Liikuntaa ja kulttuuria - Westerholminpolku Nauvossa

Nauvon kirkonkylästä löytyy taidemaalari Victor Westerholmin nimeä kantava luontopolku tai oikeastaan kulttuurikävelypolku, joka vihittiin käyttöön vuonna 2014. ProNauvo ry on rakennuttanut polun yhteistyössä ernholmilaisten, MultiCulti:n sekä Paraisten kaupungin matkailuyksikön kanssa. Polkua on rahoittanut myös LEADER sekä Svenska Kulturfonden.

Reitille on helppo poiketa ympäri vuoden, olitpa sitten liikenteessä autolla, pyörällä tai veneellä.

Westerholminpolku lähtee Nauvon kirkonkylän Eteläsatamasta kesätorin ja ravintola Gastropub Söderin vierestä. Torilta löytyy autolle parkkipaikka ja polun lähtökyltti. Reitti on pituudeltaan 2,8 kilometriä ja sen kävelee noin tunnissa. Polku on helppokulkuinen ja tasainen, lukuunottamatta nousua Jetukastbergin laelle ja pronssikautiselle hautaröykkiölle. Kostealla säällä kalliot, kivet ja puiden juuret ovat liukkaita. Reitti sopii hyvin koko perheen retkikohteeksi. Jos juoksujalkaa vipattaa, niin reitin voi myös hyvin juosta läpi.

Reitti on merkitty hyvin ja polun varrella on opastaulut, jotka kertovat sekä Nauvon että saaren historiasta ja taidemaalari Victor Westerholmin lapsuudesta ja elämästä Ernholmassa. Reiltä löytyy 14 suomen-, ruotsin- ja englanninkielistä opastaulua. 

Alkumatka kuljetaan kävelytietä ja ylitetään Krogbron-silta, joka johtaa Ernholmin saarelle. Krouvinsillan kupeessa sijaitsi Nauvon ensimmäinen majatalo ja sillan kupeessa on pienen tiilirötiskä, joka on nimeltään ”Takomo”. Takomon jälkeen ylitetään Saaristotie ja matka jatkuu rantamaisemassa pitkospuita pitkin kohti metsää. Tuuhean metsätaipaleen jälkeen lähdetään kiipeämään Jetukasbergenin huipulle, joka on 42 metriä merenpinnasta. Kiipeämistä helpottaa reitin varrelle asennettu apuköysi. Jos ei halua kiivetä kalliolle, on polulla myös helpompi kiertotie, joka kiertää kallio-osuuden. Suosittelen kuitenkin nousemaan kalliolle, jos vain pystyy, sillä kalliolta aukeaa upea näköala ja sieltä löytyy myös pronssikautinen hautaröykkiö. Kuuleman mukaan maisema on kauneimmillaan auringonnousun aikaan. Itse olin liikenteessä alku illasta ja maisema oli silloinkin upea. Retkieväät kannattaa ehdottomasti nauttia kalliolla saaristomaisemaa ihaillen.

Opastaulun mukaan Jetukastin huipulta löytyvä kiviröykkiö on pronssikautinen hauta, jonka synty sijoittuu vuosille 1500-500 eaa. Tuolloin merenpinta oli 20 metriä korkeammalle kuin nyt eli kallion huippu muodosti vielä tuohon aikaan harvan ulkosaariston. Haudan lepoon lasketun henkilön uskotaan olleen saalistusretkellään kuollut merkittävä henkilö. Jetukastbergin eli Hiidenkivikallion kerrotaan saaneensa nimensä tarinasta, jonka mukaan näillä kallioilla lepäsi aikoinaan paljon nykyistä kookkaampia kivenmurikoita eli hiidenkiviä (paikallisella ruotsin murteella “jetukast”). On kerrottu, että Turun tuomiokirkkoa rakennettaessa Ernholmin jättiläiset vihastuivat pahamman kerran ja viskasivat nuo suuret kivet kirkon suuntaan. Järkäleet eivät kuitenkaan yltäneet perille asti, vaan molskahtivat mereen Killingholmin itäpuolella.

Kalliolta laskeudutaan alas Gåsholmintielle, jossa polut jälleen yhtyvät. Reittien yhtymäkohdassa on myös laatikko, jossa on polun vieraskirja. Reitti jatkuu hiekkatietä saaristotien yli kohti vanhaa Ernholmin kylää. Ernholmin kylän oletetaan syntyneen viimeistään 1400-luvulla ja oli siihen aikaan kirkkoa lähimpänä oleva asumusto.

