top of page

Olen asunut jo parikymmentä vuotta Tampereen seudulla, mutta Tampere maraton on jäänyt jostain syystä uoksematta. Päätin sitten hetken mielijohteesta ilmoittautua maratonille viimeisenä ennakkoilmoittautumispäivänä, pari päivää ennen maratonia. Mitään ennakko valmisteluja en siis tehnyt ja tavoitteena oli lähteä testaamaan tämän hetkinen kunto eli miten olen palautunut viiden viikon takaisesta Nuts Ylläs Pallas juoksusta ja missä mennään Zagrebin maratonin suhteen, jonka juoksen 14.10.



Hyvin nukutun yön ja monipuolisen aamupalan jälkeen laitoin juoksukamat kassiin ja suuntasin kulkuni kohti Ratinaa. Ihanan lyhyt matka kisapaikalle, sillä matka kesti noin 20 minuuttia. Ratinassa kävin moikkaamassa Hölkkä-liivin Tiinaa ja Eveliinaa ennen kuin siirryin pukkariin vaihtamaan juoksukamat päälle. Käytän tällä hetkellä Hölkkä-liiviä tehostamassa mäkitreenejä ja keväällä käytin liiviä pitkillä lenkeillä tukemassa ryhtiä ja aktivoimassa ylävartaloa. Ohjasin myös kevään ja kesän aikana Hölkkäliivi-lenkkejä Pyynikillä.


Ennen maratonia olo oli rento, ehkä vähän liiankin rento, sillä olin jopa unohtanut omat urheilujuomani kotiin. Tämä tarkoitti sitä, että juoksu mennään geeleillä ilman tuttua omaa urheilujuomaa. Lähtöalueelle menin kymmenen minuuttia ennen starttia ja etsin neljäntunnin jänikset. Tarkoituksena oli juosta tasaista vauhtia jänisten mukana ja kiristää vauhtia lopussa, jos olisi varaa. Hieman minua jännitti, miten juoksu sujuu, kun maraton juostaan neljänä 10,5 kilometrin lenkkinä. Olen juossut maratonin vain yhtenä tai kahtena lenkkinä, joten useamman kierroksen juokseminen jännitti. Mietin myös, kuinka helppoa on jättää juoksu kesken, kun juoksee useamman kerran stadionille. Keskeyttäminen olisi tarvittaessa ollut helppoa. Reitti oli tuttu, sillä treenimaastoni kulkee osittain maratonin reittiä.



Reitti oli nopea ja aika tasainen ja suurimmalta osin juostiin asfalttia pitkin. Stadionilta reitti suuntautui Ratinan rantaa pitkin kohti Arboretumia ja Vihilahtea sekä Rantaperkiötä. Reitti kulki Pyhäjärven tuntumassa ja tuuli vilvoitti kivasti, kun juostiin rannassa ja Arboretumissa. Muutama hääparikin tuli bongattua matkan varrella Arboretumissa.

Alkumatka juostiin asfaltilla ja noin kilometrin jälkeen juoksualusta vaihtui heikkatieksi. Ensimmäinen huoltopiste oli Vihilahdessa noin kolmen kilometrin kohdalla. Huoltopisteen jälkeen juostiin muutama pikku mäki tai oikeastaan nyppylä ennen kuin kaarrettiin omakotialueelle ja hiekkatie vaihtui jälleen asfalttiin. Nuolialan tietä pitkin oli kiva rullata kohti Vihilahtea ja Arboretumia, jossa oli toinen huoltopiste. Huoltopisteen jälkeen juostiin hiekkatietä pitkin kohti Hatanpään sairaalaa. Matka jatkui asfaltilla Hatanpään valtatietä ja Ratinan rantaa pitkin kohti stadioinia, jossa juostiin ratakierros ennen seuraavaa kympin kierrosta. Stadioinilla oli kolmas huoltopiste. Ja tämä kaikki siis juostiin neljä kertaa.


