top of page

Tampereella käytiin kesä-heinäkuun vaihteessa aikuisurheilijoiden yleisurheilun maailmanmestaruuskisat (World Masters Athletics). Kisoihin osallistui 35-100 -vuotiaita urheilijoita noin 90 maasta. Suurimmat joukkueet olivat Suomesta, Yhdysvalloista, Iso-Britanniasta, Saksasta ja Espanjasta. Kisat järjestetään joka toinen vuosi, mutta COVID-19 -pandemian takia kisoja on jouduttu peruuttamaan ja viimeisimmät kisat olivat vuonna 2018 Malagassa, Espanjassa. Ratinan stadion toimi MM-kisojen päänäyttämönä, mutta suorituspaikkoja löytyi Hervannasta ja Pirkka-hallin alueelta. Yleisöllä oli vapaa pääsy katsomoihin ja ihan kivasti kannustajia oli myös sekä kympin että puolimaratonin reitillä.



Koska kisoihin ei ollut tulosrajoja ja kisat käytiin kotinurkillani, päätin laittaa osallistumisen sisään katukympille ja puolimaratonille. Olin vuonna 1991 Turussa vastaavissa MM-kisoissa vapaaehtoisena useamman päivän ja silloin kisoja seuratessa päätin, että joskus vielä minäkin juoksen kisoissa. Se päivä koitti perjantaina 8.7, kun juoksin melkein katukympin.


Avajaiset

Oli mukavaa, kun pystyin osallistumaan työpäivän jälkeen kisojen avajaisiin tiistaina 28.6. ja oli hienoa marssia Suomen lipun ja maakyltin takana Ratinan stadioinille ja pois sieltä. Avajaisten

toisena juontajana oli yksi suosikki urheilijoistani eli pituuden ME-mies Mike Powell. Harmi vain, että en saanut otettua yhteiskuvaa. Urheilijoiden valan vannoivat Tiia Hautala ja Pertti Nousiainen. Lisäksi tuomarit vannoivat oman valansa. Virallisen avajaispuheen piti Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Samba Rosean ja Tampereen Pyrinnön Cherlider-joukkueen

vauhdikkaita esityksiä oli kiva katsella ja Pirkan Pojat poikakuoro esitti Maamme laulun aivan huikeasti. Presidentti Sauli Niinistö oli kisojen virallinen suojelijana.


Valmiina avajaisiin



Omat suoritukseni olivat perjantaina 8.7. ja sunnuntaina 10.7. Kisavarusteet hain jo

avajaispäivänä Ratinan stadioinin kisatoimistosta. Varausteiden haku sujui joustavasti ja

nopeasti, koska meillä suomalaisilla oli oma infopiste, josta varusteet sai hakea.


Katukymppi

Kymppi sujui yllättävän hyvin työviikon ja järjestäjien pienten säätöjen jälkeen. Ensin muuttui juoksureitti ja sen jälkeen vielä lähtöä siirrettiin puolella tunnilla. Reitti oli hyvin merkitty, mutta tiedotus reitin muutoksesta ja aikataulusta ei kyllä tällä kertaa toiminut. Osa juoksijoista joutui verryttelemään kahteen kertaan huonon tiedotuksen takia. Lähdin hakemaan tasaista juoksua ja ennätystäni, joka paranikin vuodelta 2019 kolmella minuutilla. Aikani oli 48:30, keskivauhtini oli noin 4:57 minuuttia/ kilometri ja keskisyke 159. Viiden kilometrin väliaika oli 24:43. Hitaimmat kilometrin osuivat 3, 5 ja 9 kilometrien kohdille, jolloin vauhti painui yli viiden minuutin. Kymppi ei ole ihan minun matkani, mutta juoksun tarkoituksena oli myös avata jalat sunnuntain puolikkaalle. Reitti ei ollut ihan tasainen, eikä nopea, mutta tuttu. Kunto oli hyvä, mutta hieman työviikko painoi kropassa.

Varusteet valmiina kisaan

Puolimaraton

Puolimaraton ei sujunut ihan nuottien mukaan, mutta olin silti juoksuuni tyytyväinen. Lähdin tavoittelemaan 1:46 loppuaikaa, mutta siihen en ihan yltänyt tutulla reitillä. Jonkin verran myös perjantain kymppi painoi jaloissa. Jälleen oli pientä säätöä järjestäjien puolesta omien juomien kanssa, mutta homma toimi, kun hoidin itse juomat huoltopisteelle. Reitti oli sama kuin kympillä. Loppuaika oli 1:47:58 ja sijoitus N50 sarjassa kymmenes viidentoista juoksijan joukosta. Suomalaisista olin neljänneksi paras. Keskivauhtini oli 5:06 minuuttia/ kilometri ja

keskisyke 156. Viiden kilometrin väliaika oli 24:39, kymmenen kilometrin väliaika 50:09 ja 15 kilometrin 1:15:59. Hitaimmat kilometrit osuivat 14-16 kilometrien kohdalle. Myös loppumatka oli taistelua maalia kohti. Oman juoksuni jälkeen jäin vielä tsemppaamaan maaliin tulijoita ja 90-vuotiaan italialaisen miehen maaliin tulo teki vaikutuksen. Siinä tavoitetta tulevaisuuteen!