Polun varrella kasvaa edelleen vanha tammi, jonka Westerholm on ikuistanut Nauvo-aiheisiin töihinsä. Puun hoidon yhteydessä vuonna 2013 tammen iäksi arvioitiin 280 vuotta ja sen arvioidaan olevan Suomen 18. suurin tammi.

Muistan tuon tammen omasta lapsuudestani. Ihailin tammea kulkiessani sen ohi ukkini kanssa ja ihailen kyllä tammea edelleen aina se ohi ajaessani. Loppumatka kävellään kävelytietä pitkin Krouvinsillan yli takasin lähtöpaikalle Eteläsatamaan.

Kiva retkikohde ympäri vuoden.

-pia-

Viikon 32 treenit - matkalla kohti Helsinki City Doublea

Viikon 32 treenit koostui neljästä juoksutreenistä ja yhdestä salitreenistä sekä kahdesta lepopäivästä. Viikolla tein treenit työpäivän jälkeen, koska minulla ei ollut iltatöitä.

Harjoittelu jatkuu suunnitelmien mukaan kohti Helsinki City Runnin Day -juoksutapahtumaa ja loman jälkeen olen palannut jälleen noudattamaan harjoitusohjelmaa. Hieman mietityttää, miten HCRD-tapahtuman käy, jos ennuste koronaepidemian toisesta aallosta pitää paikkansa. Nyt kuitenkin harjoittelen doublea kohti ja suunnitelma laitetaan uusiksi tarpeen tullen. Voihan olla, että minun ainoaksi kisaksi jää tammikuinen hallimaraton!

Maanantai 3.8.

Juoksin työpäivän jälkeen reippaan 9 kilometrin lenkin. Tavoitevauhdiksi olin asettanut 5:00-5:45/ kilometri. Juoksin lenkin aikaan 44:57 ja keskivauhti oli 4:57/ kilometri eli ihan hyvää vauhtia pistelin menemään. Olin viikonlopun lasten liikuntaleirillä ohjaajana ja hieman viikonlopun liikunnat painoin jaloissa, vaikka en omia treenejä tehnytkään viikonlopun aikana. Keskisyke oli 154. Ennen ja jälkeen treenin tein 2 x 3 kilometrin verryttelyt keskivauhdin ollessa noin 6:25-6:30/ kilometri ja keskisyke 135. Yhteensä juoksua tuli 16 kilometriä.

Tiistai 4.8.

Tiistaina oli lepopäivä, mutta työpäivän jälkeen siirryin ohjaamaan Hölkkäliivi- treenejä Pirkkalan Kurikan kuntoilupisteelle eli se siitä lepopäivästä. Liikuttavan Satu oli ideoinut kaikille avoimen ja maksuttoman liikuntatapahtuman kuntopisteelle. Tapahtumassa Satu ohjasi halukkaille kuntopiiriä, Pirkanmaan Hierontapalvelujen Virva helpotti niska-hartiaseudun jumeja hieronnalla ja minä ohjasin yhdessä Hölkän Tiinan kanssa Hölkkäliivitreenejä. Kivasti oli porukkaa liikenteessä aurinkoisessa kesäillassa.

Jos et ole vielä kokeillut Hölkkäliiviä tai Hölkkäliivitreeniä, niin tervetuloa keskiviikkona 19.8 klo 17.30 kokeilemaan Pirkkalaan Hölkkäliivitreeniä. Lisätietoa ja ilmoittautumiset Liikuttavan kautta. Vuokraan myös liivejä ja annan mukaan treenivinkit. Ohjaan myös pienryhmätreenejä. Voit lukea Hölkktreeniliivistä täältä.

Oli pitkä, mutta mukava työpäivä. Illalla vielä löhöilin ja rentouduin porealtaassa, eikä untakaan tarvinnut kauan odottaa.

Yhteistyössä on voimaa: Pirkanmaan Hierontapalvelujen Virva, Liikuttavan Satu, minä ja Hölkkä Oy:n Tiina

Keskiviikko 5.8.

Työpäivän jälkeen piti tehdä kevyt 45 minuutin lenkki, mutta juoksu tuntui hyvältä, niin juoksinkin 8 kilometrin reippaan lenkin. Aikaa lenkkiin kului 45:03:05. Keskivauhti oli 5:12/ kilometri ja keskisyke 155. Ennen ja jälkeen lenkin juoksin kilometrin ja kävelin toisen kilometrin. Juoksu tuli yhteensä 10 kilometriä. Lenkin jälkeen söin nopeasti välipala ja sitten tunnin hierontaan. Päivällisen nautin vasta hieronnan jälkeen.

