top of page

Aika moni vietti marraskuussa ylimenokautta, mutta meikäläinen pisti vielä kunnolla tossua toisen eteen, sillä silmissä siintää Honolulun maraton. Marraskuu meni vauhdilla, sillä töissä oli paljon mielenkiintoisia tapahtumia ja koulutuksia perus puurtamisen lisäksi. Harjoittelukin sujui ihan kivasti kohti maratonia, vaikka välillä marraskuun pimeys vähensi harjoitteluintoa. Oli päiviä, jolloin ei sitten yhtään huvittanut lähteä työpäivän jälkeen pimeään juoksemaan ja noina päivinä päätinkin levätä ja jättää treenit suosiolla väliin.


ree

Ikuinen opiskelija

Marraskuussa osallistuin viiteen mielenkiintoiseen koulutukseen. Kuun alussa perehdyin raskausajan kehonhuoltoon ja palautumiseen. Fysioterapeutti Piritta Hagman piti asiasta mielenkiintoisen luennon. Muut koulutuspäivät käsittelivät diabetesta, elintapaohjausta, tasapainoa ja voimaharjoittelua. Mielenkiintoisia ja innostavia luentoja.


ree

Tossua toisen eteen

Marraskuun kaksi ensimmäistä viikkoa treenasin vielä kovaa ja viikolla 48 aloitin harjoittelun keventämisen kohti maratonia. Mitään ihmeellistä harjoitteluni ei sisältynyt, vaan ohjelmassa oli viikottain muutama 7-12 kilometrin peruslenkki, yksi vetoharjoitus (5-7 x 1 km) tai reipas 6-12 kilometrin lenkki sekä yksi pitkä 16-25 kilometrin lenkki. Ohjatuille venyttelytunneille osallistuin 1-2 kertaa viikossa työviikosta riippuen. Juoksukilometrejä tuli yhteensä 201 kilometriä.


ree

Salillakin tuli käytyä

Marraskuussa kävin myös salilla. Ennen salitreeniä juoksin noin 8-12 kilometrin lenkin ja salitreeni kesti noin 40-45 minuuttia. Tein treenin PHA-harjoituksena eli kiertoharjoitteluna, jossa harjoitusliikkeet käydään läpi 2-5 liikepattereina. Ohjelmaani kuuluu kolme liikepatteria, joissa on neljä liikettä. Liikkeet olen valinnut niin, että peräkkäiset liikkeet kuormittavat kehon eri osia. Teen kolme kierrosta, jonka jälkeen on 2-3 minuutin tauko. Liikkeitä teen joko 20 toistoa tai 60 sekuntia. Salitreenistäni tulee oma postaus vielä loppuvuodesta.


ree

Nyt pakkaamaan ja kohti yhtä unelmaa.

Mukavaa joulun odotusta!

-pia-



 

Jalat on kehon perusta ja ne tukevat meitä joka päivä ja välittävät useita erilaisia tuntemuksia. Haudomme jalkojamme sukissa ja kengissä monta tuntia päivässä. Kuormitamme ja rasitamme jalkojamme suurimman osan päivästä, joten sillä, millaisia sukkia pidämme, millaisilla jalkineilla liikumme ja miten hoidamme jalkojamme, on merkitystä. Mitä enemmän liikumme, sitä tärkeämpää on pitää huolta jaloistamme.



Pese päivittäin

Jalat tulee pestä päivittäin. Yleensä pelkkä vesipesu riittää, mutta tarvittaessa voi käyttää mietoa saippuaa tai kosteuttavaa perusvoidetta.  Hikoileviin jalkoihin kannattaa käyttää hapanta (pH< 5,5) pesunestettä, joka vähentää bakteerien kasvua ja hajua. Myös varpaan välit tulee pestä ja kuivata. Liiallinen liottaminen ja kylvettäminen lämpimässä vedessä kuivattaa jalkoja ja ohut varvasvälien iho saattaa hautua rikki.


