top of page

Jalat on kehon perusta ja ne tukevat meitä joka päivä ja välittävät useita erilaisia tuntemuksia. Haudomme jalkojamme sukissa ja kengissä monta tuntia päivässä. Kuormitamme ja rasitamme jalkojamme suurimman osan päivästä, joten sillä, millaisia sukkia pidämme, millaisilla jalkineilla liikumme ja miten hoidamme jalkojamme, on merkitystä. Mitä enemmän liikumme, sitä tärkeämpää on pitää huolta jaloistamme.



Pese päivittäin

Jalat tulee pestä päivittäin. Yleensä pelkkä vesipesu riittää, mutta tarvittaessa voi käyttää mietoa saippuaa tai kosteuttavaa perusvoidetta.  Hikoileviin jalkoihin kannattaa käyttää hapanta (pH< 5,5) pesunestettä, joka vähentää bakteerien kasvua ja hajua. Myös varpaan välit tulee pestä ja kuivata. Liiallinen liottaminen ja kylvettäminen lämpimässä vedessä kuivattaa jalkoja ja ohut varvasvälien iho saattaa hautua rikki.


Rasvaa tarvittaessa

Jalkojen rasvaus pitää ihon kimmoisana ja ehjänä. Kimmoisa iho kestää paremmin mekaanista rasitusta ja suojaa infektioilta. Jalat on hyvä rasvata päivittäin. Varpaan välit tulee jättää ilman rasvaa, sillä varvasvälien ohut iho hautuu ja rikkoutuu helposti rasvan vaikutuksesta. Mitä kuivempi iho, sitä rasvaisempaa voidetta tarvitaan. Kuivia ja kovettuneita kohtia on hyvä pehmittää rasvaamalla joko rasvaisella rasvalla tai öljyllä, ei raspaamalla. Käytä rasvaa vain sen verran, mitä iho imee. 



Tutki jalkasi säännöllisesti

Jalat tulisi tutkia säännöllisesti, vaikka niissä ei olisikaan mitään vaivaa tai ongelmaa. Tuntemalla jalkasi osaat reagoida nopeasti, jos niihin tulee ongelmia. Erityisen tärkeää jalkojen säännöllinen tutkiminen on silloin, kun jaloissa on jo huomattu ongelmia.

Tutki, ovatko jalkapohjat, varpaiden välit ja kynnet kunnossa. Tutki, onko iho ehjä, paksuuntunut tai halkeillut. Tutki, onko jaloissa punoitusta, turvotusta tai kuumotusta.

Jos jaloissa on ongelmia, kannatta jalat tutkituttaa ja hoidattaa jalkojehoitajalla tai jalkaterapeutilla.


Jumppaa jalkojasi

Jalkaterä muodostaa juostessa ponnistuksemme perustan. Jalkaterän tehtävänä on iskujen vaimentaminen, juostaminen ja jäykkänä vipuvartena toimiminen, joten se vaatii monipuolista kuormitusta. Huonot alaraajojen lihakset aiheuttavat jalkojen turvotusta ja nopeaa väsymistä, muutoksia hikoiluun sekä asentovirheitä. Parasta jumppaa jaloille on päivittäinen ja monipuolinen liikunta oman voinnin ja kunnon mukaan. Mitä vähemmän ja yksipuolisemmin liikuu, sitä tärkeämpää jalkojen jumppaaminen on, mutta myös paljon liikkuvien tulee jumpata jalkoja, etenkin venyttää ja rentouttaa niitä.

Jalkajumppa vahvistaa jalkojen lihaksia sekä ylläpitää lihasten ja nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa. Jumppaamalla voidaan estetää jalan virheasentojen syntymistä ja pahenemista sekä rasitusvammoja. Jalkajumppa parantaa jalkojen nestekiertoa ja vähentää turvotusta. 

Jalkojen voimisteluliikkeistä tärkeimpiä ovat pohjelihaksia vahvistava ja verenkiertoa vilkastuttava nilkkojen ojennus- ja koukistusliike, varpaiden harotus- ja suoristusliike joko sormilla auttaen tai lihasvoimalla tehden sekä varpailla- ja päkiöillä kävely. Myös jalkapohjien pieniä lihaksia tulisi aktivoida ja rentouttaa esimerkiksi tennis- tai golfpallolla hieroen. Kesällä hyvää jalkajumppaa on kävellä paljasjaloin tai kevytjalkineilla nurmella ja epätasaisilla alustoilla.



