Vuosi 2021 on paketissa ja taas on se aika vuodesta, kun yksi sun toinen tekee yhteenvetoa vuoden harjoituksista, kisoista ja tavoitteista, ja niin teen myös minä. Monenlaisia suunnitelmia ja toiveita oli vuodelle 2021 ja osa niistä toteutui, osa ei. Muutama kisa siirtyi edelleen vuodella eteenpäin, mutta tilalle löytyi uusia juoksutapahtumia. Omat juoksuun liittyvät tavoitteeni ja toiveeni liittyivät sekä harjoitteluun että kisoihin. Tärkein tavoitteeni oli parantaa maratonin ennätystäni niin, että saisin paikan vuoden 2022 tai 2023 Bostonin maratonille.
Olen kuntojuoksija, joka haluan haastaa itsensä. Haluan myös testata uusia liikuntalajeja ja kokeilla uusia sekä erilaisia juoksujuttuja. Tänä vuonna se oli Red Bull 400-juoksutapahtuma, jossa edessä oli pystysuora nousu Lahden suurmäen huipulle. Juoksua mainostettiin lauseella "elämäsi rankin 400 metriä” ja pitihän minun korkeanpaikankammoisena lähteä tämä juoksu kokeilemaan.
Sain olla terveenä koko vuoden, lukuunottamatta loppusyksyn sairaalareissua, kun
umpisuoleni tulehtui ja jouduin leikkauspöydälle. Harjoittelu maistui välillä paremmin ja
välillä vähän huonommin. Myös motivaatio oli hetken aikaa hukassa leikkauksen jälkeen.
HARJOITTELU Harjoittelussa etenin kehoa kuunnellen ja työn ehdoilla. Lapseni ovat jo aikuisia ja asuvat omillaan, joten minulla on mahdollisuus harjoitella oman aikatauluni mukaan ja myös palautumiselle jää aikaa. Minun kohdallani ehkä työ on se, joka eniten vaikuttaa harjoitteluun ja palautumiseen.
Marraskuun alussa 2020 aloitin yhteistyön Annemari Kiekaran kanssa ja yhteistyö jatkuu
edelleen. Valmentajan ottaminen on ollut yksi parhaimmista päätöksistäni. Uudenlaiset
harjoitukset ja se, että joku suunnittelee harjoitukset ja valvoo niitä toi motivaatiota ja tekemisen meininkiä harjoitteluuni. Lähteminen koviin treeneihin on edelleen haastavaa, mutta kaikki kovat treenit olen tehnyt ja se näkyy tuloksissa. Myös suosikkitreeni on löytynyt
ja se on vauhtileikittely minuuteissa. Olen joutunut menemään harjoituksissa mukavuusalueen ulkopuolelle etenkin vauhtien suhteen, ja se on tehnyt hyvää. Kaivattu vauhti on löytynyt juoksuuni ja mikä parasta, jaksan pitää vauhtia yllä. Olen mennyt Annukan valmennuksessa huimasti eteenpäin ja tulosta on syntynyt. Juoksin uudet ennätykseni 5 kilometrillä,
10 kilometrillä ja maratonilla. Puolikkaan ennätyskin jäi harmillisesti vain muutaman sekunnin
päähän.
Harjoitteluni oli monipuolista ja se sisälsi lihaskuntoa, liikkuvuutta, koordinaatiota ja
kehonhuoltoa. Liikkuvuuden osalta keskityin etenkin lantioon ja nilkkoihin. Kilometrien suhteen minulla ei ollut tavoitetta, halusin enemmänkin hyviä harjoituksia ja niitä
sainkin aikaan. Juoksukilometrejä tuli yhteensä 3 202, 5 kilometriä. Kilometrejä tuli noin 70 enemmän kuin edellisenä vuotena. Talvella tein peruskuntolenkit hiihtäen ja hiihtokilometrejä kertyikin komeat 1 053,5 kilometriä.
Minulla on myös tavoitteena vuosittain kokeilla jotain uutta liikuntalajia ja tänä vuonna se oli
Fat bike eli läskipyöräily, jota kokeilin kahteen otteeseen Äkäslompolossa sekä talvella että kesällä. Kesällä tuli myös subbailtua ja ehdin myös vuoden tauon jälkeen golfkentälle, kun kiersin Levin ja Paltamon kentät.
