Marraskuu 2020 - juoksuvalmentajan hankkiminen kannattaa

Yleensä marraskuu on pimeä ja pitkä kuukausi, mutta tänä vuonna marraskuussa oli sen verran tapahtumia ja toimintaa, että kuukausi meni vauhdilla.

UUSI HARJOITUSOHJELMA

Marraskuun alussa palasin juoksun pariin noin kuukauden ylimenokauden jälkeen ja peruskuntokausi alkoi uusin tuulin. Ensi kauteen valmistaudun Annemari ja Mika Kiekaran opein ja jo heti ensimmäisten viikkojen aikana huomasin valmennuksen hyödyt. Harjoitukset monipuolistuivat ja uudenlaiset treenit toivat sekä intoa että motivaatiota tekemiseen. Uudenlaiset treenit toivat kyllä myös haastetta ja ensimmäiset kaksi viikkoa menivät lähinnä uuden opetteluun ja harjoitusten sisäistämiseen. Aiemmin en ole seurannut sykkeitä treenin aikana, vaan juoksin enemmänkin aikaa tai kilometrejä. Kellon datan purin vasta lenkin jälkeen kotona. Tuntuu siltä, että olin juossut aiemmin peruskestävyyslenkit liian kovilla sykkeillä. Nyt olen joutunut kävelemään välillä peruskestävyyslenkeillä, jotta syke ei nousisi liian korkeaksi. Myös 150-155 sykealueella pysyminen on tuonut haastetta ja vauhti on välillä meinannut karannut liian reippaaksi. Verratessani aiempaan, on vauhtireservini ollut myös aika kapea. Olen myös oppinut kuukauden aikana hyödyntämään harjoittelussani paremmin Garminiani ja olenkin ladannut viikon harjoitukset valmiiksi kellooni. Harjoitusohjelmani sisältää on myös sekä liikkuvuus- että lihaskuntotreeniä. Marraskuussa juoksukilometrejä tuli yhteensä kuin huomaamatta 235 kilometriä ja salilla kävin kaksi kertaa viikossa. Pystyin myös osallistumaan Fressin venyttelytunneille 1-2 kertaa viikossa. Nyt uutta treeniohjelmaa on takana kuukausi ja homma sujuu. Innolla odotan jo seuraavaa ohjelmaa.

Marraskuussa osallistuin myös Tampereen Maratonklubin marrasputkeen. Putken aikana tuli liikkua päivittäin vähintään puolituntia. Lepopäivät toivat pientä haastetta, koska olin päättänyt pitää ne lepopäivinä. No, nyt tuli venyteltyä ja kerättyä hyötyaskelia lepopäivinä, jotta putki ei katkeaisi. Marrasputken aikana oli kiva seurata muiden treenausta ja liikuntasuorituksia.

ASICS WORLD EKIDEN

Marraskuun pimeyteen toi vaihtelua osallistuminen LENKILLA-tiimissä Asics World Ekiden virtuaaliseenmaratonviestiin. Tapahtuma oli maailmanlaajuinen, jossa kukin tiimi kilpaili toisiaan vastaan. Joukkueen kokosi Lenkillä-blogia pitävä Elina ja joukkueessa oli kuusi juoksijaa. Matkana oli tosiaan maraton eli 42,195 kilometriä ja se juostiin seuraavin osuuksin: 2 x10 km, 3x5 km sekä 1 x 7,2 km. Minulle tuli viiden kilometrin osuus, jonka juoksin aikaan 25:22 ja kilometrivauhtini oli noin 5:04. Viisi kilometriä oli minulle lyhyt matka, mutta vaihteeksi oli kiva kipittää lyhyempi matka ja testata kuntoa lyhyellä matkalla. Tiimiin maratonaika oli 4:01:41 ja olimme sijalla 2 689/ 8 400 joukkueesta. Virtuaalinen maratonviesti oli kiva kokemus ja oli mukavaa juosta osana joukkuetta sekä seurata muiden tiimiläisten juoksuja. Oli hauskaa seurata myös ympäri maailmaa juoksusuorituksia.