Sukilla on väliä

Sukat suojaavat jalkoja hankauksilta ja hiertymiltä sekä tietysti lämmittävät jalkoja. Ne toimivat kitkanpoistajina ihon ja kengän välissä sekä siirtävät kosteutta iholta pois. Sukan oikea koko on tärkeää. Liian pienet sukat vetävät varpaita suppuun lisäten varpaiden virheasentoja ja kynsiongelmia sekä turvotusta. Liian pienet sukat lisäävät myös jalkojen hikoilua sekä lisäävät riskiä varvasvälien hautumille. Liian iso sukka puolestaan aiheuttaa hiertymiä ja painaumia. Sukat ovat sopivan kokoiset, kun ne vastaavat jalkojen kokoa ja varpailla on tilaa liikkua sukkien sisällä. Sukassa ei saisi olla saumoja hiertämässä, esimerkiksi kiristävä resori estää jalan luonnollista nestekiertoa.  Materiaalin tulee hengittää ja päästää kosteus lävitse, mutta tuntua silti kuivalta. Sekoitemateriaalista valmistetut sukat siirtävät kosteuden pois iholta paremmin kuin puuvillasukka. Kostea ja märkä sukka aiheuttaa helposti hankaumia ja hiertymiä. Ja sukathan tulee vaihtaa päivittäin.



Jalkineet käyttötarkoituksen mukaan

Kengät on liikkujan ja juoksijan tärkein työväline. Se on omaan jalkaan ja askellukseen sopiva. Väärin valittu kenkä voi korostaa jalan asentovirhettä.

Kengän tehtävänä on suojata jalkoja ulkoisilta tekijöiltä, kuten kylmyydeltä, kuumuudelta, kolhuilta ja kosteudelta. Jalkineet vaimentavat jalkoihin kohdistuvaa iskua kovilla alustoilla liikuttaessa. Ne suojaavat jalkapohjien omaa iskunvaimenninta, rasvapatjaa. Rasvapatjan oheneminen voi johtaa päkiä- ja kantapääkipuihin. Liikuttaessa kengät tukevat jalkojen asentoa ja edistävät niiden luonnollista toimintaa ja normaalia kävelyä. 

Hyvä kenkä on miellyttävä jalassa, eikä se uutenakaan purista, hierrä eikä hankaa.  Kengän pohjien paksuus tulisi olla on 1-2 cm. Pohjien taipuminen päkiän kohdalta mahdollistaa esteettömän varvastyönnön. Kengän on oltava myös tarpeeksi korkea- ja leveäkärkiset ja niissä on oltava tilaa myös pituussuunnassa varpaille ja kynsille. Kengissä tulee olla noin 0,5-1,5 cm käyntivara jalan mitan lisäksi, koska askeleen aikana sekä jalan pituus että leveys muuttuvat. Juostessa jalkaterän pituus voi lisääntyä jopa 1,5 cm. Hyvän kengän kantaosa on luja, riittävän pitkä ja ympäröi kantaluun estäen sen liiallista kallistumista. Suoralestiset kengät auttavat jalkaterää toimimaan suorassa toimintalinjassa kävelyn aikana ja estävät varpaita kääntymästä virheasentoon sekä ohjaa askellusta oikeaan suuntaan.  Taipuisa, joustava ja ohut pohja sekä kiertolöysä kenkä sallii jalan luonnollisen toiminnan.

Liian pienet kengät lisäävät jalkojen hikoilua, aiheuttavat jalkavaivoja ja estävät jalan normaalin toiminnan juoksun aikana. Liian iso kenkä taas ei anna jalalle tarpeeksi tukea. Jos jalka pääsee liikkumaan juoksun aikana, voi siitä aiheutua mm. akillesvaivoja. Kengät valitaan vuodenajan ja käyttötarkoituksen mukaan. Jalan yksilöllinen rakenne ja kehon paino vaikuttavat myös kengän valintaan. Irrotettava sisäpohja lisää kengän käyttöikää ja hygieniaa. Lenkkikenkien ominaisuudet säilyvät noin 800-1000 kilometriä. Käyttämällä useampaa kenkäparia lisäät kenkien käyttöikää. Kengät tarvitsevat myös palautumis- ja kuivumisaikaa.


