Vuoden 2018 suunnitelmat

Kausi 2017 on nyt ohi ja katse on suunnattu ensi kauteen, mutta millaisia suunnitelmia minulla on vuodelle 2018?

Ylimenokauden aikana olen selannut kisakalentereita ja lukenut juoksublogeista juttuja eri juoksutapahtumista etsien vinkkejä ensi vuoden juoksuihin. Nyt on ensi vuoden suunnitelmat tehty ja tavoiteet asettu. Ilman selkeää tavoitetta en jaksaisi harjoitella pimeässä ja kylmässä. Olen myös laatinut harjoitusohjelman ja se pohjautuu pitkälti tämän vuoden ohjelmaani. Peruskestävyyteni on mielestäni kohdillaan, mutta vauhtikestävyyttä sekä vetoharjoituksia että mäkijuoksua tulee lisätä hjelmaan. Lihaskunto- ja liikuvuusharjoittelu kuuluvat entiseen tapaan ohjelmaani. Hieronta tulee olemaan osa kehonhuoltoa venyttelyn ohella.

Mietin pitkään, mitä haluan kaudelta 2018. Jatkanko maratoneja vai siirrynkö vähitellen pidemmille matkoille. Mietin, että täyttäessäni viisikymmentä, voisin jättää 40 kilsan juoksut ja siirtyä 50 kilsan juoksuihin :) Ajatus siirtymisestä maratoneista pidemmille matkoille alkoi entistä enemmän kiinnostamaan lukiessani ultramatkoista eri blogeista ja niimpä viime viikolla ilmoittauduin ensimmäiselle ultramatkalleni, joka on NUTS Ylläs Pallas 2018. Juoksen 55 kilometriä 14.7.2018 ja haasteena tulee olemaan, miten treenaan ultramatkalle ja miten jakaa voimat oikein juoksun aikana.

Ennen ultraa minun on tarkoitus juosta maraton ja/tai puolikas, mutta paikka on vielä hakusessa. Alunperin minun piti juosta tammikuussa maraton Madeiralla, mutta se ei työni puolesta onnistu. Työ siis haittaa harrastusta :) Nyt suunnitelmissa on joko Tokio uudelleen tai Krakova. Myös Helsinki City Running Day kuluu ohjelmaani ja odotan innolla uutta juoksutapahtumapäivää. Luvassa on suuri juoksutapahtuma viidellä eri juoksumatkalla. Luvassa on Chiquita Minimarathon, Helsinki City Marathon, Helsinki City Run, Helsinki City 5 km ja Maratonviesti. Juoksen tapahtumassa joko puolikkaan tai maratonin. On mahtavaa olla jälleen mukana HCRD Street Teamissa ja tulen sekä blogissa että somessa kertomaan uutisia tapahtumasta ja harjoittelustani kohti #HCRD18-tapahtumaa.

Syksyllä on vielä tarkoitus juosta maraton joko Suomessa tai Euroopassa ja juoksuvuosi huipentuu joulukuussa Honolulun Marathoniin. Maratoniin, josta olen useamman vuoden haaveillut ja,  joka on synttärilahja itselleni :)

Minulla on talvilomalleni alustava varaus Vetikko Travelin Saharan juoksumatkalle. Matkan aikana olisi  tarkoitus juosta autiomaassa noin 25 kilometriä/ päivä neljänä päivänä. Ohjelmassa on myös leirinuotioita ja  tutustumista Saharaan ja sen kulttuuriin. Muutama päivä on vielä aikaa järjestellä ja miettiä matkaa ennen kuin on ratkaisun hetki. Kahden tyttären äitinä minua kuitenkin hieman mietityttää matkan turvallisuus.

Näillä suunnitelmilla siis kohti kautta 2018.

Joko sinulla on ensi vuoden juoksusuunnitelmat selvillä?

Juoksuterveisin

-pia-

Lokakuun treenipäiväkirja - Mitä maratonin jälkeen?

