Tjedbergtind

Lofooteilla on kymmeniä toinen toistaan hienompia vaellusreittejä, joista suurin osa on muutaman tunnin mittaisia reittejä. Varusteeksi riittää hyvät juoksu- tai vaelluskengät, retkieväät ja varalle sadeasu, sillä sää voi muuttua hyvinkin nopeasti etenkin vuorten huipulla.  

Osa reittien lähtöpaikoista oli aika huonosti merkitty ja parkkitilaa oli vähän, mutta onneksi tien varteen sai yleensä auton hyvin jätettyä. Reitit taas oli merkitty suhteellisen hyvin. Itse otin reiteistä kuvan kännykkään varmuudeksi, mutta eipä karttaa tarvinnut reitin varrella puhelimesta katsella. Kaikilla reiteillä pystyi myös juoksemaan, joskin ei ihan kaikkia kohtia - tai en ainakaan minä! Tutustuin reitteihin etukäteen 68.north.comkautta.

Aurinkoinen ja lämmin sää suosi meidän vaelluksia ja lomaamme. Edeltävien viikkojen sateet näkyivät mutaisina reitteinä vaelluksilamme, mutta maisemat olivat juuri niin upeat kuin olin kuullut ja kuvitellut. 

Olimme ensimmäisen yön Hennigsvaerissa, jonka läheltä löytyi useita vaelluskohteita (mm. Stor-Kongsvatnet rundt, Heiavannet ja Festvågtinden). Ensimmäiseksi vaelluskohteeksemme valikoitui Tjedbergtind, joka sijaitsi noin 24 kilometrin päässä majapaikastamme.

Reitti lähtee noin 2 kilometriä Svolvaerista länteen päin E10 tien varresta Esso-huoltoaseman takaa. Vaelluksen lähtöpaikkana on parkkipaikka, joka on tosiaan vain parin sadan metrin päässä päätieltä ja Esso-huoltoasemalta. Vaelluksen lähtöpaikkaa saimme hetken etsiä, koska emme huomanneet kylttiä koivikon keskeltä. Onneksi ystävällinen postipoika näytti meille lähtöpaikan. Muuten reitti oli hyvin merkitty.  

Reittivaihtoehtoja oli kaksi. Toinen lähti hiekkatietä oikealle ja toinen vasemmalle. Me päätimme mennä toista reittiä ylöspäin ja toista alaspäin. Lähdimme siis kapuamaan oikean puoleista reittiä ylöspäin. Ensimmäiset kilometrit sai kävellä lähes kokonaan loivasti nousevaa hiekkatietä ja sen jälkeen ylös menevää polkua. Polku oli aika mutainen sadeviikkojen jäljiltä ja välillä eteneminen oli todella hankalaa. Maasto oli vaihtelevaa ja välillä mentiin kalliota ja välillä kivikkoa tai juurakkoa pitkin.

Ylhäällä oli kaksi erillista huippua, joista molemmista avautui upeat näköalat. Me kiipesimme ensin ylemmälle huipulle (367 m) ihailemaan vuorimaisemaa. Reitti huipulle eteni ensin polkua pitkin, joka muuttui vähitellen kivikkoiseksi ja jyrkemmäksi. Jyrkimmässä kohdassa sai kiivetä ylös köyden avulla, mutta onneksi köysimatka oli lyhyt. Huipulla söimme eväät ja saimme samalla ihailla upeaa vuoristomaisemaa, ennen kuin siirryimme alemalle huipulle.  

Alaspäin meno seuraavalle huipulle oli välillä haasteellista kivikossa, mutta loppumatka sujuikin taas polkua pitkin. Alemmalta huipulta aukesi näkymät Vestfjordille, Svolvaerille ja Kabelvågille sekä merelle. 

Paluumatka autolle sujui välillä reippaammin ja välillä hitaammin kivikkoista ja juurakkoista polkua pitkin. Välillä sai ottaa koivun rungosta kiinni, jotta ei lentänyt nokilleen ja välillä sai ihailla kukkaloistoa. Viimeinen kilometri oli jälleen hiekkatietä.

