Terveiset juoksuleiriltä Pulasta!

Kun kuulin Vauhtisammakon juoksuleiristä Kroatian Pulaan, ei minun tarvinnut kahta kertaa miettiä osallistumista leirille. Viime kesän leiri Kreikan Kalamatassa oli hyvin järjestetty, juoksuohjelma oli monipuolinen ja juoksuporukka oli mukava, joten mielelläni lähdin uudelleen mukaan.

Maanantai 3.6. oli matkapäivä ja päivälle kyllä tulikin mittaa aamusta myöhään iltaan. Tapasin muut leiriläiset Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja ilokseni huomasin, että suurin osa oli tuttua porukkaa viime kesän leiriltä. Muutama uusikin oli uskaltaunut mukaan. Meitä oli naisvaltainen noin parinkymmenen hengen porukka. Helsingistä lensimme Ljubljannaan, josta meillä oli noin parin tunnin bussimatka Pulaan.

Hotellimme oli Park Plaza Verudela Resort, joka sijaitsi meren rannalla noin 3-4 kilometrin päässä Pulan keskustasta. Hotellialueella oli ravintoloita, marketti, kahvila ja uima-altaat. Hotellialueella oli tarjolla myös erilaisia liikunta-aktiviteetaja ja upeat rantareitit lenkkeilyyn.

Tiistaina 4.6. ensimmäisenä leiripäivän treeninä oli tutustuminen kaupunkiin ja se tapahtui tietysti juosten. Lähdimme hotellilta porukalla puolilta päivin juosten kohti Pulan keskustaa. Kaupunkikierroksen veti paikallinen juoksuvalmentaja Erik Luksic. Kierroksella tutustui hyvin vanhaan kaupunkiin ja sen historiaan. Juoksulenkille kertyi mittaa noin 12 kilometriä ja välillä tietysti pysähdyttiin kuuntelemaan Erikin kaupunkiesittelyä ja ottamaan kuvia. Lenkki päättyi Pulan Amfiteatteriin.

Amfiteatteri on Pulan maamerkki ja se on 2000 vuotta vanha. Se kuuluu maailman kuuden parhaiten säilyneen amfiteatterin joukkoon. Myös riemukaari ja Augustuksen temppeli nähtiin matkan varrella. Osa vanhan kaupungin kaduista on edelleen päällystetty roomalaisaikaisilla kivillä. Myös unikot kukkivat parhaillaan.

Keskiviikkona 5.6. ohjelmassa oli kokopäivän juoksuretki Kamenjakin niemimaalle. Matkaan lähdettiin aamupalan jälkeen klo 8.30 maissa ja hotellille palasimme iltapäivällä. Matkaa kertyi noin 40 kilometriä. Välillä juostiin maantien reunaa pitkin ja välillä poluilla ja kallioilla. Muutamia liskoja vilisi kivikossa ja lammaslaumakin juoksi meitä vastaan. Reitti oli kiva ja kaunis.

Aamulla, kun lähdimme juoksemaan oli pilvistä, mutta nopeasti keli lämpeni. Huoltoauto ja -pyörä avittivat meitä pitkin matkaa. Retken jälkeen lekottelin hetken altaalla ja uitin jalkoja kylmässä vedessä. Ennen päivällistä kävin huonekaverini Minnan kanssa tutustumassa Pulan Akvaarioon ihmeisiin. Unta ei tarvinnut kovin kauan odottaa päivän uurastuksen jälkeen.

Torstaina 6.6. juoksuretki suuntautui Fort Punta Cristoon. Matkaan lähdettiin jälleen heti aamusta aamupalan jälkeen ja hotellille palasimme iltapäivästä. Matkaa kertyi noin 41 kilometriä. Juoksureitti suuntautui ensin rantakatua kohti satamaa ja sitten polkuja pitkin Pulan pohjoispuolelle Punta Cristoon. Matkalla poikkesimme katsomaan muutamaa linnoitusta ja taisimme eksyä myös "viidakkoon". Huoltoauto ja -pyörä olivat jälleen matkassa mukana. Kiva retkipäivä ja erilaiset maisemat kuin edellispäivän retkellä. Loppupäivän vietin altaalla jalkoja kylmässä altaassa liottaessa, mutta uimaan en vielä uskaltanut mennä. Päivällisen jälkeen olikin valmis nukkumaan. Kaksi 40 kilometrin juoksupäivää tuntuu jaloissa ja kropassa.