Reittikartta: Tampereen Maratonklubi


Ensimmäiset kaksi kierrosta saatiin juosta aurinkoisessa säässä ennen kuin aurinko meni pilvien taakse. Keli oli lämmin ja nestettä kului yllättävän paljon. Juoksu sujui suht kivasti, vaikka meno oli kankeaa ja vaikeaa. Taisi Nuts Ylläs Pallas juoksu ja Lofoottien vaellukset painaa vielä jaloissa, sillä sen verran raskas askel oli ja vauhti kadoksissa. Ensimmäinen kierros sujui rennosti jänisten ja muiden juoksijoiden kanssa jutellessa. Eka kymppi taittui aikaan 56:03. Toinen kymppi meni vähän reippaammin ja juoksin sen jänisten edellä omaan tahtiin. Kahteenkymppiin saavuin ajassa 1:51:58. Kolmas kierros oli vaikein ja jouduin juoksemaan sen osittain yksin, sillä nyt jänikset juoksivat muutaman metrin edessäni. Kolmen kympin aika oli 2:50:29. Viimeinen kymppi oli helpompi kuin edellinen, mutta hitain. Jouduin välillä ottamaan muutamia kävelyaskelia ja pitkät pätkät sain myös juosta yksin. Neljänkympin kohdalla kello näytti 3:52:29 ja maalissa kello pysähtyi aikaan 4:06:46. Keskivauhti oli noin 5:49/ kilometri ja keskisyke oli 155.



Hultopisteitä oli kolme ja ne olivat noin kolmen kilometrin välein. Join jokaisella pisteellä sekä urheilujuomaa että vettä. Tarjolla oli myös mehua, banaania, rusinoita ja suolakurkkuja. Toisesta kierroksesta alkaen otin kahdella huoltopisteillä geelit ja stadioinilla urheilujuoman ja veden. Omakotialueella oli monen pihan edessä omenakori, josta sai ottaa matkaevästä ja moni ottikin. Itse en pysty juoksun aikana syömään oikein mitään. Joskus saatan ottaa banaanin tai suolakurkun. Hultopisteen pitäjät kannustivat upeasti juoksijoita samalla kun tarjosivat vettä ja urheilujuomaa, myös liikenteenohjaajat tsemppasivat mahtavasti meitä juoksijoita. Matkalla oli myös monia tuttuja ja tuntemattomia kannustamassa. Oli kiva bongata tuttuja kasvoja reitin varrelta.


Jalat olivat sen verran kankeat, että perinteinen loppukiri ei irronnut maalisuoralla. Maaliin saavuin siis ajassa 4:06:46. Aikani oli perus maraton settiä eli mentiin vähän yli neljän tunnin. Viimeiselle kierrokselle lähtiessä kuulin, että olen omassa sarjassani toisena noin minuutin jäljessä kisaa johtavaa juoksijaa. Voittajalle hävisin lopulta 1:24 eli viimeisellä kierroksella tuli eroa lisää. Oli kiva käydä pokkaamassa komea pokaali urakan jälkeen. Tämä olikin jo toinen N50 sarjan kakkossija tänä kesänä, sillä olin toinen myös Nuts Ylläs Pallas 55 km kisassa.



Ilta menikin sitten juoksusta palautuessa. Ensin perinteisesti pizza-ateria ja sitten poreisiin rentouttamaan väsyneitä lihaksia.



Tapahtuma oli rento ja mukava. Reitti oli kiva, tasainen ja maisemat kauniit, etenkin Arboretumissa. Tuo neljän kierroksen kiertäminen ei taida olla ihan minun juttuni. Taidan olla enemmän yhden tai kahden kierroksen juoksija. Järjestelyt toimivat hyvin vapaaehtoisvoimin. Kiitos järjestäjille ja vapaaehtoisille mukavasta tapahtumasta. Ilman teitä ei tapahtumaa olisi. Kiitos myös mahtavasta kannustuksesta huoltopisteitä pitäneille ja liikenteenohjaajille. Olitte huippukannustajia! Kiitos myös neljäntunnin jäniksille Ninalle ja Harrille hyvästä tsemppauksesta. Juoksu oli ensimmäinen Tampereen maraton, mutta ei varmasti viimeinen. Voin suositella!



Juoksuterveisin

-pia-

Vau, mikä elokuu! Onnistuneita treenejä, mukavia tapahtumia ja kivoja työjuttuja. Aurinko paistoi ja lämmintäkin oli ihan kivasti, eikä muutamat sadekuurot haitanneet menoa. Kyllä tänä kesänä on saanut aurinkoenergiaa syksyn pimeyttä vasten. Meikäläiselle lämpö sopii, eikä lämpimät kelit ole harjoitteluani haitanneet.



Lomailin vielä elokuun alkupäivät ja myös treenaamisen suhteen pidin lomaa. Juoksentelin, venyttelin ja tein kävelylenkkejä metsässä nauttien elokuun lämpimistä aamuista ja illoista. Aloittelin vähitellen myös salitreenit. Teen mielelläni erilaisia kuntopiirejä ja suunnittelin syksylle pari uutta kuntopiiriä, joita testasin salilla. Syksyn aikana minun pitäisi mennä salilla mukavuusalueeni ulkopuolelle ja kokeilla kunnon punttitreeniä. Saas nähdä, miten käy?