Vaelluksen pituudeksi tuli noin 5 kilometriä ja aikaa kului parisen tuntia. Reitti oli suhteellisen helppo kävellä ja myös juokseminen onnistui. Reitti oli mielestäni mukava. Tjeldbergtinden on hyvä retkikohde kaiken ikäisille ja se sopii hyvin myös lapsiperheille. Sekä lapsiperheitä että ikäihmisiä tulikin reitillä yllättävän paljon vastaan. Myös suomalaisia oli paljon liikenteessä.

Vaellusterveisin

-pia-

Firstbeat Hyvintianalyysi

Suoritin kevään aikana Firstbeat Hyvinvointianalyysin käyttäjäkoulutuksen ja samalla tuli testattua myös omaa palautumista etenkin erityyppisestä liikunnasta. Vaikka moni asia treenien ja palautumisen suhteen oli tiedossa, avasi mittaustulosten näkeminen asiaa vielä paremmin. Mittauksen jälkeen teinkin muutoksia harjoitusten ajankohtiin ja kiinnitän nykyisin enemmän huomiota palautumiseen.

Mittauksen tarkoituksena on auttaa tunnistamaan yksilöllisiä stressitekijöitä niin työssä kuin vapaa-ajalla. Analyysin avulla nähdään, mitkä ovat keskeisiä kuormitustekijöitä omassa arjessa, mikä auttaa palautumaan ja millaiset ovat liikunnan vaikutukset. Mittauksen avulla saadaan siis apua myös treenien suunnitteluun, sillä mittaus auttaa löytämään sopivan tavan ja tason liikkua.

Tein itselleni kolmen vuorokauden mittauksen kahtena arkipäivänä ja viikonloppuna. Hieman minua mietitytti, miten elektrodit pysyvät paikoillaan ja kuinka paljon ne haittaavat tekemisiäni. Toinen elektrodi kiinnitettiin oiken solisluun alapuolelle ja toinen vasemmalle puolelle kylkikaaren. Lähettimet kiinnitettiin elektrodeihin. Pakkauksen mukana tuli selkeät toimintaohjeet. Elektrodit pysyivät hyvin paikoillaan, myös nukkuessani, eikä ne haitanneet treenaamista. Elektrodit vaihdettiin kerran päivässä, iltaisin. Suihkun ja uinnin ajaksi lähetin otetaan pois, mutta elektoridit sai pitää paikoillaan.

Kuvat: Firstbeat

Oli mielenkiintoista nähdä, kuinka kuormittavia erilaiset treenit olivat ja miten palauduin niistä. Tein mittauksen aikana pitkän juoksulenkin, reippaan juoksulenkin ja liikkuvus- venyttelyharjoituksen. Lihaskuntotreeniä ei mittauksen aikana tullut, mikä vähän harmitti jälkikäteen. Työviikkoni oli aika normaali viikko liikunnanohjauksineen, tapahtumineen ja kokouksineen.

Pitkän 21 kilometrin peruskestävyyslenkin jälkeen palautuminen oli yllättävän hidasta, vaikka juoksin lenkin aamupäivällä ja sykkeet pysyivät peruskestävyysalueella. Seuraavan yön unijakso oli riittävän pitkä, mutta palautuminen oli kohtalaista. Palautuminen alkoi oikeastaan vasta aamuyöllä kello neljän viiden maissa. Olin yllättynyt, sillä juoksu tuntui helpolta, enkä ollut loppupäivän aikana mitenkään erityisen väsynyt. Työpäivän jälkeen tehty reipas lenkki taas siirsi unen aikaista palautumistani usealla tunnilla eteenpäin. Palautuminen unijakson aikana oli kuitenkin riittävää. Venyttelytunnin jälkeen oloni on aina ollut rentoutunut. Venyttelytunnin vaikutus näkyi selkeästi myös analyysissä. Unijakso oli riittävän pitkä ja palutuminen oli hyvää. Palautuminen alkoi jo ennen nukahtamista.

Analyysin kuvat havainnollisti hyvin, missä mennään palautumisen suhteen ja herätteli, miettimään omaa liikkumista. Liikun ja harjoittelen kehoa kuunnellen, mutta analyysin jälkeen olen yrittänyt huomioida paremmin, milloin teen minkäkin harjoituksen. Jos teen treenin aamupäivällä, pyrin tekemään seuraavan päivän treenin vasta iltapäivällä tai illalla. Kovien treenien jälkeen pidän lepopäivän tai teen palauttavan lyhyen treenin. Työ tuo omat haasteensa harjoitteluun, samoin ikä. Palautuminen kovista treeneistä on hitaampaa ja kehonhuoltoon joutuu panostamaan enemmän.