Hoitamalla jalkojasi säännöllisesti edistät niiden hyvinvointia ja ehkäiset mahdollisia jalkaongelmia. Hyvä yleiskunto tukee myös jalkojen hyvinvointia. Mitä sinun jaloillesi kuuluu?


Juoksuterveisin

-pia-

 

Lokakuu meni yhdessä hujauksessa. Johtuikohan siitä, että töissä oli niin paljon ohjelmaa ja tapahtumia? Viikkoihin mahtui kehonkoostumusmittauksia, kokouksia, diabetesinfoja, opiskelua, luentojen järjestämistä ja juttujen kirjoittamista yhdistyksen jäsenlehteen. Oli myös mielenkiintoista olla järjestämässä yleisöluentoa unen vaikutuksesta terveyteemme. Aihe, josta on puhuttu liian vähän, mutta onneksi tilanne on nyt muuttunut ja muuttumassa. Toinen aihe, josta puhutaan liian vähän on suun terveys. Myös hieman juhlaa mahtui työn lomaan, kun sain osallistua paikallisen Luustoyhdistyksen 20-vuotisjuhlaan. Olipa kiva ja erilainen juhla, sillä juhlan lomassa pääsi tutustumaan Lavikseen ja tanssimaan poloneesia eli liikkumaan!



Minulla oli myös useampia liikuntaohjauksia, joten illat menivät joko ohjatessa muita tai tehden omia treenejä. Tämä on sitä työtä mistä nautin ja mitä teen mielelläni, mutta toistaiseksi se ei elätä, vaan leipä on saatava muusta työstä.

Maailman selkäpäivää vietettiin 16.10 ja olin esittelemässä Hölkkä-liiviä Selkäyhdistyksen tilaisuudessa Ratinan kauppakeskuksessa. Hölkkä-liivi tukee selän luonnollista asentoa ja ryhtiä. Liiviä käyttäessä niska- ja hartiaseudun lihakset sekä keskivartalon syvät lihakset aktivoituvat ja kireydet ylävartalossa vähenevät. Sekä aineenvaihdunta että veri lähtevät kiertämään. Samalla myös hengityslihaksisto pääsee toimimaan vapaammin. Oletko jo tutustunut tai kokeillut Hölkkä-liiviä?



Harjoittelu oli lokakuussa aika kevyttä, sillä kaksi ensimmäistä viikkoa meni treenatessa kohti Zagrebin maratonia ja seuraavat viikot taas palautellessa maratonilta. Lokakuun ensimmäisellä viikolla kilsoja tuli 43,5 kilometriä ja ohjelmassa oli kolme kevyttä peruslenkkiä 5-15 kilometrin väliltä ja yksi kovempi treeni, jonka tein vetoharjoituksena. Juoksin seitsemän kertaa kilometrin vedot kolmen minuutin palautuksella. Maratonviikolla juoksin vain kaksi puolentunnin lenkkiä, joista toinen oli kevyt ja toinen reipas lenkki. Maratonin jälkeisillä viikoilla juoksin tuntemuksen mukaan ja lepäilin joka toinen päivä. Myös kehonhuoltoa oli ohjelmassa kaikkina viikkoina eli olin tuttu näky venyttelytunneilla. Lokakuussa tuli yhteensä 205 kilometriä.



Ihastuin viime vuoden maratonmatkallani

Zagrebiin ja niimpä juoksin myös tänä vuonna maratonin siellä. Oli mukavaa ottaa pieni irtiotto arjesta ja käydä juoksemassa maraton! Matkakertomuksen voit lukea täältä.



Maratonin jälkeisillä viikoilla oli aikaa tutkia ja vertailla erilaisia harjoitusohjelmia ja juoksukouluja sekä suunnitella jo hieman ensi vuoden juoksuja. Laitoin arvat vetämään sekä Berliinin että Chicagon maratoneille, sillä yhtenä tavoitteena on juosta tulevina vuosina World Marathon Majors sarja. Chicagon maratonilta tulikin iloinen yllätys näin kuukauden lopuksi eli mukana ollaan maratonilla. Berliinin arvontaa saan vielä jännittää.

Haluan myös haastaa itseäni ja kokeilla uusia juttuja, joten juoksen Karhun kierroksen sijaan toukokuussa HCRD:ssa Helsinki City Doublen eli HCR:n + HCM:n yhteensä 63,3 kilometriä. Tarkemmat suunnitelmat teen kisojen ja harjoitusohjelman suhteen kuitenkin vasta joulukuussa, kun tämän vuoden juoksut on juostu ja työkuviot ovat selvillä. Vielä olisi edessä yksi maraton tänä vuonna ja sitten vuosi on pulkassa.


