Viimein kahden vuoden odotuksen jälkeen pääsin starttaamaan Berliinin maratonilla. Alunperin minun piti juosta Berliinissä jo syksyllä 2020 ja sitten syksyllä 2021, mutta eräs epidempia tuli ja sotki suunnitelmat.
Valmistautuminen juoksuun sujui hyvin ja kunto oli kohdillaan. Sen verran edellisten
viikkojen työt tuntuivat painavan kropassa, että ennätyshaaveet päätin heittää suosiolla pois.
Lähdin hakemaan tasaista suoritusta sekä nauttimaan juoksemisesta ilman tavoitetta. Se
kannatti tällä kertaa, sillä juoksin tasaisen ja hyvän kisan.
Koska arpaonni ei ollut suosinut minua useamman vuoden yrittämisen jälkeen, varasin matkan
Vetikkotravelin kautta. Hotelli ja osallistuminen maratonille tulivat Vetikon kautta, mutta lennot
varasin itse hyödyntäen Finnairin pisteitäni. Ennen reissua latasin puhelimeen BMW Berlin
Marathon Appin, josta löytyi kaikki tarvittava tieto maratonista. Järjestäjän uutiskirjeen kautta sai ladattua myös tapahtumaoppaan ja saman opaan sai vielä paperiversiona exposta. Ennen
matkaa sähköpostiin tuli Start card, jolla sai exposta juoksunumeron. Sähköpostiin tipahti
myös yhdistelmälippu Berliinin joukkoliikenteeseen. Oli hienoa, kun meille juoksijoille oli järjestäjien puolesta neljän päivän maksuton yhdistelmälippu joukkoliikenteeseen. Lippu oli voimassa torstaista maanantaihin 22.-26.9. Saksaan ei tarvittu koronatestiä, eikä todistusta rokotuksista. Joukkoliikentessä oli maskisuositus ja käytinkin maskia sekä lentokentällä että joukkoliikenteessä. Lensimme perjantaina Berliiniin Finnairin lennolla ja muutama muukin tuttu juoksija oli eksynyt samalle lennolle. Hyödynsin maksutonta joukkoliikennettä ja otimme mieheni kanssa lentokentältä junan (S9) hotellille. Yhdellä vaihdolla pääsi kätevästi hotellille, joka sijaitsi Wittenbergplatzallla. Hotellimme Mercure Hotel Berlin Wittenbergplatz sijaitsi metroaseman vieressä ja maratonin lähtö- ja maalialueelle oli muutaman kilometrin matka. Majoittumisen ja välipalan jälkeen lähdimme käymään expossa.
Expo sijaitsi entisessä lentoterminaalissa Tempelhofissa. Perjantaina ei ainakaan illasta ollut ruuhkaa expossa ja numeron haku sujui nopeasti Start cardia ja henkilötodistusta näyttämällä. Vain rannekelaite temppuili minun kohdallani, mutta muuten kaikki sujui hyvin. Expoalue oli valtava ja kävelyä tuli yllättävän paljon. Toisaalta kävely teki matkustamisen jälkeen hyvää jaloille. Tällä kertaa kiertelin huolella expossa ja pieniä ostoksia tarttui mukaan. Myös juoksufiilis alkoi nousta expossa kierrellessä.
Lauantaina en pahemmin säästellyt jalkoja, vaikka ehkä olisi pitänyt. Aamupalan jälkeen kävimme ensin kävelemässä reitin läpi hotellilta lähtöalueelle. Aikaa kului rauhallisesti kävellen ja valokuvia ottaen noin 45 minuuttia. Loppupäivä menikin sitten turistina nähtävyyksiä katsellen joko kävellen tai istuen. Jalkojani säästellen osallistuimme tunnin kaupunkikierrokselle veneellä ja ihastelimme Berliinin nähtävyyksiä joelta käsin. Lounaan nautimme Kreuzbergin kauppahallissa retkeilyn lomassa. Kävellen kiersimme Alexanderplazin, Brandenburgin portin, valtiopäivätalon, tuomiokirkon ja voitonpylvään (Siegessäule) sekä kiertelimme Tiergarten puistossa. Illalla laitoin juoksuvarusteet valmiiksi tuttuun tapaan ja
ennen untenmaille menoa kävimme vielä tankkaamassa pasta-aterian. Paljon nähtiin päivän aikana, mutta paljon jäi vielä nähtävää seuraavalle reissulle.
Nukuin yön hyvin ja myös yllättävän pitkän yön. Aamu valkeni pilvisenä ja läpötila oli + 10
astetta. Sää oli ihanteellinen juoksulle. Hotellin aamiainen oli tarjolla kello 5:30 alkaen. Koska oma lähtöni oli vasta kello 9:35, menin aamupalalle vasta kello 6:30 maissa. Etukäteen oli varoiteltu laajasta lähtöalueesta ja pitkistä vessajonoista. Alue oli kyllä laaja, mutta alueesta oli hyvät kartat ja opasteet. Olin edellisenä päivän käynyt kävelemässä ja kellottamassa reitin lähtöalueelle, joten sain hoitaa aamupuuhat ja valmistelut kaikessa rauhassa ilman jännitystä. Koska reitti lähtöalueelle oli tuttu, lähdin kävelemään alueelle noin tuntia ennen omaa starttia. Varustesäilytyksen toimivuudesta en pysty sanomaan mitään, koska olin valinnut
pontsovaihtoehdon juoksen jälkeen. Lähtökarsinaan menenin kirpparivaatteet päällä ja tämä systeemi toimi hyvin. Vessajonot olivat paikoin pitkät, mutta niitä oli mielestäni riittävästi.