Minulle hieronta on tärkeä osa lihashuoltoa venyttelyn ja rullailun lisäksi. Käyn säännöllisesti noin 3-4 viikon välein hieronnassa. Ennen kisoja käyn kevyessä noin puolen tunnin hieronnassa ja kisasta riippuen käyn hieronnassa myös kisan jälkeen.

Torstai 6.8.

Hieronnan jälkeen minulla on aina lepopäivä. Saatan joskus käydä kävelylenkillä tai venyttelen, mutta tänään löhöilin sohvalla luin lehtiä. Joskus on hyvä vain olla.

Perjantai 7.8.

PItkän tauon jälkeen aloitin jälleen salitreenit kuntosalilla. Kevään ja kesän olen heilutellut kahvakuulaa kotona ja oli kiva päästä pitkästä aikaa taas salille treenaamaan. Ennen salitreeniä ohjelmassa oli viiden kilometrin juoksulenkki ja liikkuvuuslämmittelyt. Juoksin vitosen noin 6:30 kilometrivauhtia ja keskisyke oli 135. Lämmittelyliikkeinä tein erilaisia askelkyykkykävelyjä, sivukyykkykävelyä ja venytyksiä pakaralle sekä etu- että takareidelle. Salitreeninä oli 45 minuutin kuntopiiri, jossa hyödynsin kahvakuulaa ja tankoa. Juoksua tuli yhteensä 5 kilometriä, sillä loppuverryttelyn tein vaihteeksi kävellen.

Lauantai 8.8.

Nukuin aamulla pitkään ja heräilin kaikessa rauhassa. Iltapäivällä lähdin tekemään viikon kovimman treenin. Ohjelmassa oli 5 x kilometrin vedot. Juoksin alkuverryttelynä kotoa urheilukentälle, jossa tällä kertaa tein vetotreenin. Yleensä juoksen vedot joko maantiellä, polulla tai purtsilla. Tavoitteena oli juosta vedot alle viiden minuutin ja ihan kivasti onnistuin, sillä juoksin vedot 4:45, 4:45, 4:42, 4:29 ja 4:27. Keskisyke oli 164. Hieman eilinen salitreeni painoi jaloissa, mutta toisaalta helteinen sää hiveli lihaksia. Minulle on aina sopinut lämmin sää, joten nytkin nautin olostani ja juoksemisesta kuumalla urheilukentällä. Loppuverryttelynä juoksin lyhyen lenkin kotiin. Juoksua tuli yhteensä 12 kilometriä. Loppupäivä menikin sitten puutarhahommissa ja illalla kävin vielä huoltamassa lihaksia porealtaassa.

Sunnuntai 9.8.

Sunnuntai on perinteinen pitkispäivä ja niin oli nytkin. Nukuin jälleen aamulla pitkään ja runsaan aamupalan jälkeen odottelin vielä tovin ennen kuin lähdin lenkille. Mittari näytti + 24 astetta, joten otin juomaa mukaan normaalia enemmän. Join noin 25 minuutin välein alkumatkan, mutta ehkä olisi pitänyt juoda 15 minuutin välein tässä säässä. Juoksen yleensä kierroksen vastapäivään ja niin juoksin nytkin. Tavoitteena oli juosta noin 6:30 kilometrivauhtia, mutta helteisen sään takia tiputin kilomterivauhtia. Ensimmäiset 20 kilometriä juoksu tuntui hyvältä, mutta viimeinen kymppi otti koville. En tiedä oliko helle vai viikon treenit, jotka painoivat, mutta lenkki tuli tehtyä. Loppupäivä menikin sitten huilatessa, syödessä ja venytellessä. Aikaa meni 3:31:46 ja keskivauhti oli 6:50/ kilometri. Keskisyke oli 140. Juokua tuli yhteensä 31 kilometriä. Jos Pyhäjärven kierto kiinnostaa, voit lukea siitä täältä.

Matkalla kävin ihailemassa Arboretumin ruusuja

Hyvä treeniviikko takana ja juoksua tuli yhteensä 74 kilometriä. Ensi viikko onkin sitten kevyt treeniviikko.

Mukavaa treeniviikkoa kaikille!

-pia-

Heinäkuu 2020 - lomailua ja löhöilyä

Heinäkuu meni huristen lomaillessa. Suunniteltu Pohjois-Norjan lomareissu siirtyi ensi kesään ja vietin suurimman osan lomastani mökillä puuhastellen. Olen jo jonkin aikaa halunnut päästä käymään Etelä-Konneveden ja Kolin kansallispuistossa ja nyt kesälomani alkuun osui sopiva ajankohta vierailla niissä molemmissa. Treenien suhteen pidin myös lomaa ja lenkillä kävin fiiliksen mukaan. Lepopäiviä tulikin useampia etenkin kahdella viimeisellä lomaviikolla. Töihin palasin elokuun aloittavalla viikolla ja samalla palasin juoksusohjelmani pariin.

