Vaellusta Kolilla - Huippujen kierros ja Mäkrän kierros

Kesälomalla oli aikaa myös vaeltaa ja juoksennella Kolin kansallispuiston upeissa maisemissa. Ensimmäisenä päivänä kiersimme kävellen pienessä tihkusateessa sekä Huippujen kierroksen että Mäkrän kierroksen ja toisena lomapäivänä juoksin Herajärven kierroksen, josta on tulossa oma postaus.

Huippujen kierros

Huippujen kierros on noin 1,4 kilometrin mittainen rengasreitti, jonka kulkuajaksi on ilmoitettu puolisen tuntia. Reitillä kierretään Ukko-Koli, Paha-Koli ja Akka-Koli. Nämä Kolin kolme kuuluisinta ja kenties myös kauneinta maisemapaikkaa kiertävä reitti on klassikko. Jokaiselta huipulta avautuu upea ja omanlaisensa näköala.

Reitti lähtee Kolin luontokeksus Ukon pihapiiristä, jonne se myös päättyy. Reitti alkaa nousulla portaita pitkin kohti Ukko-Kolia. Ukko-Kolilta jatketaan suoraan eteenpäin Paha-Kolille, jonne on matkaa noin 400 metriä. Paha-Kolilta matka jatkuu Akka-Kolille, jonne polku käännytään hiljaisuuden temppelin jälkeen. Akka-Kolilta polku laskeutuu Ukon Yläpihalle. Reitillä on useita portaita sekä vaikeahkoja nousuja paljaille kallioille, jotka voi kuitenkin kiertää. Sateen jäljiltä kalliot olivat liukkaat. Jos kulkee portaatonta reittiä, on rengasreitti suurelta osin kuljettavissa lastenvaunujen ja pyörätuolin kanssa. 

Mäkrän kierto

Mäkrän kierto on noin 7 kilometrin mittainen rengasreitti ja sen kulkuajaksi on ilmoitettu 3-4 tuntia. Se on myös Kolin klassikko-kierroksia.

Reitille voi lähteä Kolin luontokeskus Ukon pihasta tai Ylä-Kolintien parkkipaikalta (P1 tai P2). Me aloitimme kierroksen Huippujen kierroksen jälkeen Ukko-Kolilta: Reitti kulki helppokulkuista polkua ja kallioita pitkin Kolin lakien yli laskeutuen ensin Mäkränaholle ja sitten Purolanaholle. Heinäkuussa ahojen kukkaloisto oli upeaa ja oli kiva tunnistaa eri kukkalajeja kävelyn lomassa. Molemmilta ahoilta olisi ollut mahdollisuus tehdä parin kilsan lisälenkki ja poiketa Tarhapuron vesiputoukselle. Me jätimme lisälenkin väliin ja nyt jälkikäteen vähän harmittaa, että vesiputous jäi näkemättä. No, ensi kerralla sitten!

Purolanaholta alkoi pitkä, tasainen nousu, joka jyrkkeni selvästi ennen Mäkrälle saapumista. Ja nousun kyllä huomasi hengityksestä! Polku oli juurakkoinen ja paikoin myös mutainen sekä liukas sateen jäljiltä. Mäkrävaaraalla nautimme iltakahvit upeaa järvimaisemaa ihaillen. Huipulta löytyy myös Eero Järnefeltin kuuluisa maalauspaikka.

Mäkrän laelta eteläreunata löytyi iso siirtolohkare, jonka pohja koskettaa vain muutamista kohdin kalliota. Tiedon mukaan mäkrän kalliot ovat kvartsiittia, mutta lohkare on gneissiä.