Päivän aikaista palautumista oli runsaasti työpäivinä, mutta lauantaina palautuminen oli kohtalaista työviikon jälkeen. Työpäivästä riippuen pystyn osallistumaan aamupäivisin venyttelytunnille, joko kesken työpäivän tai ennen työpäivää. Venyttelytunti kesken työpäivän rentoutti ja edisti päivänaikaista palautumista. Työpäivinä, jolloin minulle tuli liikunnanohjauksia, esiintyi myös runsaasti päivän aikaista palautumista. Stressin ja palautumisen tasapaino oli myös hyvä. Unijakso oli riittävän pitkä ja palautuminen oli hyvää. Pystyn aika pitkälle suunnittelemaan työpäiväni, joten sillä on vaikutusta hyvinvointiini. Myös lapseni ovat jo isoja, joten minua ei enää tarvita niin paljon kotona. Tälläkin on vaikutusta niin työhöni kuin harrastuksiini. Toista oli silloin, kun kiirehdin töiden jälkeen hakemaan lapsia hoidosta.

Juoksen viikosta riippuen noin 30-80 kilometriä viikossa. Maratoneja on takana neljätoista, puolikkaita kuusi ja kaksi ultramatkaa. Olisi kiva tietää, millainen stressi maraton on elimistölle ja miten palaudun niistä. Ajattelinkin kokeilla mittausta seuraavan maratonin yhteydessä ja katson, millainen stressitekijä se on elimistölle ja miten siitä palaudun.  Käytän tarvittaessa Fistbeat hyvinvointianalyysiä sekä oman harjoitteluni että valmennustyöni tukena.  

Miksi Fristbeat Hyvinvointianalyysi? 

Mittauksen tarkoitus on auttaa tunnistamaan yksilöllisiä stressitekijöitä niin työssä kuin vapaa- ajalla.  Mittauksen avulla saadaan myös apua liikuntaharrastukseen, olitpa sitten millainen liikkuja tahansa. Firstbeatin Hyvinvointianalyysi kuvaa palautumisesi riittävyyttä ja auttaa tunnistamaan stressaavat tekijät työssä ja vapaa-ajalla. Hyvinvointianalyysi arvioi unen laatua ja riittävyyttä sekä auttaa löytämään ratkaisun paremman palautumisen saavuttamiseksi. Analyysin avulla näet, mitkä ovat keskeisiä kuormitustekijöitä omassa arjessasi, mikä auttaa sinua palautumaan ja millaiset ovat liikuntasi vaikutukset. Hyvinvointianalyysi kertoo, oletko riittävän aktiivinen ja onko harjoittelusi riittävän tehokasta saadakseen aikaan positiivisia terveysvaikutuksia ja kohottaakseen kuntoasi.

Niinhän se on, että ensin on oltava perusasiat kunnossa ennen kuin voi lähteä hiomaan muita ominaisuuksia. Mitäs ne perusasiat ovat omalla kohdallasi? Milloin olet niitä viimeksi miettinyt? Entä ovatko ne kunnossa? Välillä on pysähtyä miettimään myös perusasioita. Lähde: www.firsbeat.com

Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Mittaus sisältää:

• Kolmen vuorokauden sykevälimittauksen arjessasi

• Mittalaitteen toimituksen suoraan kotiisi palautuskuorineen

• Henkilökohtaisen Hyvinvointianalyysi-raportin sähköpostitse

• 30-60 min henkilökohtaisen palautteen  

• Toimenpidesuositukset hyvinvoinnin parantamiseksi

Hinta:

• Mittaus + Hyvinvointianalyysi-raportti pdf:nä 100 e/ henkilö

• Mittaus + Hyvinvointianalyysi-raportti  + henkilökohtainen palaute 180 e/ henkilö

• Ryhmä: Mittaus + Hyvnvointianalyysi-raportti + ryhmäpalaute 140 e/ henkilö

 Kyselyt ja mittauksen tilaus:  runforfunpianykanen@gmail.com 

Firstbeat -mittaukset nyt avajaistarjouksena! 