Joukkueessa juoksi minun lisäski Saila, Marja, Roosa, Elina ja Katja

HCRD AMBASSADORS 2021

Toinen piristys marraskuulle oli valinta @helsinkicityrunningday :n lähettilääksi. Olen kuulunut juoksuporukkaan vuodesta 2016 lähtien. Ensin olimme HCR Street Team ja sitten HCRD Street Team ja nyt olemme HCRD AMBASSADORS. Ryhmässä on mukana 11 juoksulähettilästä ja porukka täydentyy vielä muutamalla miehellä. Osa meistä on uusia kasvoja ja osa jo muutamia vuosia tiimissä mukana olleita. On upeaa kuulua 52-vuotiaana tähän mahtavaan ja energiseen juoksuporukkaan.

Harjoittelemme kohti 15.5.2021 järjestettävää @helsinkicityrunningday:ta ja tulemme kertomaan omissa sosiaalisen median kanavissamme harjoittelustamme. Olemme mukana myös messuilla ja erilaisissa juoksutapahtumissa. Minä lähden viime vuoden tapaan juoksemaan Helsinki City Doublen eli ei kaksi ilman kolmatta. Tavoitteena on lähteä parantamaan viime vuoden kokonaisaikaa, mutta ennen kaikkea lähden nauttimaan juoksemisesta ja juoksupäivän tunnelmasta.

Marraskuu oli tapahtumarikas ja vauhdikas, mitähän joulukuu tuo tullessaan?

Mukavaa joulun odotusta kaikille!

-pia-

Asics World Ekiden 2020 - virtuaalinen maratonviesti

Moni juoksutapahtuma, johon olin ilmoittautunut peruuntui kevään ja kesän aikana, ja niinpä pidin juoksuintoani yllä osallistumalla erilaisiin virtuaalijuoksuihin. Keväällä juoksin puolimaratonin #virtualhcr juoksuna ja Citroen Naisten Kympin #virtuaalikymppi tapahtumassa. Kesällä taas juoksin sekä #nutsvirtualrace 34 kilometrin juoksun että Nuts Virtual Challence: Yöttömän yön taikaa juoksun, jossa juoksin 37 kilometriä nauttien Kolin mahtavista maisemista. Tuolloin jatkoin matkaa vielä sen verran, että sain maratonin täyteen ja juostua omatoimisen Vaarojen maratonin. Asics World Ekiden oli ensimmäinen virtuaalinen joukkuejuoksuni.

Bongasin Asics World Ekiden tapahtuman Lenkillä- blogia pitävän Elinan Instagramista, jossa hän etsi joukkuetta virtuaaliseen Asics World Ekiden maratonviestiin. Ajattelin heti, että tässä on kiva juoksujuttu marraskuun harmauteen ja niinpä ilmoitin halukkuudesta viestiin. Kiinnostuneita oli niin paljon, että Elina joutui arpomaan osallistujat ja olin iloinen, että arpa suosi minua ja pääsin mukaan LENKILLA-tiimiin.

Asics World Ekiden on maailmanlaajuinen virtuaalinen maratonin mittainen viestijuoksu, jossa kukin tiimi kilpailee toisiaan vastaan. Myös eri osuuksien nopeimmat juoksijat rankataan paremmuusjärjestykseen. Viesti koostui kuuden henkilön joukkueesta, jonka Elina nimesi LENKILLA-tiimiksi. Matkana oli tosiaan maraton eli 42,195 kilometriä ja se juostiin seuraavin osuuksin: 2 x10 km, 3x5 km sekä 1 x 7,2 km. Viesti juostiin 11.-22.11. välisenä aikana ja jokainen sai juosta oman osuutensa oman aikataulun mukaan. Osuuksia ei myöskään tarvinnut juosta järjestyksessä ja jokainen juoksi oman osuutensa, kuten halusi, hitaasti kiiruhtaen tai reippaastin rullaten.