Mäkränvaaralta reitti jatkui Pienen-Mäkrän yli kiertäen vaaran rinnettä Ikolanaholle, jossa on nuotiopaikka, wc ja vuokratupa. Reitin viimeinen ja helpoin osuus oli Paskovaaran halki kulkeva osuus. Välillä polku oli sen verran tasaista, että oli ihan pakko ottaa myös juoksuaskelia. Reitti kulki läpi kuusi- ja koivumetsän ja välissä oli muutama kosteikko, joissa suuret saniaiset kasvoivat valtoimenaan. Reitti palasi metsäosuuden jälkeen uudelleen Mäkränaholle tehden reitistä kahdeksikon muotisen. Mäkränaholta on mahdollisuus palata luontokeskukseen joko Ukko-Kolin yli tai Pieni-Kolin reittiä tai helppokulkuista polkua pitkin pysäköintialue. Olimme jättäneet auton parkkiin P2:lle, joten kuljimme tai siis oikeastaan juoksimme Mäkränaholta tasaista polkua pitkin parkkipaikalle.

Suurista korkeuseroista johtuen reitti oli haastava. Reitti oli myös sateen jäljiltä paikoitellen mutainen ja juurakot sekä kalliot olivat liukkaita. Reitillä oli useita maisemapaikkoja, joissa kelpasi nauttia retkieväät ja ihailla maisemia. Opasteet olivat selkeät ja reitti oli hyvin merkitty. Aikaa meillä meni kierrokseen eväs- ja kuvaustaukoineen noin kolmisen tuntia ja kilometrejä kertyi noin kahdeksan. Polkujuoksukengillä ja lenkkareilla pärjäsi hyvin. Reitin pystyy myös hyvin juoksemaan ja siitä saa kivan kahdeksikon muotoisen lenkin.

-pia-

Elokuu 2020 - juoksentelua, mökkeilyä ja työskentelyä

Elokuu meni vauhdilla ja vauhdikkaasti alkoi sujua myös vetotreenit. Harjoittelu sujui suunnitelmien mukaan ja kuukausi olikin hyvä & monipuolinen treekuukausi. Elokuun juoksusääsäkään ei ollut valittamista. Lämmin sää teki hyvää meikäläisen kropalle ja mielelle. Juoksukertoja tuli viikosta riippuen 2-5 ja kilsoja kertyi yhteensä 207,5 kilometriä. Koronatauon jälkeen palasin vähitellen salille, jossa ahersin kerran viikossa kahvakuulaa heilutellen. Kotona taas tuli tehtyä sekä dynaamisia- että staattisiavenytyksiä trenaakotona.com liikkuvuus- ja venyttelyohjelmien mukaan. Kerran viikossa tein myös koordinaatioharjoituksia lenkkeilyn lomassa ja kiersin Pyhäjärven lenkin. Rauhallista ja palauttavaa liikuskelua tuli sieniretkien myötä. Pääsin myös kokeilemaan ensimmäistä kertaa kirkkovenesoutua, kun osallistuin Liikuttavan 5-vuotissynttäreille. Olipa kiva kokemus, eikä varmasti jäänyt yhdeksi kokeilukerraksi!

Iltalenkillä mökkitiellä

Elokuun puolessa välissä Liikuttavan Satu järjesti kaikille kuntalaisille avoimen liikuntatapahtuman Pirkkalan Kurikanmäessä. Ohjelmassa oli Liikuttavan mukavaa ulkotreeniä, hieroja Virvan hierontaa ja minun ohjaamaa Hölkkätreeniliivin testausta. Hölkän Tiina oli kertomassa Hölkkätreeniliivistä kiinnostuneille. Aurinkoinen sää suosi tapahtumaa ja tapahtumassa oli kiva fiilis sekä iloisia että aktiivisia ihmisiä. Kiitos vielä kerran teille kaikille, jotka tulitte tutustumaan meidän naisyrittäjien palveluihin. Te teitte tapahtumasta todellisen tapahtuman. Mukavaa oli myös se, että paikalle saapui kameroineen Pirkkalalaisen toimittaja tekemään juttun tapahtumasta!