Lokakuun ensimmäinen viikko meni Zagrebin maratonille valmistautuessa ja loppukuu menikin kehoa huoltaen ja uusia juoksukuvioita pohtiessa. Kilsoja ei paljon tullut, mutta arkiaskelita sitäkin enemmän :)

Sunnuntaina 1.10 tein viimeisen pitkän lenkin ennen maratonia ja samalla totuttelin elimistöä aamujuoksuun, sillä maratonin startti on klo 10.00. Juoksu kulki hyvin kuulaassa syyskelissä ja kilsoja tuli kevyesti 16. Juoksu tuntui hyvältä, rennolta ja helpolta, mikä lupaili hyvää maratonia ajatellen :) Iltapäivällä kävin vielä golfkierroksella, kun oli niin nätti keli. Kiersin 9-reikää palauttavana lenkkinä ja samalla päätin golfkauden. Sunnuntaipäivän kruunasi vielä sauna ja pizza. Olipa kiva päivä :)

Viikko 40 meni maratoniin valmistautuessa. Maanantaina oli lepopäivä pitkiksen ja golfin jäljiltä. Työpäivääni kuului kuitenkin kaksi jumpan ohjausta ja viimeisen jumpan jälkeen riensin vielä hierontaan. Mietin pitkään, että otanko hieronnan vielä maratonia edeltävälle viikolle, mutta hyvä kokemus kevyestä hieronnasta ennen HCM:a puolsi asia. Ja ainahan se hieronta tekee hyvää :) Myöskin tiistaina pidin juoksun osalta lepopäivän, mutta työpäivän päätteeksi kävin ohjatulla venyttelytunnilla. Keskiviikkona olikin sitten juoksupäivä. Juoksin aamutuimaan reippaan 5 kilsan lenkin sekä alku- ja loppulämmittelynä noin 1,5 kilsaa. Juoksu kulki jälleen hyvin ja meno oli rentoa. Juoksusta jäi hyvä fiilis. Illalla kävin ohjaamassa kuntosaliryhmäni ja tein pienen palauttavan kävelylenkin työpäivän päätteeksi. Vähän alkoi olla jo matkakuumetta ja perhosia vatsassa. Torstaina kävin ohjatulla venyttelytunnilla ennen töihin menoa. Työpäivä oli mielenkiintoinen, sillä sain ohjata ja neuvoa kenkäkaupan asiakkaita kenkien valinnassa ja jalkojen hyvinvoinnissa. Tämmöisiä työpäiviä saisi olla useammin! Illalla olikin sitten edessä pakkauspuuhat ja maratonreittiin tutustumista. Perjantaina minun piti käydä kipaisemassa aamulenkki ennen kentälle lähtöä, mutta päätinkin skipata aamulenkin ja nukkua vähän :)

Maratonin vaiheet voit lukea täältä.

Mitä maratonin jälkeen? Maratonin jälkeisillä viikoilla tunteet vaihtelivat laidasta laitaan. Toisaalta oli haikea ja tyhjä olo, toisaalta vetämätön. Oli sellainen fiilis, että tässäkö tämä kausi nyt sitten oli. Toisaalta taas olin energinen kuin mikä ja mietin, että mihis sitä seuraavaksi lähdetään juoksemaan. Seuraavat viikot annoin kuitenkin elimistöni levätä ja huolsin kehoani. Tein ja harrastin, mitä lystäsi tai olin tekemättä mitään. Hyötyliikuntaa tuli puutarhan syyspuuhissa ja venyttelytunneilla tuli käytyä ahkerasti. Myös hieronta kului ohjelmaan.

Viime viikkojen aikana olen pohtinut viime vuosien harjoittelua ja tämän vuoden juoksujuani. Mitä olen tehnyt? Mitä jättänyt tekemättä? Miten olen kehittynyt? Mitä on jäänyt käteen? Paljon olen saanut kokea ja monia ihania muistoja on jäänyt niin harjoittelusta, matkoista kuin kisoista. Saan olla tyytyväinen, sillä olen saanut treenata terveenä, eikä mitään suurempia kremppoja ole ollut. Olen kiinnittää huomiota sekä ruokavalioon että lepoon ja olen yrittänyt harjoitella monipuolisesti unohtamatta lihashuoltoa. Tänä vuonna tavoitteenani oli juosta 3-4 maratonia ja 1-2 puolikasta. Sain juostua neljä maratonia ja yhden puolikkaan, juosten ennätykseni sekä puolikkaalla että maratonilla. Kuuluminen  HCR Street Teamiin toi mukavia promokeikkoja juoksutapahtumien yhteyteen sekä uusia mielenkiintoisia juoksututtavuuksia. Oli kiva tavata blogituttavuuksia myös livenä. Sain kokea kaksi upeaa maratonireissua ulkomailla Tokiossa ja Zagrebissa. Helsingissä taas sain kokea myrskyjuoksun, joka ei varmasti hevillä unohdu. Turussa taas keskeytys oli lähellä pakara-jalkakrampin takia, mutta sain juostua maaliin ihan kelpo aikaan. Näistä kaikista kokemuksista olen kiitollinen ja iloinen. Olen saanut juoksun kautta myös paljon uusia juoksukavereita, joiden kanssa olen saanut jutella juoksusta, harjoittelusta ja kisoista sekä olemme tsemppanneet toisiamme eteenpäin. Juoksu on ollut henkireikäni, minun oma juttuni.