Ennen juoksua puhelimeen ladattiin ilmainen Asics Runkeeper -sovellus, johon rekisteröityessä latautui joukkueen tiedot ja osuudet. Sovelluksen lataaminen onnistui ainakin minulla helposti. Minä olin hieman hidas hämäläinen ja muut olivat jo valinneet matkansa minun vasta rekisteröityessä ja avatessa tapahtumalinkkiä. Minulle jäi toinen osuus ja viiden kilometrin matka, joka on itselleni aika lyhyt matka.

LENKILLA-team

Ensimmäinen yritys

Olin päättänyt juosta oman viiden kilometrin osuuteni sunnuntaina 15.11 ja tarkoituksena oli juosta fiiliksen mukaan, mutta samalla myös testata kuntoani. Reitin olin miettinyt etukäteen. Tein lyhyen alkulämmittelyn, koska ajatuksena oli juosta reipas lenkki. Laitoin Garminin ja Runkeeperin päälle. Ohjelma piti lähtölaskennan, jonka jälkeen sai lähtökäskyn ja ja sitten vain tossua toisen eteen. Juoksu sujui hyvin ja vauhdikkaasti. Aurinko paistoi ja oli kiva juoksusää. Garmin ilmoitti matkan etenemisestä ja vauhti pysyi noin +/- 5:00 minuutin kilometrivauhdissa. Juostessa ihmettelin, kun Runkeeper ei antanut väliaikaa eikä matkaa, vaikka alussa oli lähtökäsky tullut. Kun viisi kilometriä tuli täyteen sammutin sekä Garminin että Runkeeperin ja samalla huomasin, että Runkeeper oli ottanut ajan, mutta ei matkaa eli gps ei jostain syystä ollut toiminut. Tätä en huomannut matkaan lähtiessä. Harmitti, nolotti ja otti kyllä vähän päähänkin hetken aikaa, mutta illalla asia jo nauratti. Kyllä taas huomasi, että en ole teknisten laitteiden kanssa sinut. Ei muuta kuin Elinalle viestiä, että uusiksi meni. Elina laittoi viestiä, että Garminin kautta olisi tiedot saanut syötettyä, mutta totesin sen olevan sen verran hankalaa, että päätin juosta uudelleen.

Uusi yritys

Juoksin matkan uudelleen tiistaina 17.11. Tein jälleen lyhyen lämmittelyn ja tarkistin kahteen kertaan, että gps toimii ennen kuin lähdin matkaan. Reitti oli sama kuin sunnuntaina, mutta keli huomattavasti huonompi. Jouduin juoksemaan pimeässä, tuulessa ja vesisateessa, mutta se ei tahtia haitannut. Olin päättänyt kokeilla juosta reitin yhtä nopeasti kuin sunnuntaina ja ihan kivasti juoksu sujuikin. Juoksu rullasi ja ”happirikas” ilma teki hengittämisestä helppoa. Juoksin reitin aikaan 25:22 ja kilometrivauhtini oli noin 5:04. Oma osuuteni 5 kilometriä oli minulle lyhyt matka, mutta vaihteeksi oli kiva kipittää lyhyempi matka ja testata kuntoa lyhyellä matkalla.

LENKILLA-team

Ennen minua oman osuutensa oli jo juosseet Marja ja Elina. Sailan kanssa juoksimme osuutemme samana päivänä vesisateessa ja tuulessa. Myös Roosa ja Katja saivat omat juoksunsa juostua. Jos minulla oli pieniä gps-vaikeuksia, niin Katjan urakasta ei ongelmia puuttunut. Katjan kisarapsan voit lukea täältä ja Elinan löytyy täältä.

LENKILLA -tiimi teki historiaa osallistumalla maailman ensimmäiseen #asicsworldekiden in. Tiimiin maratonaika oli 4:01:41 ja olimme sijalla 2 689/ 8 400 joukkueesta. Joukkueessa juoksi minun lisäski Saila, Marja, Roosa, Katja ja tietysti Elina. Joukkueen esittely löytyy Elinan blogista.