Hinta 150 € sis alv 24% (norm. 180€). 

Tarjous voimassa syyskuun 2018 loppuun!

-pia-

Tampere Maraton 2018

Olen asunut jo parikymmentä vuotta Tampereen seudulla, mutta Tampere maraton on jäänyt jostain syystä uoksematta. Päätin sitten hetken mielijohteesta ilmoittautua maratonille viimeisenä ennakkoilmoittautumispäivänä, pari päivää ennen maratonia. Mitään ennakko valmisteluja en siis tehnyt ja tavoitteena oli lähteä testaamaan tämän hetkinen kunto eli miten olen palautunut viiden viikon takaisesta Nuts Ylläs Pallas juoksusta ja missä mennään Zagrebin maratonin suhteen, jonka juoksen 14.10.

Hyvin nukutun yön ja monipuolisen aamupalan jälkeen laitoin juoksukamat kassiin ja suuntasin kulkuni kohti Ratinaa. Ihanan lyhyt matka kisapaikalle, sillä matka kesti noin 20 minuuttia. Ratinassa kävin moikkaamassa Hölkkä-liivin Tiinaa ja Eveliinaa ennen kuin siirryin pukkariin vaihtamaan juoksukamat päälle. Käytän tällä hetkellä Hölkkä-liiviä tehostamassa mäkitreenejä ja keväällä käytin liiviä pitkillä lenkeillä tukemassa ryhtiä ja aktivoimassa ylävartaloa. Ohjasin myös kevään ja kesän aikana Hölkkäliivi-lenkkejä Pyynikillä.

Ennen maratonia olo oli rento, ehkä vähän liiankin rento, sillä olin jopa unohtanut omat urheilujuomani kotiin. Tämä tarkoitti sitä, että juoksu mennään geeleillä ilman tuttua omaa urheilujuomaa. Lähtöalueelle menin kymmenen minuuttia ennen starttia ja etsin neljäntunnin jänikset. Tarkoituksena oli juosta tasaista vauhtia jänisten mukana ja kiristää vauhtia lopussa, jos olisi varaa. Hieman minua jännitti, miten juoksu sujuu, kun maraton juostaan neljänä 10,5 kilometrin lenkkinä. Olen juossut maratonin vain yhtenä tai kahtena lenkkinä, joten useamman kierroksen juokseminen jännitti. Mietin myös, kuinka helppoa on jättää juoksu kesken, kun juoksee useamman kerran stadionille. Keskeyttäminen olisi tarvittaessa ollut helppoa. Reitti oli tuttu, sillä treenimaastoni kulkee osittain maratonin reittiä.

Reitti oli nopea ja aika tasainen ja suurimmalta osin juostiin asfalttia pitkin. Stadionilta reitti suuntautui Ratinan rantaa pitkin kohti Arboretumia ja Vihilahtea sekä Rantaperkiötä. Reitti kulki Pyhäjärven tuntumassa ja tuuli vilvoitti kivasti, kun juostiin rannassa ja Arboretumissa. Muutama hääparikin tuli bongattua matkan varrella Arboretumissa.

Alkumatka juostiin asfaltilla ja noin kilometrin jälkeen juoksualusta vaihtui heikkatieksi. Ensimmäinen huoltopiste oli Vihilahdessa noin kolmen kilometrin kohdalla. Huoltopisteen jälkeen juostiin muutama pikku mäki tai oikeastaan nyppylä ennen kuin kaarrettiin omakotialueelle ja hiekkatie vaihtui jälleen asfalttiin. Nuolialan tietä pitkin oli kiva rullata kohti Vihilahtea ja Arboretumia, jossa oli toinen huoltopiste. Huoltopisteen jälkeen juostiin hiekkatietä pitkin kohti Hatanpään sairaalaa. Matka jatkui asfaltilla Hatanpään valtatietä ja Ratinan rantaa pitkin kohti stadioinia, jossa juostiin ratakierros ennen seuraavaa kympin kierrosta. Stadioinilla oli kolmas huoltopiste. Ja tämä kaikki siis juostiin neljä kertaa.