Olen nyt tätä erää juossut viisi vuotta ja valmentanut itse itseäni.  Olen lukenut vonon pinon juoksulehtiä ja -kirjoja  sekä juoksublogeja etsien tietoa harjoittelusta. Aloitin myös personal trainer- ja ravintovalmentajakoulutukset, jotta saisin lisätietoa kestävyysharjoittelusta ja liikkujan ravitsemusasioista. Viime keväänä osallistuin myös Vauhtisammakon juoksukouluun ja sitä kautta sain sekä vaihtelua että uusia ideoita harjoitteluuni. Oli mielenkiintoista osallistua juoksukouluun ja olla osa juoksuporukkaa. Mietin juoksukoulua yhtenä vaihtoehtona tulevan talven harjoittelussa, mutta juoksukoulun harjoitukset sattuvat juuri minun työiltoihin tiistaille ja torstaille, joten juoksukoulu on näillä näkymin pois suljettu. Olen myös miettinyt, että liittyisin joko Tampereen Maratonklubiin tai Kunto-Pirkkoihin, jos sitä kautta saisin uutta potkua harjoitteluun ja seuraa pitkille lenkeille. Välillä olisi kiva juosta pitkät lenkit porukassa :) Mielessä on käynyt myös se, että alkaisin vetämään viikonloppuisin yhteislenkkejä Tampereella.

Olen viime viikkoina miettinyt myös juoksuvalmentajan palkkaamista. Joka vuosi tulokseni ovat parantuneet ja olen päässyt eteenpäin, mutta nyt on sellainen tunne, että tarvitsisin ulkopuolisen neuvoja ja tsemppausta tekemiseeni. Olen kyllä huomannut heikkouteni ja tehnytkin muutoksia harjoitteluuni, mutta nyt taidan tarvita jonkun, joka arvioisi harjoitteluani ja antaisi sille uuden suunnan ja samalla potkisi meikäläistä eteenpäin.

Olen jo tutkaillut mahdollisia kisoja ensi vuodelle. HCM:n ja Paavo Nurmi Maratonien ajankohtien muuttumiset vaikuttavat jonkin verran juoksusuunnitelmiini. Odotan innolla, millainen on Helsinki City Running Day-tapahtumapäivä ja se on kyllä varmaa, että jonkun matkan tulen toukokuussa Helsingissä juoksemaan. Onko se perinteinen puolikas vai kenties kokonainen? Myös muutama miniloma maratonin parissa ulkomailla kiinnostaa. Tokion maraton helmikuussa huokuttelee jälleen, toisaalta myös syntymäpäivä maraton tammikuussa Madeiralla kiinostaa. Myös Zagrebin maraton syksyllä kiinnostaisi. Vuoden kohokohta tulee olemaan Honolulun maraton. Olen jo kauan haaveillut, että juoksen Havajilla maratonin, kun täytän 50 v. ja nyt on aika toteuttaa tuo haave :) Onneksi on vielä aikaa suunnitella tulevia juoksuja.

Viikot 41-42 menivät tosiaan levätessä ja kehoa huoltaessa sekä tulevia juoksukisoja suunitellessa. Kävin kävelemässä, tein pihahommia ja osallistuin venyttelytunneille. Ohjelmaan kuului myös ravintovalmentaja opintoja. Opiskelussa perehdyimme mm. ravitsemuspsykologiaan, joka oli todella mielenkiintoista ja paljon tuli taas pohdittavaa. Viikolla 43 aloitin taas vähitellen treenamisen, kun juoksujalkaa alkoi jo vipattaa. Juoksukilsoja lokakuussa tuli 125. Lokakuun viimeisenä päivä Kaj Kunnas luennoi aiheesta "Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen avautuu" Luento oli ajatuksia herättävä ja pisti miettimään itselle tärkeitä asioita. Muistakaa olla läsnä, sekä eläkää tässä ja nyt. Siinä ajateltavaa meille kaikille.

