Toivottavasti vinkeistäni oli apua!


-pia-

vi

Juoksin eilen Jyväskylässä tämän vuoden ensimmäisen maratonin, kun osallistuin Finlandia maratonin yhteydessä juostavalle SAUL SM-maratonille. Hieman tai siis oikeastaan aikalailla jännitti, miten juoksu kulkee. Takana oli onnistuneet juoksut Nuts Ylläs Pallaksen 100 kilometrillä ja Paavo Nurmi Maratonin puolikkaalla sekä ennätykset 5 ja 10 kilometrin juoksuista. Tunsin olevani kunnossa, mutta silti maraton on pitkä ja arvaamaton matka.



Kisaviikon treenit

Edeltävä työviikko oli raskas ja työntäyteinen. Maanantaina oli lepopäivä, mutta kevyttä juoksentelua tuli ohjatessani juoksukoululaisia. Tiistaina juoksin kevyen 40 minuutin

juoksulenkin ja lenkin päälle tein kevyet koordinaatio- ja liikkuvuusharjoituksen. Keskiviikkona juoksin 8 kilometrin lenkin kiihtyvällä vauhdilla ja lenkin päätteeksi kävelin vielä syksyisessä metsässä 15 minuuttia. Torstaina oli jälleen lepopäivä. Perjantaina tein työpäivän jälkeen noin

20 minuutin juoksulenkin, sekä 2 x 500 metrin vedot kahden minuutin hölkkäpalautuksella.


Mitään tankkausta en pitänyt ennen maratonia, vaan söin normaalisti, mutta hieman normaalia enemmän hiilihydraatteja. Yritin myös juoda vettä normaalia enemmän. Perinteisesti olen käynyt syömässä kerrosaterian Hesburgerissa maratonia edeltävänä iltana, mutta tällä kertaa se jäi välistä. Hampurilainen siis vaihtui kanapastaan kasvisten kera. Sipsejä söin kuitenkin

perinteiseen tapaan muutaman kourallisen päivällisen jälkeen. Ilallla laitoin vielä varusateet kuntoon ja kävin juoksureitin mielessäni läpi.


Kisapäivä

Saavuin Jyväskylään noin puoli yhdentoista maissa Tampereen Maratonkulubin yhteiskyydillä.

Matkaan lähdimme Tampereelta kahdeksan maissa ja matka Jyväskylään meni nopeasti jutellessa ja arvaatte varmaan, mistä matkalla puhuttiin. Aamulla olin syönyt kunnon aamupalan ja bussissa söin pienen välipalan kello kymmennen maissa ennen kisapaikalle

saapumista. Juuri ennen starttia söin vielä kourallisen sipsejä ja join cokista sekä nappasin suuhun muutaman salmiakkikarkin.

Kisanumerot saatuamme lähdimme pienellä porukalla jaloittelemaan ja katsastamaan keliä.

Olin aamulla suunnitellut lähteväni juoksemaan lyhyillä trikoilla ja t-paidalla, mutta sää tuntui minulle viileältä, joten päätin lähteä matkaa pitkillä trikoilla ja pitkähihaisella paidalla. Tämä olikin lopulta hyvä valinta. Keli oli ihanteellinen juoksulle, vähäistä tuulta ja lämpötila pysytteli noin +10 asteessa. Matkan aikana tuli muutama pisara vettä, mutta se ei menoa haitannut. Välillä myös aurinko paistoi pilvien takaa ja lämmitti mukavasti. Lähtöalueella oli kiva nähdä juoksututtuja ja vaihtaa kuulumisia.


Vielä on lähtöön aikaa...

Koska bussimme oli parkissa aivan lähtöalueen tuntumassa, siirryin lähtöalueelle vasta varttia ennen lähtöä. Yleensä en pahemmin verryttele ennen maratonia, joten en sitä nytkään tehnyt. Jännitin jälleen tyypilliseen tapaa juoksua käymällä muutamia eli useita kertoja vessassa ja tarkastamalla lenkkarin nauhat pariin otteeseen. En ole koskaan juossut maratonia musiikkia kuunnellen, mutta tällä kertaa päätin lähteä matkaan musiikki korvissa. Musiikki kyllä siivitti kivasti menoa vaikeina hetkinä ja taidan jatkossakin hyödyntää musiikkia pitkillä matkoilla. Koska edessä oli tosiaan vuoden ensimmäinen maraton, lenteli perhosia tavallista enemmän vatsassa. Olo oli kuitenkin luottavainen ja hyvä lähtöviivalla.