Tässä vielä meidän osuusajat:

1. osuus Saila 5 km 28:49 min

2. osuus Pia 5 km 25:22 min

3. osuus Marja 10 km 53:46 min

4. osuus Roosa 5 km 31:46 min

5. osuus Elina 10 km 1:02:29 h

6. osuus Katja 7,195 km 39:31 min

Virtuaalinen maratonviesti oli kiva kokemus ja oli mukavaa juosta osana joukkuetta sekä seurata muiden tiimiläisten juoksuja. Oli hauskaa seurata myös ympäri maailmaa juoksusuorituksia. Kiva piristys marraskuun pimeydessä.

-pia-

Kehonkoostumusmittauksesta potkua ja motivaatiota elämäntapamuutokseen

* Palvelu saatu @fressiolo / @fressitampere

Kehonkoostumusmittaus voi antaa potkua ja motivaatiota liikunnan aloittamiseen, elämäntapamuutokseen tai harjoitteluun, mutta toisia se voi myös ahdistaa. Mittaus on hyvä ja konkreettinen tapa seurata kehossa tapahtuvia muutoksia ja saavutettuja tuloksia. Samalla voi myös oppia tuntemaan omaa kehoaan paremmin. Mittauksen yhteydessä on tärkeää, että mittaustulokset tulkitaan ymmärrettävästi, jotta ne hyödyttäisi harjoittelua tai elämäntapamuutosta. On tärkeää myös muistaa, että tulokset ovat aina suuntaa antavia.

Kehonkoostumusmittaus perustuu bioimpedenssimenetelmään, jossa elimistön läpi kulkee heikko sähkövirta. Mittauksen antamat ainoat absoluuttiset arvot ovat kehon kudosten sähkövirralle antama vastus eli impedenssi ja paino. Muut arvot lasketaan kehoon johdetun sähkövirran vastuksen perusteella. Parhaiten sähkövirta etenee kehon nesteissä ja tämän takia kehon nestemäärä vaikuttaa olennaisesti mittaustulokseen. Vastus on suurin rasvakudoksessa, koska kudos on hyvin kuivaa ja sisältää vähän vettä. Myös kuivat kädet ja jalkapohjat voivat heikentää johtumista. On hyvä huomioida, että ennen mittausta tehdyt treenit ja syödyt ateriat tai juodut nesteet voivat vaikuttaa mittaustuloksiin. Myös kuukautiskierron vaihe voi vaikuttaa mittaustulokseen.

Kehonkoostumuslaitteita on erilaisia ja mittaus kertoo laitteesta riippuen painoin lisäksi mm. rasvaprosentin, painoindeksin (BMI), kehon kokonaisvesimäärän, rasvamassan, luustolihasmassan, sisäelinrasvan määrän (viskeraalirasva) sekä lepoaineenvaihdunnan. Mittaus kannattaa toistaa samoissa olosuhteissa, samalla laitteella ja samaan vuorokauden aikaan. Mittaus ei sovellu henkilöille, joilla on sydämentahdistin tai jokin muu sisäinen lääkinnällinen laite.

Mitä kehonkoostumusmittaus kertoo?

Mittaus kertoo enemmän kuin kuin vaaka tai painoindeksi eli pituuden ja painon suhde. Tärkeämpää onkin seurata muutosta; lähteekö esimerkiksi rasvaprosentti laskemaan lisääntyneen kuntoilun tai terveellisemmän ruokavalion ansioista. Vaikka paino ei muuttuisikaan, kehonkoostumusmittaus saattaa näyttää, että uusi aktiivisempi elämätyyli on vähentänyt kokonaisrasvan määrää, viskeraalirasvan määrää ja lisännyt vastaavasti lihasta.

Elintapamuutosten yhteydessä on tärkeämpää seurata rasvan massan, lihasmassan ja perusaineenvaihdunnassa tapahtuvia muutoksia kuin painoa. Lihasmassaa säästävässä laihdutuksessa paino ei putoa vauhdilla, mutta lopputulos on yleensä pysyvämpi. Muutokset näkyvät jo 2-3 kuukauden kuluttua ja halutessaan seurata muutoksia, uusintamittaus olisi hyvä tehdä noin 3-6 kuukauden välein.

