Honolulu Marathon 2018

Sunnuntaina 9.12.2018 täyttyi yksi pitkäaikainen haaveni, kun juoksin Honolulun maratonin. Päätin jo vuosia sitten, että sinä vuonna, kun täytän 50 vuotta, juoksen Honolulun maratonin ja nyt oli sen aika. Tällä kertaa ei ollut ajalla tai sijoituksella väliä, vaan lähdin nauttimaan juoksemisesta, upeista maisemista ja mahtavasta juoksutunnelmasta.

Lensin tyttärieni kanssa tiistaina 4.12 Pirkkalasta Tukholman ja Los Angelesin kautta Honoluluun. Matkaan lähdimme klo 5.00 ja perillä Havajilla olimme klo 23.50. Matkapäivästä tuli pitkä, mutta astellessa lämpimään Havaijin yöhön, pitkä matka unohtui kertaheitolla. Paluumatkan katkaisimme poikkeamalla muutamaksi päiväksi Los Angelesiin.

Katselin monia eri majoitusvaihtoehtoja, mutta järjestäjien suosittelema Outrigger Reef Waikiki Beach Resort vei lopulta voiton keskeisen sijainnin ja hyvien palveluiden takia. Hotelli sijaitsi keskustassa ja hotellilla oli yksityinen ranta. Kävelymatkan päässä olivat myös sekä Marathon Expo että maratonin lähtö- ja maalialueet.

Ennen maratonia juoksin kevyet lenkit maanantaina ja keskiviikkona. Maanantain lenkin juoksin vielä kotimaisemissa ja keskiviikon lenkin juoksin Ala Moana Beach puistossa, jossa sijaitsi myös maratonin lähtöalue. Puisto on paikallinen virkistysalue, joten puistossa oli paljon lenkkeilijöitä, jumppaajia ja palloilijoita. Lomaviikkoon mahtui kävelyä sekä rannalla että kaupungilla, löhöilyä hotellin altaalla sekä hyvää ruokaa.

Honolulu Marathon Expo sijaitsi Hawaii Convention Centerissä, jonne käveli hotellilta vajaa puolituntia. Juoksunumeron hakeminen sujui nopeasti muutamassa minuutissa näyttämällä tai kertomalla juoksunumeronsa. Expo oli suhteellisen laaja, mutta ei niin monipuolinen kuin esimerkiksi Barcelonan tai Tokion expot. Ruuhkaa ei pahemmin ollut, johtuen ehkä siitä, että expo oli auki torstaista lauantaihin.

Maraton

Hieman minua jännitti, miten selviän aikaisesta herätyksestä ja aamujuoksusta. Herätyskelloni soi klo 3.00 ja klo 3.30 lähdin kävellen kohti lähtöaluetta monen muun juoksijan kanssa. Söin edellisenä iltana klo 20.00 maissa kunnon aterian, joten aamulla söin vain kaksi banaania, välipalakeksin ja join lasin tuoremehua. Ei mikään perinteinen maraton aamupala, mutta ei vain ollut nälkä!

Lähtöalueelle Ala-Mona Boulevardille oli noin 20-30 minuutin kävelymatka hotellilta. Lähtöalueelle olisi ollut myös bussikuljetus sekä hotellilta että maalialueelta. Varustesäilytys oli maalialueella. Koska oli lämmin aamu, kävelin lähtöön juoksukamppeet päällä, enkä vienyt tavaroita säilytykseen maalialueelle. Lähtöryhmiä oli kuusi ja minä lähdin sinisessä ryhmässä, jonka tavoiteaika oli 3.30-4.00 välillä. Viimeisellä lähtöryhmällä ei ollut aikarajaa.