KISAT Kisakausi piti avata toukokuussa Helsinki City Runnin Day:ssa, mutta kisa siirtyi jälleen
lokakuulle. Kisajalkaa vipatti pitkin kevättä, joten juoksin muutaman virtuaalijuoksun lähinnä testausmielessä. Syksy olikin sitten täynnä kisoja. Osa suunnitelluista kisoista siirtyi ensi vuoteen ja muutama uusi kisa ilmestyi listalle. Ennen juoksukisoja ehdin osallistua monen vuoden tauon jälkeen myös hiihtokisaan, kun Tampereen Maratonklubin N30-joukkue tarvitsi vahvistusta viestijoukkueeseen.
Sunnuntaina 28.2 osallistuin SAUL SM-viestihiihtoon. Viesti hiihdettiin vapaalla hiihtotavalla ja matkana oli kolme kilometriä. Edellinen kisastartti taisi olla 1990-luvulla tai jopa 1980-luvulla
Harjavallassa Hiittenharjun maisemissa, kun edustin Harjavallan Jymyä. SAUL SM-viesteihin ei tullut joukkuetta omaan N50-sarjaan, joten pääsin täydentämään N30 joukkuetta. Sarjassa oli kolme joukuetta ja olimme kolmansia, mutta mitali on aina mitali. Vuosien saatossa myös seura on vaihtunut Jymystä Tampereen Maratonklubiin. Ladut Kaupissa olivat hyvässä kunnossa ja oma hiihtokin sujui ihan hyvin, vaikka matka olikin vähän liian lyhyt minulle. Oli mukavaa hiihtää kilpaa pitkästä aikaa ja aurinkoinen sääkin suosi hiihtopäivää.
World Marathon Major-sarjan juoksuista minun piti juosta sekä Berliinin että New Yorkin maratonit, mutta molemmat siirtyivät vielä vuodella eteenpäin. Myös Helsinki Spring Maraton siirtyi keväältä syksyyn ja se peruuntui minun osaltani leikkauksen takia. Koska lääkärintodistus ei riittänyt kisan siirtämiseen ensi vuodelle, se jää juoksematta myös ensi vuonna.
Vuoden ensimmäinen kisa oli Nuts Ylläs-Pallaksella, jossa juoksin 100 kilometriä. Minun piti alunperin juosta 58 kilometriä, mutta vaihdoin matkan 100 kilometriin, koska järjestäjät olivat vaihtaneet 58 kilometrin 66 kilometriin. Totesin, että on ihan sama juoksenko 66 kilometriä vai 100 kilometriä. Aiempina vuosina olen juossut Ylläs-Pallaksella sekä 55 kilometeriä ja 105 kilometriä. Lähdin ennen kaikkea nauttimaan Lapin upeista maisemista ja upeita valokuvia tuli otettua pitkin matkaa. Maaliin saavuin ajassa 16:36:53. Hieman jäin asettamastani tavoitteesta, mutta olin todella tyytyväinen, että selvisin maaliin ja vielä hyvällä ajalla sekä hyvävoimaisena.
Meitä N 50-sarjan juoksijoita lähti matkaan seitsemän, mutta vain kaksi pääsin maaliin. Tulospalvelusta huomasin, että voitin sarjani ja olin johtanut sitä koko matkan. Kisarapsan voit lukea täältä.
Olen juossut kolme kertaa Paavo Nurmi Maratonin ja tänä vuonna juoksin ensimmäisen
puolikkaani paavolla. Juoksu sujui suunnitelman mukaan ja maaliin saavuin ajassa 1:46:37. Jäin harmittavasti ennätyksestäni vain 13 sekuntia! Silti olin tyytyväinen ja ylpeä juoksuuni. Oli hienoa huomata, että kestävyyskuntoni on hyvä ja uudenlaisten harjoitusten myötä vauhti on alkanut myös löytyä. Harjoittelu siis tuottaa tulosta. Ehkä minun pitäisi jatkossa opetella seuraamaan paremmin vauhtia matkan aikana, niin ei menis enkat noin tiukoille. Kisarapsan voit lukea täältä.
Elokuussa osallistuin Red Bull 400 -juoksutapahtumaan, jota mainostettiin lauseella "elämäsi rankin 400 metriä” ja pitihän minun korkeanpaikankammoisena lähteä tämä juoksu
kokemaan. Ja sitä se kyllä olikin! Alkuerässä juostiin alastulomäen huipulle ja maaliin kapusin 300 metrin matkalta ajassa 3:20 ja se riitti B-finaaliin. Olin ihan varma, että en pääse jatkoon, mutta toisin kävi. Ei auttanut muu, kuin huilata ja kerätä rohkeutta seuraavaan juoksuun, jossa juostiin vauhtimäen huipulle asti. Maalin saavuin 400 metrin urakasta helpottuneena ajassa 5:42. Mä tein sen ja uskalsin juosta ylös asti! Stadionille päästyäni näin valotaululta, että olin hienosti B-finaalin kymmenes. Hyvä ja tasainen juoksu tuotti tulosta. Kisarapsan voit lukea täältä.