Rasvaa tarvittaessa

Jalkojen rasvaus pitää ihon kimmoisana ja ehjänä. Kimmoisa iho kestää paremmin mekaanista rasitusta ja suojaa infektioilta. Jalat on hyvä rasvata päivittäin. Varpaan välit tulee jättää ilman rasvaa, sillä varvasvälien ohut iho hautuu ja rikkoutuu helposti rasvan vaikutuksesta. Mitä kuivempi iho, sitä rasvaisempaa voidetta tarvitaan. Kuivia ja kovettuneita kohtia on hyvä pehmittää rasvaamalla joko rasvaisella rasvalla tai öljyllä, ei raspaamalla. Käytä rasvaa vain sen verran, mitä iho imee. 



Tutki jalkasi säännöllisesti

Jalat tulisi tutkia säännöllisesti, vaikka niissä ei olisikaan mitään vaivaa tai ongelmaa. Tuntemalla jalkasi osaat reagoida nopeasti, jos niihin tulee ongelmia. Erityisen tärkeää jalkojen säännöllinen tutkiminen on silloin, kun jaloissa on jo huomattu ongelmia.

Tutki, ovatko jalkapohjat, varpaiden välit ja kynnet kunnossa. Tutki, onko iho ehjä, paksuuntunut tai halkeillut. Tutki, onko jaloissa punoitusta, turvotusta tai kuumotusta.

Jos jaloissa on ongelmia, kannatta jalat tutkituttaa ja hoidattaa jalkojehoitajalla tai jalkaterapeutilla.


Jumppaa jalkojasi

Jalkaterä muodostaa juostessa ponnistuksemme perustan. Jalkaterän tehtävänä on iskujen vaimentaminen, juostaminen ja jäykkänä vipuvartena toimiminen, joten se vaatii monipuolista kuormitusta. Huonot alaraajojen lihakset aiheuttavat jalkojen turvotusta ja nopeaa väsymistä, muutoksia hikoiluun sekä asentovirheitä. Parasta jumppaa jaloille on päivittäinen ja monipuolinen liikunta oman voinnin ja kunnon mukaan. Mitä vähemmän ja yksipuolisemmin liikuu, sitä tärkeämpää jalkojen jumppaaminen on, mutta myös paljon liikkuvien tulee jumpata jalkoja, etenkin venyttää ja rentouttaa niitä.

Jalkajumppa vahvistaa jalkojen lihaksia sekä ylläpitää lihasten ja nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa. Jumppaamalla voidaan estetää jalan virheasentojen syntymistä ja pahenemista sekä rasitusvammoja. Jalkajumppa parantaa jalkojen nestekiertoa ja vähentää turvotusta. 

Jalkojen voimisteluliikkeistä tärkeimpiä ovat pohjelihaksia vahvistava ja verenkiertoa vilkastuttava nilkkojen ojennus- ja koukistusliike, varpaiden harotus- ja suoristusliike joko sormilla auttaen tai lihasvoimalla tehden sekä varpailla- ja päkiöillä kävely. Myös jalkapohjien pieniä lihaksia tulisi aktivoida ja rentouttaa esimerkiksi tennis- tai golfpallolla hieroen. Kesällä hyvää jalkajumppaa on kävellä paljasjaloin tai kevytjalkineilla nurmella ja epätasaisilla alustoilla.



Sukilla on väliä

Sukat suojaavat jalkoja hankauksilta ja hiertymiltä sekä tietysti lämmittävät jalkoja. Ne toimivat kitkanpoistajina ihon ja kengän välissä sekä siirtävät kosteutta iholta pois. Sukan oikea koko on tärkeää. Liian pienet sukat vetävät varpaita suppuun lisäten varpaiden virheasentoja ja kynsiongelmia sekä turvotusta. Liian pienet sukat lisäävät myös jalkojen hikoilua sekä lisäävät riskiä varvasvälien hautumille. Liian iso sukka puolestaan aiheuttaa hiertymiä ja painaumia. Sukat ovat sopivan kokoiset, kun ne vastaavat jalkojen kokoa ja varpailla on tilaa liikkua sukkien sisällä. Sukassa ei saisi olla saumoja hiertämässä, esimerkiksi kiristävä resori estää jalan luonnollista nestekiertoa.  Materiaalin tulee hengittää ja päästää kosteus lävitse, mutta tuntua silti kuivalta. Sekoitemateriaalista valmistetut sukat siirtävät kosteuden pois iholta paremmin kuin puuvillasukka. Kostea ja märkä sukka aiheuttaa helposti hankaumia ja hiertymiä. Ja sukathan tulee vaihtaa päivittäin.