Näissä ajatuksissa kohti marraskuuta.

-pia-




 

Ihastuin viime syksyn maratonreissullani Zagrebiin ja niinmpä ilmoittauduin jo keväällä uudelleen maratonille. Voi olla, että kolmas kerta toden sanoo ja juoksen maratonin myös ensi syksynä. Tällä kertaa lähdin kuitenkin nauttimaan syksyisestä Zagrebista ja minilomasta sekä juoksemisesta. Maraton oli tämän vuoden neljäs maraton ja kaikenkaikkiaan minun 15. maraton.



Kohti maratonia

Ilmoittautuminen maratonille ei ollut ihan yhtä helppoa kuin viime vuonna, sillä sain naistenpäivän kunniaksi ilmoittautmisen kymmenellä eurolla. Muutama muukin nainen taisi olla linjoilla samaan aikaan, sillä sain yrittää ilmoittautumista parisen tuntia. Myös matkaseurani Hanna-Leena sai yrittää ilmoittautumista parisen tuntia. Lopulta uurastus palkittiin ja saimme ilmoittautumisen läpi. Maratonin yhteydessä juostiin myös puolikas ja viiden kilometrin kisa.


Kisamaksun jälkeen olikin vuorossa lentojen ja hotellin buukkaus. Varasimme menolennon Köpenhaminan kautta ja paluulennon Tukholman kautta. Lennoille tuli hintaa noin 300 euroa. Kuulin, että Helsingistä pääsisi suoralla lennolla Zagrebiin torstaisin ja sunnuntaisin, mutta ne eivät sopineet aikatauluumme.

Hotellin etsimiseen ei mennyt kauaa, sillä päädyimme Best Western Hotel Astoriaan, jossa yövyin viime vuoden reissullani. Hotelli sijaitsi keskustassa ja kävelymatkan päässä sekä nähtävyyksistä että maratonin lähtö- ja maalialueesta. Huoneen hintaan sisältyi monipuolinen buffeeaamiainen klo 6.30-10.30 välillä. Myös gluteeniton ruokavalio oli huomioitu. Hotellissa oli myös lounas- ja päivällismahdollisuus, jota emme kuitenkaan käytänyt. Huoneessa oli vedenkeitin ja hotellin aulassa oli tarjolla aamusta iltaan kahvia ja teetä. Hintaa kolmelle yölle tuli noin 163 euroa. Mielestäni hotellin hinta-laatusuhde oli ok.



Kisaviikolla tuli sähköpostiin viesti maratonin käytännön asioista. Juoksunumeron sai hakea kisaviikolla Intersportista (Petrinjska Street 3) ja viikonloppuna Europan Housista (Jurišićeva Street 1). Molemmat sijaitsivat hotellin ja Ben Jelacic aukiota lähellä.


Lentokentältä pääsee kätevästi lentokenttäbussilla Zagrebin linja-autoasemalle, jonne matka kesti noin 30-40 minuuttia liikenneruuhkasta riippuen. Hintaa tuli n. 4 euroa (30 HRK). Matkan pystyi maksamaan kunilla, euroilla tai pankkikortilla. Bussiasemalta oli noin 15 minuutin kävelymatka hotellille. Kävely hotellille aurinkoisessa säässä teki hyvää matkustamisen jälkeen. Illalla kävimme kaupungilla pienellä kävelylenkillä ja haimme juoksunumerot. Kisakassissa oli tällä kertaa proteiinijauhetta ja -juomaa, Alpro-soijajuomaa, Pipi-appelsiinilimpparia, energiageeli, kylmägeelinäyte ja kisapaita. Kassin sisältö oli pienoinen pettymys viime vuoden runsaaseen sisältöön. Juoksunumeron haku hoitui nopeasti henkilökorttia tai passia näyttämällä. Ennen hotellille paluuta kävimme syömässä Gostionica-restoran Purgerissa, joka sijaitsi hotellimme läheisyydessä. Unta ei tarvinnut kovin kauan odottaa matkapäivän jäljiltä.