Polkujuoksua ja vaellusta

Ensimmäisellä lomaviikolla vaelsin ja juoksentelin sekä Etelä-Konneveden että Kolin kansallispuistoissa. Viikolle kertyi vaellusta noin 30 kilometriä ja juoksua 78 kilometriä eli hyvä ja tehokas treeniviikko.

Etelä- Konneveden kansallispuistossa kiersin Kolmen vuoren vaelluksen. Matkaa kertyi 18 kilometriä ja aikaa meni 5 tuntia 23 minuuttia vaihtelevassa maastossa vaeltaen. Vaelluspäivä oli aurinkoinen ja lämmin, mutta edellisten päivien sateet olivat tehneet kalliot ja juuret liukkaiksi sekä maaston paikoin mutaiseksi. Reitti kulki kivasti vaihtelevassa maastossa. Paitsi korkeuseroja, matkan varrelle osuu myös tasaista pätkää, kuivaa kangasta, männikköä, kuusikkoa, lehtometsää, kallioita ja jopa vähän suota sekä rantakalliota. Reitille mahtui siis sekä haastavampia osuuksia että helpompaa osuutta. Paikoitellen reitti kulki myös metsäautoteitä pitkin.

Konnevedeltä matka jatkui Kuopion kautta Kolille, jossa kiersin kävellen Huippujen kierroksen ja Mäkrän kierron sekä juoksin Herajärven kierroksen. Huippujen kierros oli noin 1,4 kilometrin mittainen rengasreitti, jossa kierretään Ukko-Koli, Paha-Koli ja Akka-Koli. Kierrokseen meni aikaa reilu puolituntia maisemia ihaillen ja kuvaten. Huipuilta avautui upeat kansallismaisemat yli Pielisen ja metsäisten vaarojen. Mäkrän kierto oli noin 7 kilometrin mittainen rengasreitti. Aikaa kierrokseen meni eväs- ja kuvaustaukoineen noin kolmisen tuntia. Suurista korkeuseroista johtuen reitti on haastava. Reitti oli myös sateen jäljiltä mutainen ja juurakot liukkaita. Reitillä oli useita maisemapaikkoja, joissa kelpasi nauttia retkieväät ja iltakahvin nautinkin Mäkränvaaralla.

Minun olisi pitänyt juosta lauantaina 10.7 Nuts Ylläs Pallaksella 58 kilometriä, mutta kisan siirryttyä ensi vuoteen, osallistuin Nuts Ylläs Pallas #virtuaalikisaan. Juoksin Herajärven kierroksen, jolle kertyi matkaa 37 kilometriä ja aikaa kului 5 tuntia ja 38 minuuttia. Jatkoin matkaa vielä Kolin satamaan, jotta sain omatoimisen Vaarojen maratonin juostua. Kaiken kaikkiaan aikaa kului 6 tuntia ja 28 minuuttia. Matka taittui maisemia ihaillen ja sainkin taittaa matkaa monenlaisessa maastossa. Liukkaat kivet ja juurakot hidastivat hieman vauhtia ja muutamia (=useita) sadekuuroja sain matkan aikana niskaani, mutta onneksi välillä aurinko paitoi ja lämmitti sekä kuivatti märän juoksijan. Urakan jälkeen rantasauna ja uinti maistuivat, samoin ruoka ja uni.

Mökkeilyä

Toisen ja kolmannen lomaviikon vietin mökillä. Viikot menivät nopeasti mökillä puuhastellessa ja löhöillessä sekä saariston luonnosta nauttien. Mökillä olin ulkona aamusta iltaan, nukuin 9-10 tunnin yöunia, söin hyvin ja monipuolisesti sekä rentouduin. Harjoittelun osalta viikot olivat kevyitä ja juoksukilometrejä kertyi Turun kauniissa saaristossa vain noin 22-27 kilometriä/ viikko, mutta hyötyaskelia kertyi sitäkin enemmän. Puuhastelun ja metsäretkien lomassa askelia kertyi huomaamatta päivittäin yli 20 000. Heinäkuussa juoksukilometrejä kertyi yhteensä 238 kilometriä ja harjoittelu etenee suunnitelman mukaan kohti #helsinkicitydoublea.

Etelä-Konneveden ja Kolin retkiin palaan vielä myöhemmin blogissani.

Mukavaa elokuuta!

-pia-