Startti oli klo 5:00 ja ennen starttia oli rukous ja kansallislaulu, jonka lauloi Miss Hawaii 2018. Matkaan lähdimme upean ilotulituksen saattelemana. Maratonin yhteydessä juostiin myös 10 kilometrin juoksu. Ensin juoksimme kohti Honolulun satamaa ja Aloha Toweria, josta matka eteni kohti Downtownia, ohittaen kuuluisan Iolanin palatsin ja kuningas Kamehamehan kultaisen patsaan. Ensimmäinen huoltopiste oli noin 3,5 kilometrin kohdalla, jossa oli tarjolla vettä. Alkumatka aina seitsemään kilometriin asti oli aika hidasta etenemistä, vaikka koko tie oli avattu meille juoksijoille. Osa osallistujista käveli ja otti kuvia tukkien juoksureitin. Jos halusi juosta, sai poukkoilla sinne tänne etsien juoksulinjaa. Etenin noin 6-7 minuutin kilometrivauhia ja viiteen kilometriin saavuin ajassa 34.38. Matka jatkui tasaista reittiä kohti Ala Moana Bluvardia ja seuraavaa huoltopistettä, joka oli 7 kilometrin kohdalla. Nappasin veden ja otin muutaman geelikarkin. Reitti jatkui Honolulun keskustaan, jossa oli paljon yleisöä kannustamassa. Kummasti vauhti nousi yleisön kannustaessa.

Kymmenen kilometriä tuli täyteen eläintarhan kohdalla ja samassa paikassa oli 10 kilometrin juoksijoiden maali. Aikaa olin kuluttanut osaltani 1.04.36. Eläintarhan kohdalla keltaiset koulubussit soittivat joulumusiikkia ja muutenkin reitin varrella oli niin järjestäjien kuin katsojienkin puolesta musiikkia.

Ensimmäinen ylämäki tuli vastaan noin 12 kilometrin kohdalla, kun nousimme Diamond Headin kraaterin reunustamaa tietä ohittaen Diamond Headin majakan. Vähitellen myös aurinko alkoi nousta. Oikeastaan vasta 14 kilometrin kohdalla pääsi juoksemaan omaa tahtia, kun alamäkiosuus alkoi. Annoin juoksun rullata alamäkeen ja vauhti kasvoi huomaamatta.

Kuva: www.honolulumarathon.com

Viiteentoista kilometriin saavuin ajassa 1.34.36. Kilometrit 18-24 juoksimme pitkin tasaista moottoritietä kohti esikaupunki aluetta. Noin 19 kilometrin kohdalla tuli naisten kärki vastaan ja samalla sai ihailla upeaa auringon nousua. Puolimatkaan tulin ajassa 2.08.55 ja lisäsin jälleen vauhtia, sillä juoksu tuntui helpolta. Juoksin noin 5.20-5.30 kilometrivauhtia. Yleensä minulle tulee vaikeuksia 25 tai 35 kilometrin kohdalla, mutta tänään ei tullut. Kiitos hitaan alkuvauhdin!

Kuva: www.honolulmarathon.com

Kilometrit 28-35 juostiin moottoritietä takaisin kohti keskustaa. Moottoritieltä reitti siirtyi yleelliselle asuinalueelle. Juoksin 25 kilometriin 2.31.10 ja 35 kilometriin 3.30.16. Reitin varrella oli paljon kannustajia ja he tarjosivat karkkia, suklaata ja hedelmiä sekä kylmägeeliä. Vauhti pysyi loppuun asti hyvänä ja juokseminen oli jotenkin helppoa ja kevyttä.

Kuva: www.honolulumarathon.com

Loppumatkasta lämpötila oli jo selvästi noussut ja 28 kilometristä eteenpäin pyrin juoksemaan varjossa. Juoksimme kilometrit 38-40 jälleen ylämäkeen Diamon Headin kraaterin reunaa ja viimeiset kilometrit sai lasketella alamäkeen kohti maalia, joka oli Kapiolanin puistossa.

Kuva: www.honolulmarathon.com

Huoltopisteitä oli kolmetoista. Jokaisella pisteellä oli tarjolla vettä ja osassa urheilujuomaa sekä geelejä. Suihkuja oli reitin varrella sekä järjestäjien että katsojien puolesta. Ensimmäiset huoltopisteet olivat ruuhkaisia, mutta loppumatkasta tilanne helpottui. Join jokaisella huoltopisteellä ja käytin hyväkseni järjestäjien tarjoamia geelejä.

Kello oli vain vähän yli yhdeksän, kun saavuin maaliin ajassa 4.08.44. Maalissa sain mitallin ja simpukkanauhan kaulaan. Maalihuollossa oli tarjolla vettä, urheilujuomaa, banaania ja munkkia. Yllättävän hyvälle munkki maistui, vaikka ensin se vähän ihmetytti. Puistossa oli iso näyttö, josta sai seurata jälkijunassa oman maaliin tulon. Oli aika hienoa nähdä oma maaliin tulo näytöltä.