Jalkineet käyttötarkoituksen mukaan

Kengät on liikkujan ja juoksijan tärkein työväline. Se on omaan jalkaan ja askellukseen sopiva. Väärin valittu kenkä voi korostaa jalan asentovirhettä.

Kengän tehtävänä on suojata jalkoja ulkoisilta tekijöiltä, kuten kylmyydeltä, kuumuudelta, kolhuilta ja kosteudelta. Jalkineet vaimentavat jalkoihin kohdistuvaa iskua kovilla alustoilla liikuttaessa. Ne suojaavat jalkapohjien omaa iskunvaimenninta, rasvapatjaa. Rasvapatjan oheneminen voi johtaa päkiä- ja kantapääkipuihin. Liikuttaessa kengät tukevat jalkojen asentoa ja edistävät niiden luonnollista toimintaa ja normaalia kävelyä. 

Hyvä kenkä on miellyttävä jalassa, eikä se uutenakaan purista, hierrä eikä hankaa.  Kengän pohjien paksuus tulisi olla on 1-2 cm. Pohjien taipuminen päkiän kohdalta mahdollistaa esteettömän varvastyönnön. Kengän on oltava myös tarpeeksi korkea- ja leveäkärkiset ja niissä on oltava tilaa myös pituussuunnassa varpaille ja kynsille. Kengissä tulee olla noin 0,5-1,5 cm käyntivara jalan mitan lisäksi, koska askeleen aikana sekä jalan pituus että leveys muuttuvat. Juostessa jalkaterän pituus voi lisääntyä jopa 1,5 cm. Hyvän kengän kantaosa on luja, riittävän pitkä ja ympäröi kantaluun estäen sen liiallista kallistumista. Suoralestiset kengät auttavat jalkaterää toimimaan suorassa toimintalinjassa kävelyn aikana ja estävät varpaita kääntymästä virheasentoon sekä ohjaa askellusta oikeaan suuntaan.  Taipuisa, joustava ja ohut pohja sekä kiertolöysä kenkä sallii jalan luonnollisen toiminnan.

Liian pienet kengät lisäävät jalkojen hikoilua, aiheuttavat jalkavaivoja ja estävät jalan normaalin toiminnan juoksun aikana. Liian iso kenkä taas ei anna jalalle tarpeeksi tukea. Jos jalka pääsee liikkumaan juoksun aikana, voi siitä aiheutua mm. akillesvaivoja. Kengät valitaan vuodenajan ja käyttötarkoituksen mukaan. Jalan yksilöllinen rakenne ja kehon paino vaikuttavat myös kengän valintaan. Irrotettava sisäpohja lisää kengän käyttöikää ja hygieniaa. Lenkkikenkien ominaisuudet säilyvät noin 800-1000 kilometriä. Käyttämällä useampaa kenkäparia lisäät kenkien käyttöikää. Kengät tarvitsevat myös palautumis- ja kuivumisaikaa.


Hoitamalla jalkojasi säännöllisesti edistät niiden hyvinvointia ja ehkäiset mahdollisia jalkaongelmia. Hyvä yleiskunto tukee myös jalkojen hyvinvointia. Mitä sinun jaloillesi kuuluu?


Juoksuterveisin

-pia-

 

Lokakuu meni yhdessä hujauksessa. Johtuikohan siitä, että töissä oli niin paljon ohjelmaa ja tapahtumia? Viikkoihin mahtui kehonkoostumusmittauksia, kokouksia, diabetesinfoja, opiskelua, luentojen järjestämistä ja juttujen kirjoittamista yhdistyksen jäsenlehteen. Oli myös mielenkiintoista olla järjestämässä yleisöluentoa unen vaikutuksesta terveyteemme. Aihe, josta on puhuttu liian vähän, mutta onneksi tilanne on nyt muuttunut ja muuttumassa. Toinen aihe, josta puhutaan liian vähän on suun terveys. Myös hieman juhlaa mahtui työn lomaan, kun sain osallistua paikallisen Luustoyhdistyksen 20-vuotisjuhlaan. Olipa kiva ja erilainen juhla, sillä juhlan lomassa pääsi tutustumaan Lavikseen ja tanssimaan poloneesia eli liikkumaan!