Hölkkäliivitreeniä

Pirkkalainen 12.9.2020

Elokuun alussa loma loppui ja työt jatkui. Ensimmäisenä ohjelmassa oli perinteinen diabetesta sairastavien lasten liikuntaleiri, joka oli siirtynyt kesäkuulta elokuun alkuun. Sain siis viettää vauhdikkaan ja aktiivisen viikonlopun Varalan urheiluopistolla neljäntoista 9-12-vuotiaan nuoren kanssa. Viikonloppu oli täynnä iloista mieltä sekä monipuolista liikuntaa niin sisällä kuin ulkona. Jos muistan oikein niin tämä oli kymmenes kesä, kun olen ohjaajana liikuntaleirillä ja ensi kesänä jälleen leireillään. Muuten töissä oli vielä rauhallista, joten ehdin hyvin myös mökkeilemään. Oli rauhoittavaa liikuskella metsässä sekä juosta saariston kauniissa ja hiljaisessa luonnossa. Välillä sain lenkkkiseuraa peuroista ja rusakoista. Välillä taas hankien iltalennon kaakatus antoi rytmiä juoksuun. Juoksulenkin jälkeen oli kiva pulahtaa mereen ja nauttia rantasaunan löylyistä. Saunan jälkeen oli kiva istua iltaa terassilla ja ihailla merimaisemaa. Työ, mökkeily ja harjoittelu olivat siis sopivassa suhteessa toisiinsa.

Mökillä

Lukiessani muiden juoksutuloksia ja kisajuttuja, alkoi minun juoksujalkaa sen verran vipattamaan, et päädyin juoksemaan elokuun lopussa Tampereen maratonin. Koska ilmoittauduin viime hetkellä maratonille, en tehnyt juoksun suhteen mitään suurempia valmisteluja. Kisarapsan maratonilta voit lukea täältä.

Syskuussa alkaa harjoittelun kevennys kohti SAUL SM-maratonia ja Helsinki City Doublea.

Aurinkoista syyskuuta!

-pia-

Liikkujan jalkojenhoito - viisi vinkkiä jalkojenhoitoon

Tiesitkö, että

- jalat liikuttavat meitä elämämme aikana noin 4-5 kertaa maapallon ympäri?

- jalkaterässä on 31 lihasta, 33 niveltä ja 26 luuta?

- juostessa jalkoihin kohdistuu kolminkertainen kehon paino

- 90 prosenttia ihmisistä kokee elämänsä aikana jalkakipua ja -vaivoja?

- lenkkikenkien ominaisuudet säilyvät noin 800-1000 kilometriä?

Haudomme jalkateriämme sukissa ja kengissä suurimman osan päivästä sekä kuormitamme ja rasitamme niitä. Se millaisilla jalkineilla liikumme, millaisia sukkia pidämme ja miten hoidamme jalkojamme, on merkitystä. Mitä enemmän liikut, sitä tärkeämpää on myös jalkojen hoito.

Jalkojen säännöllinen tutkiminen ja hoitaminen, jalkajumppa ja jalkojen käyttäminen arjessa sekä monipuolinen liikunta ovat tärkeitä jalkaongelmien ehkäisyssä ja hoidossa. Asianmukaisilla jalkineilla ja sopivan kokoisilla sukilla vältytään hiertymiltä ja monilta jalkaongelmilta. Hyvä yleiskunto tukee myös jalkojen hyvinvointia. Alaraajojen turvotus, nopea väsyminen, liikahikoilu ja asentovirheiden syntyminen voivat johtua heikoista alaraajojen lihaksista. 

Joustava ja hyväkuntoinen iho ehkäisee rasitusoireita sekä hankauksen aiheuttamia kovettumia ja tulehduksia. Kuiva ja joustamaton iho sekä kengän aiheuttama hankaus taas saavat aikaan kitkan, joka altistaa ihomuutoksille. Kovettuma on joustamaton ihopaksunnos, joka on ihon puolustus liialliselle hankaukselle ja paineelle. Ihon kovettumistarve vähenee käyttämällä oikean kokoisia kenkiä, sukkia, pehmustavia pohjallisia ja rasvaamalla jalkoja päivittäin sekä jumppaamalla jalkoja. 