Puolimaratonin reitti

Kisat olivat uusi ja hieno kokemus ja olin tyytyväinen, että ilmoittauduin mukaan. Kisajärjetelyt toimivat pääasissa hyvin, mutta tiedotuksen suhteen olisi ollut parannettavaa. Olisin myös vienyt katukympin ja kävelyt keskustaan, jossa olisi ollut yleisöä. Puolikkaan reitin taas olisin vienyt esimerkiksi Arboretumiin näyttäen kaunista Tamperetta ulkomaalaisille juoksijoille. Viikonlopun aikana oli kiva tavata tuttuja ja tutustua uusiin juoksijoihin. Kiitokset myös kaikille kannustajille reitin varrella. Kannustuksesta sai kivasti tsemppiä juoksuun. Oli myös kiva jutella hetki Jarkko Järvenpään ja Laura Mannisen kanssa. Iso kiitos valmentajalleni Annukalle, jonka valmennuksessa olen mennyt ison harppauksen eteenpäin. Tästä on hyvä jatkaa kohti syksyn kisoja.


-pia-

Kesäkuuhun mahtui monen moista tapahtumaa ja ohjelmaa. Päivätyön ohessa ohjasin Vauhtisammakon juoksukouluja Tampereella, vaikka yleensä olenkin pitänyt ohjaustaukoa kesä-heinäkuun. Alkukuusta sain vaihtaa vaihteeksi lenkkarit korkkareihin, kun pääsin juhlistamaan kummipoikani valkolakkia. Kesäkuuhun kuuluu myös kaksi perinnettä eli

diabeetikkolasten liikuntaleirin ohjaus Varalan Urheiluopistolla ja juhannus mökillä Turun saaristossa. Liikunleirillä on tullut oltua mukana kymmenen vuotta ja saaristojuhannuksella onkin sitten huomattavasti pidempi perinne. Jos muistan oikein niin olen ollut vain kolme kertaa juhannuksen pois saaristosta. Joskin yksi niistä tuli vietettyä Ruotsin saaristossa.



Lasten liikuntaleirillä

Viikonloppu 17.-19.6.2022 meni perinteisesti liikuntaleirillä Varalan Urheiluopistolla yhdeksän 9-12-vuotiaan diabeetikkolapsen kanssa. Tampereen Diabetesyhdistyksen lasten liikuntaleirit alkoivat Varalassa vuonna 2012, joten leiri oli tällä kertaa 10- vuotisjuhlaleiri. Mukavaa oli niinkuin aina ja vipinää sekä vilskettä riitti aamusta iltaan. Ohjelmassa oli monipuolisesti liikuntaa sekä ulkona että sisällä, muuan muassa luontopakopeli, frisbeegolfia ja retki Pyynikin näkötornille. Ruokailujen yhteydessä kerrattiin ja opeteltiin hiilihydraattien laskemista. Liikuntatuokioiden yhteydessä taas mietittiin, miten liikunta vaikuttaa insuliinin tarpeeseen ja verensokereihin. Lasten liikuntaleiri on minulle aina työni ja kesän kohokohta sekä mahdollisuus hyödyntää liikunta-alan osaamistani ja kokemustani. On hienoa, että pystyn työni kautta tarjoamaan lapsille mahdollisuuden tutustua eri liikuntalajeihin, kokea liikkumisen riemua, onnistumisia ja elämyksiä. Leirillä lapset saavat toisiltaan myös arvokasta vertaistukea ja vanhemmat taas saavat leirin aikana lyhyen hengähdystauon hoitorutiineista. Leiriltä kotiutui väsynyt ohjaaja ja väsyneitä lapsia.


Lasten liikuntaleirillä liikuttiin monipuolisesti sisällä ja ulkona.

Leiriohjaaja

Mites sitten harjoittelu sujui?