Painoindeksi kertoo painon ja pituuden suhteen. Aikuisilla 18-60-vuotiailla normaaliarvo on 18,5-25 ja ikääntyneillä 23-28. Paino ei yksin kerro sitä, onko ihminen ylipainoinen tai lihava. Painoindeksi voi olla kohonnut suuren lihasmassa takia. Erittäin lihaksikkailla henkilöillä painoindeksi ei ole vertailukelpoinen. Vyötärönympärysmitta kertoo enemmän. Ihanteellinen vyötärömitta naisilla on alle 80 cm ja miehillä alle 94 cm. Jos taas lihaksikkaan henkilön vatsan ympärysmitta on suuri muuhun vartaloon verrattuna, voi kyse olla lievästä lihavuudesta painoindeksin mukaan. Jos painoindeksi on alle 17, voidaan puhua merkittävästä alipainosta, joka altistaa luukadolle eli osteoporoosille.

Rasvaprosentti kertoo keskiarvon koko kehosta ja se onkin painoa tärkeämpi mittayksikkö arvioitaessa kehon ylipaino. Sopiva rasvaprosentti naisilla on 18-25% ja miehillä 10-20%, mutta iän karttuessa rasvaprosentti saa nousta. Suuret vaihtelut kehon nestetasapainossa voivat vääristää jonkin verran rasvaprosenttituloksia, koska ylimääräinenneste kehossa parantaa sähkön johtumista. Rasvan määrän lisäksi kuitenkin se, minne rasva kertyy, vaikuttaa sen haitallisuuteen. Valitettavasti emme kuitenkaan voi itse vaikuttaa siihen, minne rasva kertyy. Rasva on elimistölle tärkeä energiavarasto ja rakennusaine, joten alhainenkin rasva voi olla terveyshaitta. Rasvaa tarvitaan ruumiinlämmön ylläpitämiseen, nivelten ja sisäelinten suojaamiseen. Kovan hikoilun, esimerkiksi kovan harjoituksen tai

saunomisen seurauksena voi elimistöstä poistua nopeasti paljon nestettä ja saattaa nostaa hetkellisesti rasvaprosenttia. Sama ilmiö näkyy laihdutuksen alussa, kun on laihduttu muutama kilo ja menetetty pääasiassa nestettä.

Mittaus ilmoittaa erikseen viskeraalirasvan arvon. Viskeraalirasva tarkoittaa sisäelinten ympärille kertynyttä rasvaa, joka heikentää sisäelintein aineenvaihduntaa. Sen tehtävä on myös suoja tärkeitä elimiämme. Liiallinen sisänelinrasva voi näkyä keskivartalo lihavuutena ja se lisää sydän- ja verisuonisairauksien sekä tyypin 2 diabeteksen riskiä. Myös normaalipainoisilla voi viskeraaliarvo olla koholla. Vsikeraalirasvan arvon pitäisi olla alle 13 tai alle 1.2 laitteesta riippuen.

Lihastasapaino kertoo, miten lihasmassa jakautuu kehossa. Mitä enemmän lihasta kehossa on, sitä terveempi se yleensä on. Jos lihastasapaino jää normaali arvon alle, saa lihasmassaa lisää voimaharjoittelulla. Rasvatasapaino taas kertoo miten rasvat ovat jakaantuneet ympäri kehoa. Kahden ihmisen lihas- ja rasvamassat voivat olla samat, mutta erilainen rasvatasapaino voi vaikuttaa merkittävästi kehon ulkomuotoon, kertyykö rasvaa esimerkiksi enemmän ala- kuin ylävartaloon.

Rasvan massa on kehon rasvan kokonaispaino, joka saadaan vähentämällä rasvattoman kudoksen massa kehon kokonaismassasta. Rasvaton massa on taas kehon paino vähennettynä rasvan massalla ja se kertoo lihasmassan, luumassan ja veden yhteismäärän kehossasi. Rasvaton massa siis koostuu mm. lihaksista, luista, ihosta ja vedestä. Lihasmassan normaaliarvot ovat 25-30,6 kg:n välillä. Lihasmassan määrä lisääntyy aktiivisesti liikkuvilla. Luumassa kertoo luiden painon kehossasi. Luku on sidoksissa osaltaan lihasmassaan, sillä liikkuminen ja lisääntynyt lihasmassa ovat yhteydessä luiden terveyteen.