1. Tunne jalkasi!

Tutki jalkasi säännöllisesti, vaikka niissä ei olisikaan mitään vaivaa tai ongelmaa. Tuntemalla jalkasi osaat reagoida nopeasti, jos niihin tulee ongelmia. Erityisen tärkeää jalkojen säännöllinen tutkiminen on silloin, kun jaloissa on jo huomattu ongelmia.

Tutki, ovatko jalkapohjat, varpaiden välit ja kynnet kunnossa.

Tutki, onko iho ehjä, paksuuntunut tai halkeillut.

Tutki, onko jaloissa punoitusta, turvotusta tai kuumotusta.

Jos jaloissa on ongelmia, kannatta jalat tutkituttaa ja hoidattaa jalkojehoitajalla tai jalkaterapeutilla.

2. Pese päivittäin, rasvaa tarvittaessa

Jalat tulee pestä päivittäin. Yleensä pelkkä vesipesu riittää, mutta tarvittaessa voi käyttää mietoa saippuaa tai kosteuttavaa perusvoidetta.  Hikoileviin jalkoihin kannattaa käyttää hapanta (pH< 5,5) pesunestettä, joka vähentää bakteerien kasvua ja hajua. Myös varpaan välit tulee pestä ja kuivata. Liiallinen liottaminen ja kylvettäminen lämpimässä vedessä kuivattaa jalkoja ja ohut varvasvälien iho saattaa hautua rikki.

Jalkojen rasvaus pitää ihon kimmoisana ja ehjänä. Kimmoisa iho kestää paremmin mekaanista rasitusta ja suojaa infektioilta. Jalat on hyvä rasvata päivittäin. Varpaan välit tulee jättää ilman rasvaa, sillä varvasvälien ohut iho hautuu ja rikkoutuu helposti rasvan vaikutuksesta. Mitä kuivempi iho, sitä rasvaisempaa voidetta tarvitaan. Kuivia ja kovettuneita kohtia on hyvä pehmittää rasvaamalla joko rasvaisella rasvalla tai öljyllä, ei raspaamalla. Käytä rasvaa vain sen verran, mitä iho imee. 

3. Huomio sukat

Sukat suojaavat jalkoja hankauksilta ja hiertymiltä sekä tietysti lämmittävät jalkoja. Ne toimivat kitkanpoistajina ihon ja kengän välissä sekä siirtävät kosteutta iholta pois. Sukan oikea koko on tärkeää. Liian pienet sukat vetävät varpaita suppuun lisäten varpaiden virheasentoja ja kynsiongelmia sekä turvotusta. Liian pienet sukat lisäävät myös jalkojen hikoilua sekä lisäävät riskiä varvasvälien hautumille. Liian iso sukka puolestaan aiheuttaa hiertymiä ja painaumia. Sukat ovat sopivan kokoiset, kun ne vastaavat jalkojen kokoa ja varpailla on tilaa liikkua sukkien sisällä. Sukassa ei saisi olla saumoja hiertämässä, esimerkiksi kiristävä resori estää jalan luonnollista nestekiertoa.  Materiaalin tulee hengittää ja päästää kosteus lävitse, mutta tuntua silti kuivalta. Sekoitemateriaalista valmistetut sukat siirtävät kosteuden pois iholta paremmin kuin puuvillasukka. Kostea ja märkä sukka aiheuttaa helposti hankaumia ja hiertymiä. Ja sukathan tulee vaihtaa päivittäin!