Maksimir-puisto

Lauantaina 13.10 heräsimme virkeinä ja runsaan buffeeaamiaisen jälkeen lähdimme kävellen kohti Maksimir-puistoa, joka sijaitsi noin kolmen kilometrin päässä Zagrebin keskustasta. Puistoon pääsee keskustasta myös ratikoilla 1, 9, 11, 12 ja 17. Puisto on toiminut kaupunkilaisten virkistyspaikkana 1700-luvun loppupuolelta lähtien ja sen itäpäässä on kaupungin eläintarha. Puisto on kaupungin suurin puisto ja sen yhteydessä on viisi järveä, paljon erilaista kasvillisuutta sekä lukuisia hiekkateitä ja polkuja. Polut houkuttelivat juoksemaan, mutta tällä kertaa kävely sai kuitenkin kelvata. Päivä oli aurinkoinen ja lämmin, joten puistossa vierähti useampi tunti. Kesäkartanon yhteydessä toimii kahvila, jonka terassilla nautimme päiväkahvit ennen kuin palasimme takaisin hotellille. Samalla reissulla kävimme katsastamassa myös Maksimiri- jalkapallostadioinin, jolla pelaa Dinamo Zagreb joukkue sekä Kroatian maajoukkue. Alueella oli myös urheilukentän, joka oli jo parhaat päivänsä nähnyt.



Illalla kävimme nauttimassa pastaa hotellin lähellä olevassa Don Vito`s ravintolassa. Minun tomaatti-pasilika-sipuli pasta oli herkullinen ja edullinen. Paikka oli viihtyisä ja tarjoilu pelasi.



27. Zagreb Marathon

Sunnuntaina 14.10 heräsin kello 6.45 ja kello 7.00 olin jo nauttimassa aamupalaa, joka koostui hedelmistä, leivistä, jugurtista, tuoremehusta ja kahvista. Aamupalan jälkeen löhöilin hotellihuoneessa ja kävin juoksureitin mielessäni läpi. Koska lähtöalueelle oli vain noin 10 minuutin matka, lähdin kisapaikalle vasta puolituntia ennen starttia. Juoksun ajaksi oli luvattu + 16-20 astetta, joten päädyin hihattomaan paitaan ja puolipitkiin trikoisiin. Lähtöalueella otimme muutamia kuvia ja fiilistelimme tunnelmaa. Veimme reput säilytykseen vähän enennen lähtöä ja homma hoitui jonosta huolimatta suhteellisen nopeasti. Vähän meille tuli kiire, kun jäimme liian pitkäksi ajaksi kuvaamaan. Reppu narikkaan ja käteen saimme rannekkeen, jossa oli säilytysnumero.


Lähtöalueella oli tiivis tunnelma. Juoksijoita oli 50 eri maasta noin 3300. Suomalaisia oli lähtölistan mukaan vain neljä, minä ja Hanna-Leena sekä kaksi miestä. Maratonille lähti 709 juoksijaa. Maratonilla oli 3:30, 3:45, 4:00 ja 4:30 tunnin jänikset ja juoksuaikaa oli viisi ja puolituntia. Reitillä oli viisi huoltopistettä. Jokaisella pisteellä oli tarjolla vettä, urheilujuomaa, cokista, banaania, appelsiinia ja keksiä sekä sokeripaloja. Joillakin pisteillä sai myös vesipullon matkaan mukaan, jos halusi.



Lähtö tapahtui klo 10.00 Ben Jelacic aukiolta, jossa myös maali sijaitsi. Aukio on Zagrebin pääaukio ja liikenteen solmukohta. Maraton juostiin kahtena kierroksena kaupungin kauduilla keskustassa. Kadut oli suljettu muulta liikenteeltä meille juoksijoille, joten tilaa ja leveyttä oli alkuruuhkan jälkeen. Maraton juostiin siis kahtena lenkkinä, ensin juostiin pois päin keskustasta noin 8 km ja samaa reittiä takaisin kaupunkiin ja sen jälkeen juostiin kaupungin keskustassa noin 2,5 km lenkki edestakaisin ennen kuin lähdettiin uudelle kierrokselle. Reitti oli tasainen muutamine loivine ala- ja ylämäkineen. Keskustassa oli ratikkakiskoja ja ainakin minä sain silloin katsella jalkoihini. Kilometrit oli merkitty hyvin ja niiden sijainti vaihteli omaan gepsiin nähden noin 5-20 metriä.