Kesäkuussa innostuin juoksemaan peruskestävyyslenkit työmatkaliikuntana, osittain kiireen ja osittain huonojen kulkuyhteyksien takia. Kotimatkaa kertyi työpisteestä riippuen 10-15 kilometriä ja suurimman osan matkasta sain taittaa ilman liikennevaloja ja kaupungin hälinää. Oli myös upeaa juosta läpi arboretumin ja seurata kesän etenemistä. Työmatkaliikuntaa tulen

kyllä jatkamaan lomakauden jälkeen elokuussa. Ei varmaan tule yllätyksenä kenellekkään, että työmatkajuoksussa korostuu hyvän juoksurepun tärkeys, sään mukainen varustus ja riittävä sekä ajoissa nautittu välipala. Loman aikana tulenkin etsimään itselleni paremman juoksurepun juomarepun kaveriksi.

Juoksukilometrejä kertyi jälleen kuin huomaamatta 257 kilometriä. Juoksukoulun sunnuntain pitkikset tehtiin sauvakävelynä, joten kävelykilometrejäkin kertyi noin 20 kilometriä.

Kuntosalilla tuli liikuteltua kahvakuulaa ja omaa kroppaa viikottain ja aikaa treeniin meni 30-40

minuuttia. Ohjatuille venyttelytunneillekin ehdin viikottain omatoimisen kehonhuollon lisäksi. Kehonhuoltooni kuului pitkät yöunet, riittävästi ruokaa ja hieronta. Juoksutreenit

koostuivat 6-26 kilometrin peruskestävyyslenkeistä. kerran viikossa ohjelmassa oli joko kiihtyvä lenkki tai 1-3 kilometrin vetotreeni. Tein myös säännöllisesti koordinaatio- ja liikkuvuusharjoituksia. Treenit sujuivat hyvin ja loppukuun helteiden myötä treeni-intoni vain lisääntyi ja juoksu kulki. Juokseminen oli helppoa ja kevyttä, mutta mahtui joukkoon myös muutama ei niin helppo ja kevyt juoksu. Olen huomannut, että mitä kovempi helle, sitä

paremmin juoksuni kulkee. Voit lukea vinkkini hellejuoksuun täältä.


Perinteinen juhannuslenkki saaristossa

World Masters Athletics

Kesäkuun lopussa alkoi Aikuisten yleisurheilun MM-kisat (World Masters Athletics) Tampereella. Koska kisoihin ei ollut tulosrajoja ja kisat käydään kotinurkilla, päätin laittaa osallistumisen sisään katukympille ja puolimaratonille. Tämä on taas niitä ehkä kerran

elämässä tapahtumia. Oli mukavaa, kun pystyin osallistumaan kisojen avajaisiin tiistaina 28.6. ja oli hienoa marssia Suomen lipun ja maakyltin takana Ratinan stadioinille. Avajaisten

toisena juontajana oli yksi suosikki urheilijoistani eli pituuden ME-mies Mike Powell. Harmi vain, että en saanut otettua yhteiskuvaa. Urheilijoiden valan vannoivat Tiia Hautala ja Pertti Nousiainen. Lisäksi tuomarit vannoivat oman valansa. Virallisen avajaispuheen piti Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Omat suoritukseni ovat vasta viikon päästä eli 8.7. ja 10.7. Lisää kisoista ja omista suorituksistani siis myöhemmin.


Valmiina MM-kisojen avajaisiin

Aurinkoista ja rentouttavaa kesän jatkoa!


-pia-



Päivät ja viikot humahtivat hetkessä, kun oli niin paljon mielenkiintoista ja mukavaa ohjelmaa. Yllättävän kivasti tuli juoksukilometrejä toukokuulle, vaikka kuukausi menikin maratoneille valmistautumisessa ja niistä palautumiseen. Toukokuun aikana tuli juostua kaksi maratonia ja yksi puolikas kahden viikon sisällä. Ensin juoksin Helsinki City Doublen ja sitten Luxembourg

Night Maratonin. Double oli suunniteltu tapahtuma ja yömaratonille päätin lähteä yks kaks. Osallistuin myös Wings for Life World Run -hyväntekeväisyysjuoksuun, joka juostiin virtuaalijuoksuna. Toukokuussa pyöri joukusukoulujen ohjaukset, joten useampi ilta sujui

joutuisasti juoksun parissa milloin Sorsapuistossa ja milloin Pyynkin kentällä. Polkujuoksukoulu pyöri Kaupin maastossa. Miniloma keväisessä Luxembourgissa teki hyvää ja yllättävän paljon sitä ehtii tekemään ja näkemään kolmessa päivässä!



Sunnuntaina äitienpäivänä 8.5. juostiin maailmanlaajuinen Wings for Life World Run-hyväntekeväisyysjuoksu ja juoksijat ympäri maailmaa lähtivät liikkeelle yhtä aikaa klo 14.00 hyvän asian puolesta. Tapahtuman rekisteröitymismaksu 20 euroa meni 100 prosenttisesti hyväntekeväisyyteen selkäydinvammojen tutkimukseen ja hoitoon, myös Suomessa.