4. Kengät käyttötarkoituksen mukaan

Kengän tehtävänä on suojata jalkoja ulkoisilta tekijöiltä, kuten kylmyydeltä, kuumuudelta, kolhuilta ja kosteudelta. Jalkineet vaimentavat jalkoihin kohdistuvaa iskua kovilla alustoilla liikuttaessa. Ne suojaavat jalkapohjien omaa iskunvaimenninta, rasvapatjaa. Rasvapatjan oheneminen voi johtaa päkiä- ja kantapääkipuihin. Liikuttaessa kengät tukevat jalkojen asentoa ja edistävät niiden luonnollista toimintaa ja normaalia kävelyä. 

Hyvä kenkä on miellyttävä jalassa, eikä se uutenakaan purista, hierrä eikä hankaa.  Kengän pohjien paksuus tulisi olla on 1-2 cm. Pohjien taipuminen päkiän kohdalta mahdollistaa esteettömän varvastyönnön. Kengän on oltava myös tarpeeksi korkea- ja leveäkärkiset ja niissä on oltava tilaa myös pituussuunnassa varpaille ja kynsille. Kengissä tulee olla noin 0,5-1,5 cm käyntivara jalan mitan lisäksi, koska askeleen aikana sekä jalan pituus että leveys muuttuvat. Esimerkiksi juostessa jalkaterän pituus voi lisääntyä jopa 1,5 cm. Hyvän kengän kantaosa on luja, riittävän pitkä ja ympäröi kantaluun estäen sen liiallista kallistumista. Suoralestiset kengät auttavat jalkaterää toimimaan suorassa toimintalinjassa kävelyn aikana ja estävät varpaita kääntymästä virheasentoon sekä ohjaa askellusta oikeaan suuntaan.  Taipuisa, joustava ja ohut pohja sekä kiertolöysä kenkä sallii jalan luonnollisen toiminnan.

Liian pienet kengät lisäävät jalkojen hikoilua, aiheuttavat jalkavaivoja ja estävät jalan normaalin toiminnan juoksun aikana. Liian iso kenkä taas ei anna jalalle tarpeeksi tukea. Jos jalka pääsee liikkumaan juoksun aikana, voi siitä aiheutua mm. akillesvaivoja. Kengät valitaan vuodenajan ja käyttötarkoituksen mukaan. Jalan yksilöllinen rakenne ja kehon paino vaikuttavat myös kengän valintaan. Irrotettava sisäpohja lisää kengän käyttöikää ja hygieniaa. Myös kengät tarvitsevat palautumis- ja kuivumisaikaa!

5. Jumppaa jalkojasi päivittäin!

Jalkaterän tehtävänä on iskujen vaimentaminen, juostaminen ja jäykkänä vipuvartena toimiminen, joten se vaatii monipuolista kuormitusta. Huonot alaraajojen lihakset aiheuttavat jalkojen turvotusta ja nopeaa väsymistä, muutoksia hikoiluun sekä asentovirheitä.

Parasta jumppaa jaloille on säännöllinen ja monipuolinen liikunta. Jalkajumppa vahvistaa jalkojen lihaksia sekä ylläpitää lihasten ja nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa. Jumppaamalla voidaan estetää jalan virheasentojen syntymistä ja pahenemista sekä rasitusvammoja. Jalkajumppa parantaa jalkojen nestekiertoa ja vähentää turvotusta. 

Jalkojen voimisteluliikkeistä tärkeimpiä ovat pohjelihaksia vahvistava ja verenkiertoa vilkastuttava nilkkojen ojennus- ja koukistusliike, varpaiden harotus- ja suoristusliike joko sormilla auttaen tai lihasvoimalla tehden sekä varpailla- ja päkiöillä kävely. Myös jalkapohjien pieniä lihaksia tulisi aktivoida ja rentouttaa esimerkiksi tennis- tai golfpallolla hieroen. Kesällä hyvää jalkajumppaa on kävellä paljasjaloin tai kevytjalkineilla nurmella ja epätasaisilla alustoilla.

Muistathan huolehtia myös jaloistasi!

-pia-