Mökillä tuli vietettyä aikaa enemmän kuin viime kesänä. Kuljeskelin metsässä, juoksin metsäteillä ja poluilla sekä keräsin satoa kasvimaalta. Sieniä en löytänyt metsässä samoillessani, mutta puolukkaa näyttää tulevan. Oli ihanaa istua saunan jälkeen omalla terassilla ja nauttia leudoista elokuun illoista sekä hiljaisuudesta.



Työpöytäni ääreen palasin 6.8. Töissä elokuu oli vielä rauhallista, mutta syyskuun alussa toiminta pyörähtää kertaheitolla käyntiin. Syksylle on luvassa mielenkiintoisia työjuttuja ja tapahtumia sekä pää- että sivutyössäni. Syyskuun alussa alkaa myös omat ohjaukseni, joita odotan innolla. Lomani aikana ehdin myös kirjoittaa Lofoottien vaellusjutut ja julkaisen ne syksyn aikana. Olehan kuulolla!


En ole koskaan juossut maratonia Tampereella ja siitä olen aina silloin tällöin saanut kuullu. Päätin sitten ilmoittautua maratonille viimeisenä ennakkoilmoittautumispäivänä, neljä päivää ennen maratonia. Mitään ennakko valmisteluja en siis tehnyt ja tavoitteena oli lähteä testaamaan tämän hetkinen kunto eli miten olin palautunut viiden viikon takaisesta Nuts Ylläs Pallas juoksusta ja missä mennään Zagrebin maratonin suhteen, jonka juoksen 14.10. Juoksu sujui suht kivasti, vaikka meno oli kankeaa ja vaikeaa. Aikani oli perus maraton settiä eli vähän yli neljän tunnin. Maraton juostiin neljänä noin 10 kilometrin lenkkinä ja viimeiselle kierrokselle lähtiessä kuulin, että olen omassa sarjassani toisena. Maaliin tulin ajassa 4:06:46 ja olin N50 sarjassa toisena. Oli kiva käydä pokkaamassa pokaali urakan jälkeen. Ilta meni juoksusta palautuessa. Ensin pizzaa ja sitten poreisiin rentouttamaan lihaksia.





Olen jo muutaman vuoden kuulunut HCRD street teamiin ja saimme koottua viestijoukkueen RUN FEST tapahtumaan. Olin Merituulin, Katjun ja Lauran kanssa Helsinki City Running Dayn pisteellä markkinoimassa ensi vuoden juoksutapahtumaa ja osallistuimme myös viestiin. Juoksimme 4.2km viestiosuudet Meri- ja Kaivopuistossa. Hieman lauantain maraton painoi jaloissa, mutta sain juostua osuuteni tasaiseen tahtiin. Oma kello näytti aikaa 19:45:0 eli ihan kelpo spurtti. Kiva juoksutapahtuma ilman kilpailufiilistä, vaikka ainahan sitä, syttyy, kun saa numerolapun rintaan!



Lomakuukauden aikana juoksukilometrejä tuli yhteensä vain 181,5, mutta muuta liikuntaa tuli sitäkin enemmän. Syyskuussa treenataankin sitten kunnolla kohti Zagrebin maratonia. Ajatuksissa on juosta myös puolikas tai kymppi syksyn aikana.

Mukavaa syyskuuta ja kepeitä askelia!


Juoksuterveisin

-pia-

Updated: Jul 30, 2019

Helteinen ja vauhdikas heinäkuu takana. Heinäkuun ensimmäiset kaksi viikkoa meni vielä töitä tehdessä ja valmistautuessa Nuts Ylläs Pallas juoksuun. Työn, treenien ja lomailun lomaan mahtui myös hieman juhlaa, sillä kuopus tuli täysi-ikäiseksi ja serkkuni poika pääsi ripille. Lomastani viikko kului Lofooteilla vaeltaessa ja viikko mökillä helteestä nauttiessa.



Viikkolla 27 alkoi harjoittelun kevennys kohti Nutsia ja juoksukilsoja tuli yhteensä 65. Juoksin neljä kevyttä peruskestävyyslenkkiä kilometrivauhtien ollessa noin 5:50-6:00/ kilometri ja yhden reippaamman lenkin kilometrivauhdin ollessa noin 4:48/ kilometri. Venyttelytunnille en töiden lomasta ehtinyt kuin kerran ja kotonakin venyttelyt jäivät aika vähälle. Mitenhän saisin itseni venyttelemään paremmin kotona?