Kuva: www.zagreb-marathon.com


Kuten aina, lähtö ja ensimäiset kilsat olivat ruuhkaisia. Parista kolmesta kilsasta eteenpäin sai juosta omaan tahtiin pois kaupungin ydin keskustasta. Olin päättänyt lähteä matkaan ilman suurempia tavoitteita. Ajatuksena oli juosta tuntemuksen mukaan ja nauttia juoksemisesta. Ensimmäiset kilsat menivät tosiaan pienoisessa ruuhkassa ja sai katsella jalkoihin, ettei kaadu tai juokse edellä olevan kantapäille, mutta noin kolmen kilsan jälkeen oli tilaa juosta. Juoksu kulki alusta asti, joten päätin antaa mennä ja katsoa miten käy. Oli mukavaa juosta yhdessä Hanna-Leenan kanssa. Ensimmäisillä huoltopisteillä oli hieman ruuhkaa, mutta sen jälkeen sai hyvin napattua juoman huoltopisteillä. Muutaman huoltopisteen jätin väliin, koska sain hörpittyä vettä pullosta. Vesipullo helpotti huomattavasti omaa juoksemistani, vaikka ei ollutkaan mukavaa kuljettaa pulloa mukana. Noin 30 kilometrin jälkeisellä huoltopisteellä olisin halunnut cokista, mutta mukit olivat loppuneet. Jäin ilman kokista ja muutama v-alkuinen sana tuli sanottua!


Ensimmäiset kilsat olivat vauhdin hakemista ja viiteen kilsaan tulin ajassa 28:18. Kymppi tuli juostua vähän liian lujaa noin 55 minuuttiin ja tämähän sitten kostautui loppumatkasta. Myös puoliväliin tulin hieman liian lujaa. Puolikkaan kohdalla kello näytti 1:56:26.

Juoksin noin 25 kilsaan 5:17-5:40 kilometrivauhdilla ja olin yllättynyt, miten helppoa juokseminen oli. Vaikeudet alkoivat noin 28 kilometrin kohdalla, jolloin vauhti hidastui noin 5:50-6:10 kilometrivauhtiin.

Oikea pakarani alkoi oireilla ja lievä kipu levisi oikean pohkeeseen. Sinnikkäästi jatkoin juoksua ja ilman Hanna-Leenan kannustusta olisi vauhti hiljentynyt jo paljon aiemmin ja ehkä olisin laittanut helpommin kävelyksi. Kolmeen kymppiin saavuin ajassa 2:48:51. Välillä juoksu oli helpompaa ja välillä vaikeampaa. Juoksuvauhti hidastui noin 35 kilometrin jälkeen jälleen selvästi ja 39-40 kilsan kohdalla oli pakko ottaa muutama kävelyaskel, jotta päässisin maaliin.


Kannustusta sai pitkin matkaa ja varsinkin keskustassa oli hulinaa, kannustajia ja läpsyjen antajia. Sain nostettua juoksuvauhdin vielä viimeiselle kahdelle kilsalle ja maalisuoralla irtosi perinteinen loppukirikin. Maaliin saavuin ajassa 4:07:22. Aikani oli jälleen perus maraton settiä eli mentiin vähän yli neljän tunnin. Keskivauhti oli noin 5:50/ kilometri ja keskisyke 151. Kaloreita kului juoksun aikana 2038 kcal.



Maratonin jälkeen jäimme istuskelemaan ja nauttimaan järjestäjien tarjoamaa keittolounasta suihkulähteen reunalle auringon paisteeseen. Suihkun ja pienen lepohetken jälkeen lähdimme päivälliselle Trattoria Leonardo ravintolaan. Pizza ja pari lasia punaviiniä teki hyvää. Hintaa aterialle tuli noin seitsemän euroa.



Mielestäni kisajärjestelyt toimivat jälleen hyvin. Miinusta annan maalihuololle, joka oli mielestäni huonompi kuin viime vuonna. Myös kisakassin sisältö oli viime vuotiseen sisältöön pettymys. Pidän Zagrebin maraton tasaisesta reitistä ja mukavasta tapahtumasta. Zagrebiin on helppo tehdä omatoiminen maratonmatka. Kaupunki on edullinen ja sopivan kokoinen viikonloppumatkaksi. Voin suositella Zagrebin maratonia.


-pia-

 

tmi Pia Nykänen

Ilmoittaudu jouksukouluun

Blogi

Screenshot 2025-01-14 at 21.00.12.png
bottom of page