Juoksu oli minun perusjuoksua eli muutamia minuutteja mentiin yli neljän tunnin ja olin tyytyväinen juoksuuni. Omassa ikäsarjassani N50-54 olin 28./ 1103 juoksijasta ja kaikista 8980 naisjuoksijasta olin 252. Kaikista 19 749 maaliin juosseista olin 1228 eli ei pöllömpi kauden päätösjuoksu. Keskivauhtini oli noin 5.50 ja keskisyke oli 150.

Suihkun ja pizzan jälkeen olin valmiina kahdelle pienelle vaellusretkelle, jotka suuntautuivat Manoa Falls vesiputoukselle ja Diamond Head kraaterille. Illalla kyllä maistui hotellin jacuzzi ja uni tuli silmään hetkessä.

Järjestelyt toimivat hyvin, reitti oli hyvin merkitty sekä maileina että kilometreinä. Reitti oli suhteellisen tasainen, kannustusta riitti pitkin matkaa ja tunnelma oli mahtava. Maisemat olivat upeat. Kaiken kaikkiaan maraton oli upea kokemus ja voin suositella Honolulun maratonia.

-pia-

Marraskuun treenit

Aika moni vietti marraskuussa ylimenokautta, mutta meikäläinen pisti vielä kunnolla tossua toisen eteen, sillä silmissä siintää Honolulun maraton. Marraskuu meni vauhdilla, sillä töissä oli paljon mielenkiintoisia tapahtumia ja koulutuksia perus puurtamisen lisäksi. Harjoittelukin sujui ihan kivasti kohti maratonia, vaikka välillä marraskuun pimeys vähensi harjoitteluintoa. Oli päiviä, jolloin ei sitten yhtään huvittanut lähteä työpäivän jälkeen pimeään juoksemaan ja noina päivinä päätinkin levätä ja jättää treenit suosiolla väliin.

Ikuinen opiskelija

Marraskuussa osallistuin viiteen mielenkiintoiseen koulutukseen. Kuun alussa perehdyin raskausajan kehonhuoltoon ja palautumiseen. Fysioterapeutti Piritta Hagman piti asiasta mielenkiintoisen luennon. Muut koulutuspäivät käsittelivät diabetesta, elintapaohjausta, tasapainoa ja voimaharjoittelua. Mielenkiintoisia ja innostavia luentoja.

Tossua toisen eteen

Marraskuun kaksi ensimmäistä viikkoa treenasin vielä kovaa ja viikolla 48 aloitin harjoittelun keventämisen kohti maratonia. Mitään ihmeellistä harjoitteluni ei sisältynyt, vaan ohjelmassa oli viikottain muutama 7-12 kilometrin peruslenkki, yksi vetoharjoitus (5-7 x 1 km) tai reipas 6-12 kilometrin lenkki sekä yksi pitkä 16-25 kilometrin lenkki. Ohjatuille venyttelytunneille osallistuin 1-2 kertaa viikossa työviikosta riippuen. Juoksukilometrejä tuli yhteensä 201 kilometriä.

Salillakin tuli käytyä

Marraskuussa kävin myös salilla. Ennen salitreeniä juoksin noin 8-12 kilometrin lenkin ja salitreeni kesti noin 40-45 minuuttia. Tein treenin PHA-harjoituksena eli kiertoharjoitteluna, jossa harjoitusliikkeet käydään läpi 2-5 liikepattereina. Ohjelmaani kuuluu kolme liikepatteria, joissa on neljä liikettä. Liikkeet olen valinnut niin, että peräkkäiset liikkeet kuormittavat kehon eri osia. Teen kolme kierrosta, jonka jälkeen on 2-3 minuutin tauko. Liikkeitä teen joko 20 toistoa tai 60 sekuntia. Salitreenistäni tulee oma postaus vielä loppuvuodesta.

Nyt pakkaamaan ja kohti yhtä unelmaa.

Mukavaa joulun odotusta!

-pia-

Mitä jaloillesi kuuluu?

Jalat on kehon perusta ja ne tukevat meitä joka päivä ja välittävät useita erilaisia tuntemuksia. Haudomme jalkojamme sukissa ja kengissä monta tuntia päivässä. Kuormitamme ja rasitamme jalkojamme suurimman osan päivästä, joten sillä, millaisia sukkia pidämme, millaisilla jalkineilla liikumme ja miten hoidamme jalkojamme, on merkitystä. Mitä enemmän liikumme, sitä tärkeämpää on pitää huolta jaloistamme.