Kuva: Mikko Liukka

Perjantaina 7.6. leiriohjelmassa oli noin 15 kilometrin aamulenkki ja iltapäivällä non stop-juoksu Lungomaren rantabulevardin reitillä oman fiiliksen mukaan. Vaihtoehtoisena ohjelmana oli osallistuminen 10km juoksukilpailu Karlovacin kaupungissa. Matkan kisaan järjesti paikallinen juoksuvalmentaja Erik Luksic. Minä päätin Teron ja Susannan kanssa lähteä kisareisulle. Tein aamupalan jälkeen oman noin 8 kilometrin aamulenkin ja lenkin lomassa otin muutamia 100 metrin vetoja. Lenkin jälkeen siirryin altaalle lepäämään ja klo 14.30 Erik tuli hakemaan meitä. Matkustimme bussilla paikallisen juoksukouluryhmän kanssa noin kolme tuntia Karlovaciin. Juoksu alkoi klo 19.00 eliittiryhmän kisalla ja sen jälkeen klo 20.00 oli meidän muiden vuoro startata. Kisajärjestelyt toimivat hyvin ja reitti oli tasainen noin 3 kilometrin reitti, joka juostiin kolme kertaa. Noin 1,5-2 kilometrin kohdalla oli huoltopiste. Juoksu sujui yllättävän hyvin kahden 40 kilometrin juoksupäivän jälkeen. Pystyin pitämään hyvää vauhtia yllä ja pääsin maaliin alle tunnissa, mikä oli tavoitteeni. Aika oli 52:39 (chip 52:14) ja olin omassa ikäluokassani kahdeksas. Myös Tero ja Susanna saavuttivat tavoitteensa. Maalissa sain mitalin kaulaan ja maalihuollossa oli tarjolla vettä, urheilujuomaa, olutta ja pientä makeaa ja suolaista piirasta. Juoksun jälkeen fiilistelimme pari tuntia juoksutapahtumassa torilla ja hotellille saavuimme kolmen tunnin bussimatkan jälkeen noin klo 3:00 maissa. Mukava reisuu, kyllä kannatti osallistua.

Launtaina 8.6. oli heti aamusta yllätysohjelmaa eli kisailua joukkueiden kesken. Minun joukkueessa oli Tero ja Susanna. Hieman eilinen kisareissu painoi jaloissa, mutta hauskaa oli. Kisailun jälkeen lähdimme porukalla Pulan keskustaan. Osa lähti shoppailemaan, osa syömään ja osa hengailemaan kaupungille. Minä kiertelin Minnan kanssa keskustaa edes takaisin ja poikkesimme MEMO- museoon, Museum of good memories from 50`s to 80`s. Pieni, mutta mielenkiintoinen museo. Päivällisen jälkeen kävelimme katsomaan auringon laskua rantakalliolle ja näimme myös delfiiniparven.

Sunnuntaina 9.6 oli lepopäivä. Aamupalan jälkeen siirryin altaalle nauttimaan auringisto ja merimaisemasta. Upea juoksusää houkutteli lenkille ja niimpä tein iltapaivällä kevyen 15 kilometrin lenkin Lungomaren rantabulevardilla. Juoksun jälkeen pulahdin mereen uimaan. Illalla kävimme porukalla syömässä Stari Grad 2:ssa.

Maanantaina 10.6 juoksimme aamulenkin ennen aamupalaa ja huoneiden luovutusta. Osa juoksi 6 kilometrin lenkin ja osa 12 kilometriä. Bussi kuljetti meidät upeiden maisemien halki kohti Ljubljanaa, jossa meille jäi aikaa jaloitella tunnin verran ennen siirtymistä lentokentälle.

Oli jälleen mukava reissu. Kiitos Mikolle ja Annille mukavasta juoksuohjelmasta ja huoltojoukoille hyvästä huollosta. Mielenkiinnolla jään odottamaan, mihin ensi vuoden leiri suuntautuu.

Leiriterveisin

-pia-

Toukokuun treenipäiväkirja

Toukokuu oli treenien suhteen aika yksitoikkoinen, sillä alkukuukausi meni valmistautuessa Helsinki City Doubleen ja loppukuukausi taas meni siitä palautuessa. Juoksukilsoja ei pahemmin kertynyt, mutta kehonhuoltoa sitäkin enemmän.