*osallistuminen tapahtumaan saatu
Vuoden ensimmäisen maratonin juoksin syyskuussa Jyväskylässä, kun osallistuin Finlandia maratonin yhteydessä juostavalle SAUL SM-maratonille. Hieman tai siis oikeastaan aikalailla minua jännitti, miten juoksu kulkee, sillä maraton on pitkä ja arvaamaton matka. Tunsin olevani kunnossa, mutta silti matka arvelutti. Juoksu sujui hyvin alusta loppuun ja maaliin saavuin ajassa 3:46:43 ja ennätykseni parani 12 minuutilla. Oli kiva juosta ennätys monen vuoden tauon jälkeen. Edellinen ennätys oli vuodelta 2018, jolloin täytin 50 vuotta.
Oli hienoa huomata, miten vauhtikestävyysharjoittelu on tuonut vauhtia juoksuuni ja se, että jaksan pitää vauhtia yllä. Ilman valmentajaa en kyllä olisi ennätystä juossut, joten iso kiitos
kuuluu valmentajalleni Annukalle. Olin omassa ikäluokassani seitsemäs kolmentoista juoksijan
joukosta ja Tampereen Maratonklubin N50-joukkueena saimme kultaiset mitalit kaulaamme,
mikä oli kiva yllätys. Kisarapsan voit lukea täältä.
Sain edelleen olla yksi HCRD Ambassadoreista. Olen kuulunut tiimiin vuodesta 2016 ja on ollut kiva jakaa muille omia harjoittelu- ja kisavinkkejä sekä lukea muiden harjoittelusta ja
kisoista. Juoksin Helsinki City Running Day:ssa kolmannen kerran Helsinki City
Doublen. Tavoitteena oli lähteä tekemään kaksi tasaista ja hyvää suoritusta sekä tietysti
nauttimaan juoksupäivästä. Juoksin järkevästi kaksi tasaista juoksua ja doublen kokonaisaika oli 6:12:58. Parannusta viime vuoden aikaan tuli 6 minuuttia 51 sekuntia. Olin kahdeksas naisten sarjassa 21. osallistujan joukossa ja 25. kaikista doublen 65. juoksijasta.
Kisarapsan doublelta voit lukea täältä. *osallistuminen tapahtumaan saatu Bongasin lokakuussa PWT- Urheilumatkojen Facebook-päivityksen "Vielä muutama paikka tarjolla tähän loppuunmyytyyn tapahtumaan. Nopea reitti ja upea kannustus. Varaa paikkasi heti Valencian tunnelmaan!" ja ei mennyt kuin hetki, niin ilmoittautuminen oli sisällä. Valencian Maraton oli vuoden viimeinen kisani. Reitti oli kiva ja tasainen. Maaliin selvisin ajassa 4:00:42 eli kesän toiseksi paras maraton tuli juostua ja neljän tunnin alitus jäi harmittavan lähelle. Alitus olisi ehkä tullut, jos olisin huoltopisteet juossut kävelyn sijaan. Maaliin juoksi 15 858 juoksijaa, joista naisia 2 533 ja miehiä 13 335. Olin 111 omassa ikäluokassani 311 juoksijasta. Olin todella tyytyväinen omaan juoksuuni. Kisarapsan voit lukea täältä.
Vuosi 2021 oli upea ja tarjosi paljon hienoja hetkiä, joita muistella. Myös työrintamalla tapahtui mielenkiintoisia juttuja, sillä keväällä ohjasin ensimmäiset polkujuoksukoulut ja syksyllä taas aloitin Vauhtisammakon juoksukoulun ohjaajana Tampereella.
Olen todella tyytyväinen sekä juoksu- että treenivuoteeni, sillä tavoitteeni täyttyi. Paransin
maratonin ennätystäni 12 minuutilla ja sain paikan vuoden 2022 Bostonin maratonille. Juoksin vuoden aikana kolme maratonia ja kaksi puolikasta sekä yhden ultramatkan. Ehdin myös golfkentälle vuoden tauon jälkeen ja sain hiihtää tammikuusta huhtikuulle. Oli kivaa kokeilla myös läskipyörällä ajoa tunturissa. Vuosi tarjosi mielenkiintoisia hetkiä eri lajien parissa, upeita maisemia ja uusia tuttavuuksia.
Hyvää uutta vuotta ja kepeitä askelia kaikille vuodelle 2022!
-pia-