Pese päivittäin

Jalat tulee pestä päivittäin. Yleensä pelkkä vesipesu riittää, mutta tarvittaessa voi käyttää mietoa saippuaa tai kosteuttavaa perusvoidetta.  Hikoileviin jalkoihin kannattaa käyttää hapanta (pH< 5,5) pesunestettä, joka vähentää bakteerien kasvua ja hajua. Myös varpaan välit tulee pestä ja kuivata. Liiallinen liottaminen ja kylvettäminen lämpimässä vedessä kuivattaa jalkoja ja ohut varvasvälien iho saattaa hautua rikki.

Rasvaa tarvittaessa

Jalkojen rasvaus pitää ihon kimmoisana ja ehjänä. Kimmoisa iho kestää paremmin mekaanista rasitusta ja suojaa infektioilta. Jalat on hyvä rasvata päivittäin. Varpaan välit tulee jättää ilman rasvaa, sillä varvasvälien ohut iho hautuu ja rikkoutuu helposti rasvan vaikutuksesta. Mitä kuivempi iho, sitä rasvaisempaa voidetta tarvitaan. Kuivia ja kovettuneita kohtia on hyvä pehmittää rasvaamalla joko rasvaisella rasvalla tai öljyllä, ei raspaamalla. Käytä rasvaa vain sen verran, mitä iho imee. 

Tutki jalkasi säännöllisesti

Jalat tulisi tutkia säännöllisesti, vaikka niissä ei olisikaan mitään vaivaa tai ongelmaa. Tuntemalla jalkasi osaat reagoida nopeasti, jos niihin tulee ongelmia. Erityisen tärkeää jalkojen säännöllinen tutkiminen on silloin, kun jaloissa on jo huomattu ongelmia.

Tutki, ovatko jalkapohjat, varpaiden välit ja kynnet kunnossa. Tutki, onko iho ehjä, paksuuntunut tai halkeillut. Tutki, onko jaloissa punoitusta, turvotusta tai kuumotusta.

Jos jaloissa on ongelmia, kannatta jalat tutkituttaa ja hoidattaa jalkojehoitajalla tai jalkaterapeutilla.

Jumppaa jalkojasi

Jalkaterä muodostaa juostessa ponnistuksemme perustan. Jalkaterän tehtävänä on iskujen vaimentaminen, juostaminen ja jäykkänä vipuvartena toimiminen, joten se vaatii monipuolista kuormitusta. Huonot alaraajojen lihakset aiheuttavat jalkojen turvotusta ja nopeaa väsymistä, muutoksia hikoiluun sekä asentovirheitä. Parasta jumppaa jaloille on päivittäinen ja monipuolinen liikunta oman voinnin ja kunnon mukaan. Mitä vähemmän ja yksipuolisemmin liikuu, sitä tärkeämpää jalkojen jumppaaminen on, mutta myös paljon liikkuvien tulee jumpata jalkoja, etenkin venyttää ja rentouttaa niitä.

Jalkajumppa vahvistaa jalkojen lihaksia sekä ylläpitää lihasten ja nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa. Jumppaamalla voidaan estetää jalan virheasentojen syntymistä ja pahenemista sekä rasitusvammoja. Jalkajumppa parantaa jalkojen nestekiertoa ja vähentää turvotusta. 

Jalkojen voimisteluliikkeistä tärkeimpiä ovat pohjelihaksia vahvistava ja verenkiertoa vilkastuttava nilkkojen ojennus- ja koukistusliike, varpaiden harotus- ja suoristusliike joko sormilla auttaen tai lihasvoimalla tehden sekä varpailla- ja päkiöillä kävely. Myös jalkapohjien pieniä lihaksia tulisi aktivoida ja rentouttaa esimerkiksi tennis- tai golfpallolla hieroen. Kesällä hyvää jalkajumppaa on kävellä paljasjaloin tai kevytjalkineilla nurmella ja epätasaisilla alustoilla.