Töissä alkoi olla jo aika hiljaista ja enimmäkseen aika meni alkuvuotta arvioidessa ja syksyn toimintaa suunnitellessa. Pitkillä lenkeillä tuli suunniteltua oman yrityksen kuvioita sekä syksyn juoksuja. Viikko päättyi serkkuni pojan rippijuhliin Huittisissa. Oli kiva nähdä isäni puolen sukulaisia pitkästä aikaa.


Viikko 28 meni todella nopeasti. Edessä oli ihanan lyhyt työviikko, sillä torstaina alkoi kesälomani. Kirjoittelin yhdistyksen jäsenlehteen juttua luontoliikunnasta ja suunnittelin sekä kuvasin jutun yhteyteen metsäkuntopiirin. Kivaa vaihtelua toimistotyöhön. Oli ihana siivota työpöytä tyhjäksi, jättää lomaviesti sähköpostiin ja sulkea työpuhelin.

Ennen Nutsia kävin juoksemassa kaksi kertaa ja muuten lepäilin ja tankkasin etenkin nestettä. Tiistaina juoksin 10 kilometrin lenkin 5:24 kilometrivauhdilla ja osallistuin venyttelytunnille. Aktiiviset venytykset tekivät tosi hyvää kropalle. Torstaina tein vajaan tunnin juoksu-kävelylenkin kymmenen tunnin autossa istumisen jälkeen ja perjantaina juoksin kevyen 5 kilometrin lenkin Ylläksellä. Kilometrejä tälle viikolle tuli 72.

Keskiviikkona pakkasin juoksukamat sekä Lofootin reissukamat ja torstaina suuntasin kulkuni kohti Äkäslompoloa ja Nutsia. Hieman oli koko viikon perhosia vatsassa, sillä minua jännitti, miten selviäisin 55 kilometrin urakasta ja millainen keli juoksun aikaa tulee olemaan. Myös tuleva juoksumaasto mietitytti, sillä polkujuoksukokemukseni on aika olematonta. Kaikki meni kuitenkin hyvin ja juoksun vaiheet voit lukea täältä.



Viikko 29

Ensimmäinen lomaviikkoni kului vaeltaessa ja juostessa Lofoottien upeissa maisemissa. Vaellustunteja tuli paljon, mutta kilometrejä vähemmän, sillä ajoittain maasto oli hankalakulkuista ja edellisviikkojen sateet näkyivät mutaisina polkuina. Vaellustunteja tuli yhteensä 15 ja kilometrejä 35. Lofoottien reissusta voit lukea täältä.



Viikko 30

Reissusta on ihanan palata kotiin ja mikään ei kyllä voita omaa sänkyä. Alkuviikon olin kotona ja hoidin yritykseni juoksevat asiat kuntoon ennen kuin siirryin nauttimaan mökkilomasta Turun saaristoon. Suunnittelin myös harjoitusohjelman loppuvuodeksi ja aloitin treenaamisen kohti syksyn juoksuja. Edessä on ainakin Zagrebin maraton 14.10 ja Honolulun maraton 9.12.

Yksi puolikas pitäisi vielä keksiä jostain syksylle ja mielellään kokeilisin myös kympin juoksua.


Juoksin kolme peruskestävyyslenkkiä kilometrivauhdin ollessa 5:55-6:15 ja kaksi reipasta lenkkiä kilometrivauhdin ollessa 5:30. Kilometrejä tuli yhteensä 42,5. Oli ihana juosta lenkkejä tutuilla mökkiteillä ja poluilla auringon paistaessa ja lämmön hivellessä kehoa. Parasta oli luonnon rauha ja puhdas ilma sekä vilvoittava uinti meressä lenkin jälkeen. Oli myös ihanaa, kun sai syödä kaikki ateriat aamupalasta iltapalaan ulkona. Kesällä syön paljon kala- ja kasvisruokia sekä marjoja. Tänä kesän olen syönyt jostain syystä myös jäätelöä aikalailla. Mökillä tuli huomaamatta myös paljon hyötyliikuntaa erilaisten askareiden kautta.



Viikko 31

Heinäkuun viimeisinä päivinä tuli juostua vielä muutama lenkki. Tein perinteiset juoksulenkkini Smöraskenille (12 km) ja Högsaren losille (10 km).


Heinäkuussa tuli kilometrejä yhteensä 201,5 kilometriä.



-pia-



bottom of page