Juoksukoulun ohjausta

Juoksikoulun ohjaus toi mukavaa vaihtelua toimistossa istumiseen. Oli hauskaa suunnitella ja ohjata erilaisia treenejä. Hieman minua alkuun jännitti juoksukoulun ohjaaminen, sillä juoksuryhmää en ollut aiemmin ohjannut, mutta muita ryhmiä sitäkin enemmän. Toukokuun lopussa oli kiva kuulla ja lukea koululaisten palautetta. Uutta oppia sekä omaan juoksuun että muiden ohjaamiseen hain Vauhtisammakon juoksuohjaajan workshopista. Pitkästä aikaa sain palautetta myös omasta juoksutekniikasta. Viime aikoina olen myös katsellut lukuisia juoksuvideoita ja lukenut vinon pinon juoksukirjoja etsien vahvistusta asioille sekä etsien uusia ideoita. Innolla odotan syksyn juoksukoulujen alkamista.

Omaa juoksemista

Helsinki City Double oli kauden toinen päätavoitteistani ja toinen on heinäkuussa juostava Nuts Ylläs-Pallas juoksu. Toukokuun alussa tein viimeiset kovemmat treenit ennen doublea ja kaksi edeltävää viikkoa olivat kevyitä viikkoja. Ohjelmassa kevyttä juoksua, venyttelyä ja lepoa. Double sujui hyvin ja kisaraportin voit lukea täältä.

Seuraavat kaksi viikkoa doublen jälkeen lepäsin, söin hyvin ja huolsin kehoa. Ohjelmassa oli venyttelyä, hierontaa ja kävelyä luonnossa. Juoksuhaluja oli jo heti juoksun jälkeen, mutta ensimmäisen juoksulenkin tein viikon päästä juoksusta. Palauttavia lenkkejä tein myös golfin parissa. Kilometrejä kertyi toukokuussa 197 kilometriä.

Juhlahumusta juoksuleirille

Toukokuu päättyi juhlahumuun, sillä kuopukseni valmistui merkonomiksi ja valmistumista juhlittiin lähisuvun ja ystävien kanssa. Juhlien jälkeen pakkasin juoksukamat matkalaukkuun ja suuntasin Vauhtisammakon juoksuleirille Kroatiaan. Olin viime vuonna samaisella leirillä Kreikassa ja reissu oli niin mukava, että uudelle reissulle oli päästävä mukaan. Leirillä oli mielenkiintoiset treenit, hyvät ja mukavat ohjaajat, toimiva huoltotiimi sekä mahtava juoksuporukka. Juoksuleiristä on tulossa oma postaus.

Kesäterveisin

-pia-

Helsinki City Double - mä tein sen!

Juoksin lauantaina 18.5. HCRD:n uutuus juoksun Helsinki City Doublen. Nyt on pari päivää mennyt fiilistellessä lauantain juoksutapahtumaa ja tuntuu, että vieläkin keho käy ylikierroksilla hyvästä suorituksesta.

Tuplamatka pistää vakavaksi

Harjoittelu sujui suunnitelmien mukaan ja olin myös valmistautunut huolella tulevaan koitokseen. Viimeisen kovemman harjoituksen tein kaksi viikkoa ennen kisaa ja sen jälkeen kevensin harjoittelua. Viimeisellä viikolla tein vain yhden reippaan lenkin, muuten lepäsin ja huolsin kehoa. Torstaina kävin vielä hierojalla viimeistelemässä jalat juoksukuntoon. Viikolla söin hieman enemmän hiilareita, mutta mitään tankkausta en sen kummemmin tehnyt. Yritin myös juoda vettä normaalia enemmän.

Perjantaina lähdin töiden jälkeen kohti Helsinkiä ja olin illalla vielä muutaman tunnin Kisahallin Expossa HCRD2020 -tapahtumaa promoamassa ja samalla reissulla hain myös juoksunumeroni. Juoksufiilis nousi kivasti, kun näki tuttuja ja jutteli muiden juoksijoiden kanssa. Illan kohokohta oli juttutuokio ja yhteiskuva olympiavoittaja Iivo Niskasen kanssa. Ennen hotellille siirtymistä kävin vielä syömässä perinteeksi muodostuneen hampurilaisaterian. Hotellille päästyäni olin väsynyt, mutta laitoin vielä juoksuvaatteet valmiiksi, laskin energia blokit ja kävin saunassa. Uni ei meinnannut heti tulla, sillä sen verran juoksu pyöri mielessä.