Sukilla on väliä

Sukat suojaavat jalkoja hankauksilta ja hiertymiltä sekä tietysti lämmittävät jalkoja. Ne toimivat kitkanpoistajina ihon ja kengän välissä sekä siirtävät kosteutta iholta pois. Sukan oikea koko on tärkeää. Liian pienet sukat vetävät varpaita suppuun lisäten varpaiden virheasentoja ja kynsiongelmia sekä turvotusta. Liian pienet sukat lisäävät myös jalkojen hikoilua sekä lisäävät riskiä varvasvälien hautumille. Liian iso sukka puolestaan aiheuttaa hiertymiä ja painaumia. Sukat ovat sopivan kokoiset, kun ne vastaavat jalkojen kokoa ja varpailla on tilaa liikkua sukkien sisällä. Sukassa ei saisi olla saumoja hiertämässä, esimerkiksi kiristävä resori estää jalan luonnollista nestekiertoa.  Materiaalin tulee hengittää ja päästää kosteus lävitse, mutta tuntua silti kuivalta. Sekoitemateriaalista valmistetut sukat siirtävät kosteuden pois iholta paremmin kuin puuvillasukka. Kostea ja märkä sukka aiheuttaa helposti hankaumia ja hiertymiä. Ja sukathan tulee vaihtaa päivittäin.

Jalkineet käyttötarkoituksen mukaan

Kengät on liikkujan ja juoksijan tärkein työväline. Se on omaan jalkaan ja askellukseen sopiva. Väärin valittu kenkä voi korostaa jalan asentovirhettä.

Kengän tehtävänä on suojata jalkoja ulkoisilta tekijöiltä, kuten kylmyydeltä, kuumuudelta, kolhuilta ja kosteudelta. Jalkineet vaimentavat jalkoihin kohdistuvaa iskua kovilla alustoilla liikuttaessa. Ne suojaavat jalkapohjien omaa iskunvaimenninta, rasvapatjaa. Rasvapatjan oheneminen voi johtaa päkiä- ja kantapääkipuihin. Liikuttaessa kengät tukevat jalkojen asentoa ja edistävät niiden luonnollista toimintaa ja normaalia kävelyä. 

Hyvä kenkä on miellyttävä jalassa, eikä se uutenakaan purista, hierrä eikä hankaa.  Kengän pohjien paksuus tulisi olla on 1-2 cm. Pohjien taipuminen päkiän kohdalta mahdollistaa esteettömän varvastyönnön. Kengän on oltava myös tarpeeksi korkea- ja leveäkärkiset ja niissä on oltava tilaa myös pituussuunnassa varpaille ja kynsille. Kengissä tulee olla noin 0,5-1,5 cm käyntivara jalan mitan lisäksi, koska askeleen aikana sekä jalan pituus että leveys muuttuvat. Juostessa jalkaterän pituus voi lisääntyä jopa 1,5 cm. Hyvän kengän kantaosa on luja, riittävän pitkä ja ympäröi kantaluun estäen sen liiallista kallistumista. Suoralestiset kengät auttavat jalkaterää toimimaan suorassa toimintalinjassa kävelyn aikana ja estävät varpaita kääntymästä virheasentoon sekä ohjaa askellusta oikeaan suuntaan.  Taipuisa, joustava ja ohut pohja sekä kiertolöysä kenkä sallii jalan luonnollisen toiminnan.

Liian pienet kengät lisäävät jalkojen hikoilua, aiheuttavat jalkavaivoja ja estävät jalan normaalin toiminnan juoksun aikana. Liian iso kenkä taas ei anna jalalle tarpeeksi tukea. Jos jalka pääsee liikkumaan juoksun aikana, voi siitä aiheutua mm. akillesvaivoja. Kengät valitaan vuodenajan ja käyttötarkoituksen mukaan. Jalan yksilöllinen rakenne ja kehon paino vaikuttavat myös kengän valintaan. Irrotettava sisäpohja lisää kengän käyttöikää ja hygieniaa. Lenkkikenkien ominaisuudet säilyvät noin 800-1000 kilometriä. Käyttämällä useampaa kenkäparia lisäät kenkien käyttöikää. Kengät tarvitsevat myös palautumis- ja kuivumisaikaa.

Hoitamalla jalkojasi säännöllisesti edistät niiden hyvinvointia ja ehkäiset mahdollisia jalkaongelmia. Hyvä yleiskunto tukee myös jalkojen hyvinvointia. Mitä sinun jaloillesi kuuluu?

Juoksuterveisin

-pia-