Reittikartta: Tampereen Maratonklubi

Ensimmäiset kaksi kierrosta saatiin juosta aurinkoisessa säässä ennen kuin aurinko meni pilvien taakse. Keli oli lämmin ja nestettä kului yllättävän paljon. Juoksu sujui suht kivasti, vaikka meno oli kankeaa ja vaikeaa. Taisi Nuts Ylläs Pallas juoksu ja Lofoottien vaellukset painaa vielä jaloissa, sillä sen verran raskas askel oli ja vauhti kadoksissa. Ensimmäinen kierros sujui rennosti jänisten ja muiden juoksijoiden kanssa jutellessa. Eka kymppi taittui aikaan 56:03. Toinen kymppi meni vähän reippaammin ja juoksin sen jänisten edellä omaan tahtiin. Kahteenkymppiin saavuin ajassa 1:51:58. Kolmas kierros oli vaikein ja jouduin juoksemaan sen osittain yksin, sillä nyt jänikset juoksivat muutaman metrin edessäni. Kolmen kympin aika oli 2:50:29. Viimeinen kymppi oli helpompi kuin edellinen, mutta hitain. Jouduin välillä ottamaan muutamia kävelyaskelia ja pitkät pätkät sain myös juosta yksin. Neljänkympin kohdalla kello näytti 3:52:29 ja maalissa kello pysähtyi aikaan 4:06:46. Keskivauhti oli noin 5:49/ kilometri ja keskisyke oli 155.

Hultopisteitä oli kolme ja ne olivat noin kolmen kilometrin välein. Join jokaisella pisteellä sekä urheilujuomaa että vettä. Tarjolla oli myös mehua, banaania, rusinoita ja suolakurkkuja. Toisesta kierroksesta alkaen otin kahdella huoltopisteillä geelit ja stadioinilla urheilujuoman ja veden. Omakotialueella oli monen pihan edessä omenakori, josta sai ottaa matkaevästä ja moni ottikin. Itse en pysty juoksun aikana syömään oikein mitään. Joskus saatan ottaa banaanin tai suolakurkun. Hultopisteen pitäjät kannustivat upeasti juoksijoita samalla kun tarjosivat vettä ja urheilujuomaa, myös liikenteenohjaajat tsemppasivat mahtavasti meitä juoksijoita. Matkalla oli myös monia tuttuja ja tuntemattomia kannustamassa. Oli kiva bongata tuttuja kasvoja reitin varrelta.

Jalat olivat sen verran kankeat, että perinteinen loppukiri ei irronnut maalisuoralla. Maaliin saavuin siis ajassa 4:06:46. Aikani oli perus maraton settiä eli mentiin vähän yli neljän tunnin. Viimeiselle kierrokselle lähtiessä kuulin, että olen omassa sarjassani toisena noin minuutin jäljessä kisaa johtavaa juoksijaa. Voittajalle hävisin lopulta 1:24 eli viimeisellä kierroksella tuli eroa lisää. Oli kiva käydä pokkaamassa komea pokaali urakan jälkeen. Tämä olikin jo toinen N50 sarjan kakkossija tänä kesänä, sillä olin toinen myös Nuts Ylläs Pallas 55 km kisassa.

Ilta menikin sitten juoksusta palautuessa. Ensin perinteisesti pizza-ateria ja sitten poreisiin rentouttamaan väsyneitä lihaksia.

Tapahtuma oli rento ja mukava. Reitti oli kiva, tasainen ja maisemat kauniit, etenkin Arboretumissa. Tuo neljän kierroksen kiertäminen ei taida olla ihan minun juttuni. Taidan olla enemmän yhden tai kahden kierroksen juoksija. Järjestelyt toimivat hyvin vapaaehtoisvoimin. Kiitos järjestäjille ja vapaaehtoisille mukavasta tapahtumasta. Ilman teitä ei tapahtumaa olisi. Kiitos myös mahtavasta kannustuksesta huoltopisteitä pitäneille ja liikenteenohjaajille. Olitte huippukannustajia! Kiitos myös neljäntunnin jäniksille Ninalle ja Harrille hyvästä tsemppauksesta. Juoksu oli ensimmäinen Tampereen maraton, mutta ei varmasti viimeinen. Voin suositella!

Juoksuterveisin

-pia-