Minulla oli myös useampia liikuntaohjauksia, joten illat menivät joko ohjatessa muita tai tehden omia treenejä. Tämä on sitä työtä mistä nautin ja mitä teen mielelläni, mutta toistaiseksi se ei elätä, vaan leipä on saatava muusta työstä.

Maailman selkäpäivää vietettiin 16.10 ja olin esittelemässä Hölkkä-liiviä Selkäyhdistyksen tilaisuudessa Ratinan kauppakeskuksessa. Hölkkä-liivi tukee selän luonnollista asentoa ja ryhtiä. Liiviä käyttäessä niska- ja hartiaseudun lihakset sekä keskivartalon syvät lihakset aktivoituvat ja kireydet ylävartalossa vähenevät. Sekä aineenvaihdunta että veri lähtevät kiertämään. Samalla myös hengityslihaksisto pääsee toimimaan vapaammin. Oletko jo tutustunut tai kokeillut Hölkkä-liiviä?



Harjoittelu oli lokakuussa aika kevyttä, sillä kaksi ensimmäistä viikkoa meni treenatessa kohti Zagrebin maratonia ja seuraavat viikot taas palautellessa maratonilta. Lokakuun ensimmäisellä viikolla kilsoja tuli 43,5 kilometriä ja ohjelmassa oli kolme kevyttä peruslenkkiä 5-15 kilometrin väliltä ja yksi kovempi treeni, jonka tein vetoharjoituksena. Juoksin seitsemän kertaa kilometrin vedot kolmen minuutin palautuksella. Maratonviikolla juoksin vain kaksi puolentunnin lenkkiä, joista toinen oli kevyt ja toinen reipas lenkki. Maratonin jälkeisillä viikoilla juoksin tuntemuksen mukaan ja lepäilin joka toinen päivä. Myös kehonhuoltoa oli ohjelmassa kaikkina viikkoina eli olin tuttu näky venyttelytunneilla. Lokakuussa tuli yhteensä 205 kilometriä.



Ihastuin viime vuoden maratonmatkallani

Zagrebiin ja niimpä juoksin myös tänä vuonna maratonin siellä. Oli mukavaa ottaa pieni irtiotto arjesta ja käydä juoksemassa maraton! Matkakertomuksen voit lukea täältä.



Maratonin jälkeisillä viikoilla oli aikaa tutkia ja vertailla erilaisia harjoitusohjelmia ja juoksukouluja sekä suunnitella jo hieman ensi vuoden juoksuja. Laitoin arvat vetämään sekä Berliinin että Chicagon maratoneille, sillä yhtenä tavoitteena on juosta tulevina vuosina World Marathon Majors sarja. Chicagon maratonilta tulikin iloinen yllätys näin kuukauden lopuksi eli mukana ollaan maratonilla. Berliinin arvontaa saan vielä jännittää.

Haluan myös haastaa itseäni ja kokeilla uusia juttuja, joten juoksen Karhun kierroksen sijaan toukokuussa HCRD:ssa Helsinki City Doublen eli HCR:n + HCM:n yhteensä 63,3 kilometriä. Tarkemmat suunnitelmat teen kisojen ja harjoitusohjelman suhteen kuitenkin vasta joulukuussa, kun tämän vuoden juoksut on juostu ja työkuviot ovat selvillä. Vielä olisi edessä yksi maraton tänä vuonna ja sitten vuosi on pulkassa.


Näissä ajatuksissa kohti marraskuuta.

-pia-




 

tmi Pia Nykänen

Ilmoittaudu jouksukouluun

Blogi

Screenshot 2025-01-14 at 21.00.12.png
bottom of page