Perusaineenvaihdunta (BMR) kertoo, paljonko elimistö kuluttaa energiaa pelkästään peruselintoimintojen ylläpitoon eli hengitykseen, verenkiertoon, sisäelinten toimintaan ja hermostojärjestelmään. Noin 70% energiankulutuksesta käytetään perusaineenvaihduntaan. Mitä enemmän on lihasmassaa, sitä enemmän energiaa kuluu myös levossa. Tästä syystä miesten lepoaineenvaihdunta on hieman isompi kuin naisten. Perusaineenvaihdunnan tarvitsema energiamäärä tulee olla tyydytetty ennen kuin energiaa voidaan käyttää fyysiseen aktiviteettiin.

Mittaus kertoo myös kehon kokonaisvesimäärän. Syntyessään ihmisessä on vettä noin 85 prosenttia, mutta iän karttuessa veden määrä vähenee. Aikuisilla miehillä vettä on noin 50-65% ja naisilla noin 45-60% kehon painosta. Urheilijoilla ja kuntoilijoilla, joilla on alhainen rasvaprosentti ja paljon lihasmassaa, voi olla korkeampi prosenttiosuus vettä. Runsaasti ylipainoisilla, joilla rasvaa on 40-50 prosenttis kehon painosta, jää kokonaisvesimäärä taas helposti alle viitearvojen. Mitä enemmän on rasvakudosta, sitä vähemmän kokonaispainosta on vettä. Runsaalla nesteiden nauttisimisella ei saada elimistön nestemäärää nostettua viitearvotasolle, jos alhainen kehon nestemäärä johtuu suuresta rasvakudoksen määrästä. Nesteen kokonaismäärässä on suuria yksilöllisiä eroja. Normaali päivittäinen nestevaihtelu voi olla 1-2 kiloa, joten on tärkeää seurata omaa nestetasapainoa ja sen muutoksia pidemmän ajan kuluessa. Kehon nestepitoisuus vaikuttaa keskittymiseen, urheilusuorituksiin ja yleiseen hyvinvointiin. Päivässä pitäisi saada noin 2 litraa nestettä, jotta ideaali nestetasapaino säilyisi.

Osa laitteista antaa kehon vaihekulman, joka kertoo kehon solurakenteesta ja ravitsemustilasta ja se määräytyy henkilön painoindeksin ja sukupuolen mukaan. Naisilla vaihekulma on noin n. 6,5 ja miehillä n. 6,9 vaihtelulla +/- 1 aste. Alhainen kehon vaihekulma voi kertoa kehon aliravitsemustilasta tai tulehdustilasta.

Mittaus voi kertoo myös kehon metabolisen iän eli fyysisen iän. Jos metabolinen ikä on sama tai alhaisempi kuin oma ikä, ollaan oikealla tiellä. Jos se taas on korkeampi, kannattaa miettiä elintapojaan.

Mitä minun tulokset kertoivat?

Kun aloitin juoksuharjoittelun uudelleen muutamia vuosia sitten, tehtiin minulle ensimmäisen kehonkoostumusmittaus. Mittaus oli silloin hyvä lähtötason mittaaja ja motivaattori, nyt tulokset kertoo harjoittelussa tapahtuneita muutoksia. Aiemmat mittaukseni on tehty Tanita-kehonkoostumusmittarilla, nyt mittaus tehtiin Seca- kehonkoostumusanalysaattorilla,

joten mittauksia ei oikein voi verrata toisiinsa.

Eniten minua kiinnosti mittauksessa lihasmassa ja rasvamassa sekä niiden jakautuminen. Toisaalta myös rasvaprosentti kiinnosti, koska edellisestä mittaus kerrasta oli kulunut jo parisen vuotta ja harjoitusmääräni ovat vuosien varrella lisääntyneet ja monipuolistuneet.