Valmiina matkaan

Maraton starttasi Lutakon aukiolta klo 12.30 Finlandia hymnin jälkeen. Samaan aikaan starttasi myös SM maratonin ja Finlandia maratonin juoksijat sekä maratonviestin ensimmäisen osuuden juoksijat. Reitti oli viime vuodesta tuttu ja olin etukäteen tehnyt tankkaus suunnitelman. Maratonilla kierrettiin 10,55 kilometrin kierros neljä kertaa Jyväskylän rantaraittia ja melkein koko matka juostiin Jyväsjärven rantaa pitkin. Reitti oli kaunis ja kiva sekä suhteellisen tasainen muutamalla lyhyellä nousulla varustettuna. Nousut olivat lähinnä kävelysilloille noustessa ja heti perään sai rullata rennosti alamäkeen. Reitti kulki pääsääntöisesti asfaltilla kevyen liikenteen väylää, mutta välillä oli myös hiekkatietä. Reitti oli merkitty selkeästi ja hyvin. Kääntöpaikoissa oli henkilöopastajat ohjaamassa, joten eksymään ei päässyt. Oliskos ollut noin kierroksen puolivällissä, kun huikean ihania lapsia oli

kannustamassa meitä juoksijoita. Lapset olivat pukeutuneet sävyyn sävyyn viuhkoin ja torvin. Kannjustus ja tsemppi ei loppunut missään vaiheessa, vaikka tapahtuma kesti useita tunteja. Iso kiitos näille tapahtuman parhaille tsemppareille!


Huoltopisteitä oli kolme ja ne olivat noin kolmen kilometrin välein. Huoltopisteet olivat Suuruspäässä, Äijälänrannassa ja Lutakonaukiolla. Tarjolla oli urheilujuomaa, vettä ja banaania. Otin huoltopisteillä hörpyn joko urheilujuomaa tai vettä, mutta muuten etenin vauhtikarkkien voimalla. Vauhtikarkeja otin noin 7-8 kilometrin välein ja yhden geelin otin viimeiselle kierrokselle lähtiessä. Maalialueella oli tarjolla vettä ja urheilujuomaa ja alueelta poistuessa mitalin kaulaan ja käteemme kassillisen herkkuja.


Kuva: Finlandia Marathon

Miten juoksu sujui?

Koska juoksusää oli hyvä ja reitti tasainen sekä tuttu, mielessä siinsi pieni toive ennätyksestä. Realistisena pidin noin 3:50-3:55 loppuaikaa. Ajatuksena oli lähteä juoksemaan rauhallisesti, mutta jälleen kerran edessä olevien vauhti ja imu vei mukanaan ja huomasin juoksevani noin 5:10-5:20 kilometrivauhtia muiden perässä. Olo oli hyvä, joten annoin mennä ja päätin katsoa, mihin rahkeet tällä kertaa riittää.


Ensimmäinen kierros meni mukavan rennosti ja helposti. Tilaa oli juosta, joten oma juoksurytmi löytyi helposti. Juoksu eteni noin 5:10-5:20 keskivauhtia, välillä nopeammin ja välillä hitaammin. Kymmenen kilometrin kohdalle saavuin ajassa 52:26 eli neljä minuuttia nopeammin kuin viime vuonna. Kilometrivauhti oli 5:13 minuuttia/kilometri.


Myös toinen kierros meni helposti tuttua reittiä juosten. Juoksu eteni aika tasaisesti edelleen noin 5:10-5:20 kilometrivauhtia. Ylämäkien kohdalla hiljensin vauhtia ja alamäet juoksin rennosti rullaten. Puolimatkaan saavuin ajassa 1:50:36 ja kilometrivauhti oli 5.13 minuuttia/

kilometri. Ennätysvauhdissa olin edelleen ja vähän kyllä säikähdin vauhtiani, sillä olin juossut

puolikkaan viisi minuuttia nopeammin kuin edellisenä vuonna ja edessä oli vielä toinen puolikas. Toisaalta juoksu tuntui edelleen helpolta ja olo oli hyvä.