Kuulutuksen mukaan matkaan lähti noin 50 000 juoksijaa yli 150 eri maasta. Aika meni nopeasti lähtöalueella ja omaa lähtövuoroa odotellessa seurasin skriiniltä eliittiryhmän lähtöä.
Tunnelma kohosi selvästi lähtökarsinassa, kun eliittiryhmä lähti matkaan. Hetken jouduin vielä
odottamaan omaa vuoroani ja kahdeksan minuuttia kesti, ennen kuin pääsin lähtölinjan yli omassa lähdössäni. Tilaa oli juosta, kun kadut oli avattu meille juoksijoille. Vain muutamassa
kapeammassa kohdassa joutui etsimään juoksulinjaa, mutta muuten sain juosta omaan tahtiin. Kauden viides maraton lähti heti alusta saakka kulkemaan hyvin ja juokseminen oli helppoa. Annoin vain mennä ja päätin katsoa, miten rouvan käy ja, milloin se kuuluisa seinä tulee vastaan. Onnistuin juoksemaan tasaisen juoksun, eikä seinäkään tullut tällä kertaa vastaan. Sykkeitä enkä kilometrivauhteja seurannut, mutta aina kilometrikylttien kohdalla katsoin kellosta väliajan. Kävelyaskelia tuli otettua vain huoltopisteillä, koska en halunnut kompastua maassa lojuviin mukeihin. Reitti oli tasainen ja kiva, järjestelyt toimivat hyvin ja mahtavaa kannustusta oli pitkin reittiä.
Huoltopisteitä oli 15 ja mielestäni niitä oli riittävästi, mutta olisin kaivannut huoltopöytiä reitin molemmin puolin. Ensimmäisillä pisteillä niitä oli onneksi molemmin puolin. Noin joka toisella huoltopisteellä oli tarjolla vain vettä ja joka toisella oli tarjolla teetä, vettä, urheilujuomaa
(Maurten Drink Mix 160), banaania ja omenaa. Noin 28 kilometrin kohdalla oli tarjolla geeliä (Maurten Gelzone). Lämmin tee tuntui ihanalta noin yhdeksän kilometrin kohdalla ja viimeisellä huoltopisteellä cokis maistui makealta. Suunnitelman mukaan otin Nosthin vauhtikarkit noin
20 minuutin välein ja muuten hyödynsin järjestäjien tarjottavat juoden vettä ja urheilujuomaa.
Ensimmäiset 20 kilometriä juoksin 5:27-5:35 minuuttia/ kilometri ja loppu matka eteni hieman hitaammin 5:41-47 minuuttia/ kilometri. Viiden kilometrin väliaika oli 27:12, kympin 54:35 ja 15 kilometrin 1:22. Puolimatkaan saavuin ajassa 1:55:57. Kahdenkympin väliaika oli 2:18:10 ja kolmenkympin 2:46:34, jolloin huomasin, että tasaisella etenemisellä juoksen alle neljään tuntiin. Reitti kulki 35-36 kilometrin kohdalla hotellimme edestä ja juoksi kulki sen verran kevyesti, että ehdin jopa huudella ja vilkutella miehelleni. Aika hyvin bongasin mieheni väkijoukosta! Hotellilta oli matkaa maaliin enää kuusi kilometriä ja loppukirin aloitin, kun näin edessäni Brandenburgin portin. Oli mahtavaa juosta portin läpi kohti maalia.
35,5 kilometrin kohdalla reitti kulki hotellimme ohi Maalilinjan ylitin ajassa 3:55:53, mikä oli tämän kesän paras aika. Voimia jäi, joten lujempaakin olisin voinut juosta, mutta tällä kertaa nautin tasaisesta reitistä ja tapahtuman tunnelmasta sekä upeista maisemista. Ensimmäisen puolikkaan juoksin aikaan 1:55:57 ja toisen 1:59:57 eli neljä minuuttia hitaampi oli jälkimmäinen puolikas. Keskivauhtini pyöri +/- 5:30 paikkeilla. Muutama nopeampi ja hitaampi kilometri mahtui matkaan. Keskisyke oli 150. Juoksu sää oli ihanteelinen, + 13-16 astetta. Reitti oli tosiaan tasainen ja kiva. Järjestelyt toimivat hyvin ja mahtavaa kannusta oli pitkin matkaa. Oli kiva saada kannusta omalla nimellä ja Helsinki City Running Day -paita takasi Hyvä Suomi-huutoja. Harvoin sitä pääsee myöskään juoksemamaan maailmanennätysjuoksussa. Edellisen kerran se tapahtui vuonna 2019 Chicagon maratonilla, kun naisten maratonin maailmanennätys juostiin uusiksi!
Juoksun jälkeen kävelin tyytyväisenä ja iloisena aurinkoisessa säässä hotellille, sillä olin saavuttanut jälleen yhden unelman ja tavoitteen, kun juoksin Berliinin maratonin ja sain neljännen tähden World Marathon Major sarjaan. Enää kaksi tähteä kuudesta puuttuu! Marraskuussa tavoittelen New Yorkin maratonilla viidettä tähteä ja kuudetta Lontoossa