Iivo Niskanen - yksi suosikki urheilijoistani

Lauantaina heräsin seitsemän maissa herätyskellon soittoon. Normaalin aamupalan jälkeen huilasin vielä hetken aikaa huoneessa ennen kuin lähdin kohti Telia 5G Arenaa, jossa meillä Helsinki City Running Dayn Street Teamiin kuuluvilla oli pukeutumis- ja peseytymistilat. Pukuhuoneessa tapasin muita tiimiläisiä ja minun lisäksi myös Merituuli lähti juoksemaan doublen.

Merituulin kanssa piti ottaa perinteinen fiilistelykuva

HCM 21, 1 KM

Ensin vuorossa oli puolimaraton ja sen verran juoksu jännitti, että unohdin vesipuollon pukkariin, mutta onneksi Karoliina pelasti tilanteen, eikä minun tarvinnut lähteä kuivin suin matkaan. Ennen lähtöä nappasin suuhun myös muutaman energia blokin. Me doublen juoksijat saimme valita, missä lähtöryhmässä lähdemme ja minä valitsin ensimmäisen lähtöryhmän. Tavoitteena oli juosta puolikas kahteen tuntiin, jotta minulle jäisi riittävästi aikaa vaatteiden vaihtoon ennen maratonia. Juoksu sujui hyvin aurinoisessa ja helteisessä säässä. Juoksin fiiliksen mukaan ja nautin juoksutunnelmasta. Juoksu tuntui yllättävän helpolta ja rennolta koko matkan. Vähän piti jopa himmailla vahtia, että jaksaa juosta vielä maratonin.

Hyödynsin matkalla järjestäjien huoltopisteet, enkä kantanut mukana omaa juomaa. Join urheilujuomaa desin verran joka huoltopisteellä ja yhden geelin otin matkan puolivälissä. Maaliin saavuin hyvävoimaisena ajassa 1:52:19. Taisin juosta matkan jopa hieman liian lujaa ajatellen tulevaa maratonia. Mitalli kaulaan ja sitten nopeasti varjoon pukuhuoneeseen odottamaan seuraavaa juoksua.

Eka matka juostu

Etukäteen minua hieman jännitti, kuinka pitkä tauko juoksujen väliin jää ja miten pystyn tauon hyödyntämään. Mietin myös, miten kroppa reagoi taukoon ja kangistuuko jalat maratonilla. Taukoa tuli puolitoista tuntia, mikä oli ehkä tällä helteellä hyvä. Pesin kasvot kylmällä vedellä, vaihdoin kuivat vaatteet ja söin pienen välipalan juoksujen välissä. Juoksin molemmat matkat samoilla tutuilla ja hyväksi todetuilla lenkkareilla (New Blance 1500T2). Noin tuntia ennen juoksua söin välipalakeskin, hedelmäsoseen ja kourallisen sipsejä sekä join jugurttijuoman. Kovin paljoa en uskaltanut syödä ennen maratonia, koska en oikein tiennyt, miten vatsa reagoi syömiseen matkojen välillä. Pukkarissa ehdin jutella muiden juoksijoiden kanssa ja vaihtaa kokemuksia sekä fiilistellä. Yritin pitää itseni myös pienessä liikkeessä koko ajan, jotta elimistö pysyisi lämpimänä.

HCM 42,2 KM

Alunperin tavoitteena oli tähdätä maratonilla neljään tuntiin, mutta helteisen sään takia, päätin lähteä tavoittelemaan 4.30-5.00 aikaa. Maratonille lähdin ajatuksella, että ylämäet ja huoltopisteet kävelen ja muuten etenen noin 6:00-7:0 minuutin kilometrivauhtia kohti maalia. Pysyin koko matkan hyvin suunnitelmassa ja jokunen kilsa taisi mennä jopa 5:30-5:40 kilometrivauhilla. Tavoitteena oli myös nauttia juoksutunnelmasta ja kauniista maisemista, joista osan näin kolmeen kertaan! Maratonin lähtöön lähdin yhdessä Elinan, Merituulin ja Jennyn kanssa. Puheensorinasta päätellen jännitystä oli selvästi ilmassa. Asettauduin 4.45 jänisten läheisyyteen, vaikka tarkoitus oli juosta omaa vauhtia kroppaa kuunnellen. Alkumatka meni juoksurytmiä hakiessa pienoisessa ruuhkassa, kuten aina juoksutapahtumissa. Yllättävän nopeasti löytyi kuitenkin oma tahti.