Olin yllättynyt, miten hyvin kolmas kierros sujui. Yleensä kolmas kierros on ollut minulle henkisesti kaikkein vaikein, mutta nyt kolmas kierros sujui vielä suhteellisen hyvin. Kyllähän matka jo painoi jaloissa ja kropassa. Hieman myös vauhti hiipui ja hitaita kilometrejä mahtui

matkaan, mutta kilometrivauhti pysytteli hyvin vielä 5:20 tuntumassa. Päivän hitain kilometri osui 28 kilometrin kohdalle, jolloin vauhti tippui 5:39 minuuttia/kilometri. Kolmeen kymppiin

tulin ajassa 2:44:44 ja keskivauhtini oli 5:24 minuuttia/kilometri.

Neljännelle kierrokselle lähtiessä sain eteeni puolimaratoni juoksijat ja hieman juoksurytmini katosi, kun jouduin etsimään omaa juoksulinjaa ja ohittelemaan juoksijoita milloin oikean ja

milloin vasemman penkan kautta. Tähän en ollut varautunut. Pystyin edelleen pitämään reippaan rytmin yllä ja matka eteni. Hitaimmat kilometrit osuivat 36 ja 38 kilometrien kohdalle. Noin 40 kilometrin kohdalla oikea pohje alkoi krampata ja säikähdin. Laskin, että

vaikka joutuisin kävelemään, juoksisin ennätykseni. Tieto ennätyksestä siivitti matkan tekoa. Loppumatkalle lisäenergiaa toi puolimaratonin juoksijat. Pieni loppukirikin irtosi pohjekrampista huolimatta ja maaliin saavuin ajassa 3:46:43 ja ennätykseni parani 12 minuutilla. Viimeillä kympillä keskivauhtini oli 5:35 minuuttia/kilometri eli jonkin verran

puolikkaan juoksijoiden ohittelu hidasti juoksuani, samoin tietysti väsymys.


Garmin näyttämää dataa

Juoksin kympit 52:17, 52:12, 54:08 ja 55:55, joten suhteellisen tasaisesti tuli omasta mielestä juostua. Ehkä ensimmäinen kierros oli liian luja ja aina vauhti hiipuu loppua kohden, ainakin minulla. Keskivauhtini oli 5:21 minuuttia/ kilometri ja keskisyke 154. Juoksun aikana en seurannut sykettä, vain kilometrivauhtiani. Palautusajaksi Garmin näytti kolme päivää, josta olin yllättynyt. Yleensä maratonin jälkeen palautumisajaksi on tullut noin 42-48 tuntia.

Olin omassa ikäluokassani seitsemäs kolmentoista juoksijan joukosta ja joukkueena saimme kotiin tuomisena kultaisett mitalit, mikä oli kiva yllätys. Juoksuuni ja aikaani olin todella

tyytyväinen. Olihan se kiva juosta ennätys monen vuoden tauon jälkeen. Edellinen ennätys oli vuodelta 2018, jolloin täytin 50 vuotta. Oli hienoa huomata, miten vauhtikestävyysharjoittelu

on tuonut vauhtia juoksuuni ja se, että jaksan pitää vauhtia yllä. Ennätyksestä sai kivasti lisää potkua harjoitteluun ja loppu vuoden juoksuihin. Ilman valmentajaa en kyllä olisi ennätystä

juossut, joten iso kiitos hyvästä harjoitusohjelmasta ja tsemppauksesta kuuluu valmentajalleni Annukalle. Tästä on hyvä jatkaa kohti Helsinki City Doublea.


Kuva: Metsävainio

Kiitos järjestäjille ja kaikille talkoolaisille jälleen kivasta ja hyvin järjestetystä tapahtumasta!

Kiitos myös Tampereen Maratonklubin porukalle mukavasta matkaseurasta! On upeaa kuulua tähän porukkaan.


-pia-