Osallistuin tapahtumaan toisen kerran Helsinki City Runnin Dayn Ambassadorsin roolissa ja tällä kertaa osallistuin tapahtumaan kävellen. Ehdin kävellä 7 kilometriä ennen kuin cather car sai minut kiinni ja kävelyurakkani loppui. Kiva ja erilainen virtuaalitapahtuma.



Helsinki City Running Day:ssa juoksin neljännen kerran Helsinki Doubleen, mutta tällä kertaa

matkat juostiin toisin päin eli ensin juostiin maraton ja sitten puolimaraton. Ainakin minulle oli henkisesti helpompi juosta matkat näin päin. Molemmat juoksut sujuivat hyvin ja paransin

kokonaisaikaani 7 minuuttia 45 sekuntia. Maraton sujui aikaan 3:55:59 ja puolimaraton

2:09:15. Doublen kokonaisaika oli 6:05:13. Kisarpasan doublelta voit lukea täältä.


Luxembourg Night Marathon tuli ohjelmaan tosiaan ex tempore ja väliä Helsinki City

Doublesta jäi vain kaksi viikkoa. Pieniä haasteita oli päästä Luxembourgiin, mutta itse maraton sujui hyvin ja reissu oli mukava. Mielestäni reitti oli kiva mutkista huolimatta ja kaupungin nähtävyydet sekä vehreät puistot tuli katsastettua juoksun aikana. Kartalta katsottuna reitti näytti aikamoiselta siksakilta ja kiemuralta, ja sitä se kyllä olikin. Voisihan sitä helpomminkin tutustua kaupunkiin kuin juoksemalla maratonin! Öinen maraton tuli juostua aikaan. 4:02:17. Yömaraton oli uusi, mielenkiintoinen ja kiva kokemus. Kisarapsan maratonilta voit lukea täältä.



Onnistuneet juoksut molemmissa tapahtumissa toivat uutta intoa harjoitteluun ja oli hienoa huomata, että talven monipuolinen harjoittelu tuottaa tulosta. Juokseminen tuntuu tällä hetkellä hyvältä ja jopa helpolta. Takana on useamman vuoden säännöllinen, monipuolinen ja pitkäjänteinen harjoittelu, johon on nyt vuoden verran haettu vauhtia valmentajan johdolla.


Harjoittelu oli aika kevyttä, koska toukokuulle osui nuo kaksi juoksutapahtumaa. Kaksi ekaa viikkoa meni valmistautuessa doublelle, sitä seuraava viikko meni palautellessa doublelta ja sitten alkoikin jo valmistautuminen yömaratonille. Juoksukilometrejä kertyi kuin huomaamatta 287 kilometriä.


Maratonia edeltävillä viikoilla ohjelmassa oli kevyitä 6-10 kilometrin lenkkejä, joiden yhteydessä tein koordinaatioita ja otin muutamia rentoja vetoja. Sunnuntaisin oli pitkät lenkit ja viikkoa ennen doublea juoksin kiihtyvän 20 kilometrin lenkin lisäten vauhtia aina 5 kilometrin välein. Viikolla 18 eli kaksi viikkoa ennen doublea juoksin 8 x 1 kilometrin vetoja kahden minuutin palautuksella. Ohjelmassa oli myös lihaskuntoa ja venyttelyä. Maratonviikolla juoksin kaksi kevyttä 6-7 kilometrin lenkiä, joista toinen sisälsi 3 x 500 metrin rentoja vetoja. Doublelta palauduin omasta mielestäni nopeasti ja juoksuhaluja olisi ollut, mutta pari päivää pidin lepoa. Tiistaina tein juoksulenkin jälkeen kevyen lihaskuntotreenin, joka sisälsi myös liikkuvuuutta ja torstaina tein kevyen 8 kilometrin lenkin. Lauantaina oli ohjelmassa

suosikkitreenini eli vauhtileikittely minuuteissa ja matkaa kertyi verryttelyineen 12 kilometriä. Sunnuntaina oli ohjelmaassa vain juoksukoulun pitkälenkki, sillä seuraava maraton oli jo odottamassa. Maratonviikkolla oli ohjelmassa 10 kilometrin lenkki rentoine vetoineen, kiihtyvä 12 kilometrin lenkki ja kevyt 5 kilometrin verryttelylenkki rentoine kiihdytyksineen. Maratonin jälkeen pidin pari päivää lepoa ja viikon puolivälistä aloitin vähitellen treenaamisen kohti heinäkuun kisoja. Näin hurahti toukokuu! Toukokuun treenit:

🏃🏼‍♀️ 287 km

🏋️ 2 x 40 min

🧘 1 x 45 min

Olipas vauhdikas ja mukava toukokuu!

Juoksuterveisin -pia-

bottom of page