Olen myös viihtynyt salilla aiempaa enemmän viime vuosina. Itseäni kiinnostaa painoa ja painoindeksiä enemmän vyötärönympärys ja viskeraalirasvan määrä. Ja onhan se toisaalta kiva tietää myös kehon metabolinen ikä.

Painoni on viime vuosina pyörinyt 59-62 kilon välillä. Yleensä ylimenokaudella paino nousee hieman ja peruskuntokauden aikana se laskee. Nyt ylimenokaudella oli näköjään tullut muutama kilo painoa lisää, mikä ei siis ollut yllätys. Painoindeksini oli 22,80, mikä on minun ikäselläni naisella normaalitasolla. Rasvaprosenttini on vuosia ollut 24-27 tienoilla. Ikäiseni naisen normaali rasvaprosentti sijoittuu välille 18-28%. Ihanteellinen vyötärömitta naisilla on alle 80 cm ja minulla se on 69 cm. Viskeraalirasvan arvo on aina ollut alhainen ja niin oli nytkin. Olen tyytyväinen tuloksiini, sillä ikä tuo omat haasteensa niin aineenvaihduntaan kuin harjoittelusta palautumiseen.

Rasvamassan ja rasvattoman massan suhde oli hyvä. Lihasmassani on pyörinyt mittauksissa 44,2 -45,2kg:n välillä. Nyt lihasmassa oli keskellä viitearvoja, mutta selkeää puolieroa löytyi ylä- ja alarajojen väliltä. Alavartalo on vahvempi kuin ylävartalo, mikä ei yllättänyt minua. Minulla on ajoittain niska-hartiaseudun kipua ja jännistystä ja sekä yläselkä että kädet ovat olleet aina heikoin kohtani. Nyt niiden vahvistamiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota.

Lihastasapainon kohdalla on oleellisinta katsoa, onko kehon oikea ja vasen puoli tasapainossa. Noin puolen kilon ero raajoissa on vielä täysin normaali. Mikäli raajoista löytyy yli puolen kilon eroja, kannattaa tähän kiinnittää harjoittelussa huomiota siten, että liikkeitä tehdään yksi raaja kerrallaan. Itselläni oli sekä ylä- että alavartalon kohdalla puolieroa oikealla ja vasemmalla puolella. Sekä oikea ylä- j alaraaja olivat vahvempia. Erot eivät ole suuret, mutta eroa on. Esimerkiksi peiliin katsoessa huomaan selvästi, että oikea pohje on kookkaampi kuin vasen pohje. Eron huomaa myös jalkatreenissä. Jatkossa minun on siis hankittava lisää voimaa ylävartaloon ja toisaalta löydettävä tasapaino alaraajoihin eli yhdenjalan liikkeitä tulee ohjelmaan. No, nyt tiedän, mihin keskittyä salilla liikkuvuuden lisäksi.

Myös kehoni kokonaisnestemäärä oli viitearvojen sisällä, mutta hieman korkea. Energian kulutukseni on levossa 1347 kcal ja kokonaisenergiankulutukseni on 2425 kcal, mikä oli pienoinen yllätys. Nyt on kiinnittettävä huomiota energiansaatiin ja joudunkin lisäämään energiamäärää aikalailla.

Mittaus kesti muutaman minuutin ja tulosten huolelliseen läpikäymiseen meni noin puolituntia.

Mittaus havainnollisti, mihin asioihin minun täytyy kiinnittää huomiota ja sain myös hyviä treenivinkkejä salille.

Oli mielenkiintoista käydä pitkästä aikaa kehonkoostumusmittauksessa ja saada tietoa, missä tällä hetkellä mennään. Tunnen oman kehoni suhteellisen hyvin, joten mitää suuria yllätyksiä mittaus ei tuonut. Nyt keskitytään treenaamiseen ja pureudutaan ongelmakohtiin. Mittauksen ajattelin uusia huhtikuussa. Silloin nähdään, onko salitreeni purrut ongelmakohtiin.

Tiedätkö mistä sinun kehosi koostuu?

-pia-