Maratonille otin varmuudeksi oman juomaliivin, jotta saan kostutettua suuta tarvittaessa. Join jokaisella huoltopisteellä urheilujuomaa ja vettä. Kaadoin myös mukillisen vettä päähäni vähintään joka toisella huoltopisteellä. Energia blokeja, joissa oli suolaa, otin noin 7 kilometrin välein. Hyödynsin molemmilla kierroksilla myös Icepowerin kylmäpisteen. Kylmähoito tuli tällä kelillä tarpeeseen ja teki hyvää väsyneille pohkeille ja takareisille. Ensimmäinen kierros sujui hyvin ja kierroksen vaikein kohta oli 25 kilsan kohdalla, kun piti lähteä toiselle kierrokselle. Siinä kohtaa ajattelin, että enää 17 kilsaa maaliin. Muuten juoksu sujui tasaista tahtia eteenpäin ilman suurempia ongelmia.

Toinen kierros oli selvästi vaikeampi ja kyllä huomasi, että kilsoja oli jo takana maratonin verran. Raskain vaihe maratonilla osui 31-34 kilometrin välille. Kannustuspisteet matkan varrella, juttelu muiden juoksijoiden kanssa ja kannustukset omalla nimellä siivitti kivasti matkaa, samoin askel askeleelta lähenevä maali. Kansalaistorilla oli niin mahtavaa kannustusta molemmilla kierroksilla, että en malttanut kävellä ylämäkeä, vaan juoksin sen. Mikä ihana tunne, kun sai juosta baanaa pitkin kohti Töölönlahtea ja lähenevää maalia. Ja vielä ihanampi tunne, kun ylitti maaliviivan. Jee, mä tein sen - oli ensimmäinen tunne! Jalat hetkeksi kohti taivasta ja sen jälkeen mitalli kaulaan ja pakolliset mitallikuvat.

Jee - mä tein sen! Kuva: Helsinki City Running day

Maratonin juoksin ajassa 4:40:18. Kokonaisaika doublella oli 6:32:09. Olin naisten sarjan viides ja kaikista doublen juosseista olin 27. Juoksijoita doublelle oli ilmoittautunut 72 ja maaliin tuli 56. Olin todella tyytyväinen suoritukseeni. Pukuhuoneessa vaihdettiin Merituulen kanssa kokemuksia ja fiilisteltiin. Me tehtiin se!

Kiitos Jenny tsemppauksesta

Molemmat matkat sujuivat hyvin, eikä mitään suurempia ongelmia ollut. Kroppa ja jalat toivat hyvin ja tankkaus onnistui. Tottakai loppumatkasta väsymys painoi kropassa, mutta matka eteni. Juokseminen oli helpompaa kuin etukäteen luulin ja jännitin ehkä liikaakin juoksuja ja taukoa juoksujen välissä. Olin yllättynyt, miten hyvin jaksoin juosta molemmat matkat ja miten nopeasti palauduin puolikkaalta maratonille, vaikka matkat ovat niin erilaiset ja toisaalta juoksin puolikkaan suunniteltua nopeammin. Myös maratonilta palauduin nopeasti. Tiesin, että kuntoni on hyvä, mutta silti yllätyin. Ihanaa, kun harjoittelu tuottaa tulosta ja voi nauttia saavutuksesta. Maratonia seuraavana päivänä jalat eivät olleet lainkaan kipeät, kuten yleensä maratonin jälkeen. Vain nilkat olivat hieman arat. Palutumiseen auttoin varmasti se, että hyödynsin järjestäjien palautusalueen tarjonnan juoksun jälkeen.

Expossa sai ottaa itsestään "kansikuvan" Juoksija-lehden pisteellä ja pitihän se kansikuva ottaa.

Double oli positiivinen ja kiva kokemus. Järjestelyt toimivat mielestäni hyvin ja huoltopisteitä oli riittävästi. Näyttää siltä, että minut nähdään myös ensi vuonna doublen lähtöviivalla. Kiitos kaikille tsemppauksesta niin somessa kuin reitin varella. Tästä on on hyvä jatkaa kohti uusia juoksuja.

Osallistuminen maratonille saatu.

-pia-