Tämmöisillä mietteillä kohti marraskuuta ja uusia haasteita. Mukavaa marraskuuta! -pia-

Zagrebin marathon 2017

Maratonterveiset Zagrebista!

HCM:n jälkeen jäi tunne, että olis kiva juosta vielä yksi maraton syksyllä ja niinpä selailin HCM:n jälkeen netistä mahdollisia kisavaihtoehtoja. Listalle nousi Zagreb, Nizza ja Ateena. Jostain syystä Zagrebin maraton alkoi houkutella ja eipä mennyt kuin viikko, niin ilmoittauduin Zagrebin maratonilleja alkoi omatoimimatkan suunnittelu. Vähän kyllä mietitytti, mihin sitä olen taas itseni pistänyt!

Matkajärjestelyt Ilmoittautuminen maratonille oli helppoa ja nopeaa. Maratonmaksu oli vain 26 euroa. Ennen toukokuun ensimmäistä maksu olisi ollut 20 € ja 2.5-1.9 maksu oli 26 € ja 2.9-1.10 maksu oli 33 €. Maratonin yhteydessä juostiin myös 5 km kisa ja puolimaraton. Kisamaksun jälkeen oli vuorossa lentojen buukkaus. Varasin lennot Munchenin kautta ja hintaa meno-paluu lennolle tuli noin 300 euroa. Hotellin etsimiseen meni sitten pitempi tovi, sillä halusin hotellin keskustasta, läheltä lähtö- ja maalialuetta. Järjestäjien sivuilla suositeltiin kolmea hotellia, joista yksi oli hieman kaupungin ulkopuolella ja kaksi keskustassa. Päädyin kuitenkin Best Western ketjun hotelliin, joka oli kävelyvauhdista riippuen noin 10-15 minuutin päässä keskustasta ja kisa-alueesta. Huoneen hintaan sisältyi buffeeaamiainen klo 6.30-10.30 välillä ja hotellissa oli myös lounas- ja päivällismahdollisuus. Hintaa kolmelle yölle tuli alle 300 euroa. Mielestäni hotellin hinta-laatusuhde oli ok. Kisaa edeltävällä viikolla tuli sähköpostiin viesti maratonin käytännön asioista. Juoksunumeron sai hakea kisaviikolla Intersportista ja kisaviikonloppuna Europahousista. Molemmat sijaitsivat keskustassa lähellä Ben Jelacic aukiota.

Kohti Zagrebia Pientä jännitystä oli ilmassa, kun lensin perjantaina 6.10 Helsingistä Munchenin kautta Zagrebiin. Matka taittui nopeasti Zagrebin matkaoppaita lukiessa ja Saksassa oli aikaa lounaan nauttimiseen. Saavuin illan hämärtyessä lämpimään + 17 asteiseen Zagrebiin. Kentältä otin lentokenttäbussin Zagrebin linja-autoasemalle, jonne matka kesti noin 30 minuuttia ja hintaa tuli n. 2 euroa (30 HRK). Bussiasemalta oli noin 10-15 minuutin kävelymatka hotellille ja kyllä pieni happihyppely ja kävely teki hyvää matkustamisen jälkeen. Illalla kävin vielä hakemassa juoksunumeron Intersportista ja samalla sain kassillisen tavaraa. Kassissa oli proteiini- ja energiajuomaa, geeliä eri muodoissa ja kisapaita. Juoksunumeron haku hoitui nopeasti henkilökorttia näyttämällä. Samalla reissulla kävin hakemassa pientä purtavaa hotellihuoneeseen illan Krotia-Suomi jalkapallopelin seuraamista varten. Upea peli Suomelta!

Lauantaina 7.10 heräsin virkeänä klo 6.30 ja klo 7.00 olin jo nauttimassa aamiaista. Hotellin buffeeaamiainen oli monipuolinen ja kaikille löytyi varmasti syötävää. Myös gluteeniton ruokavalio oli huomioitu. Päivän ohjelmassa oli kevyttä lenkkeilyä Zagrebin keskustassa aurinkoisesta ja lämpimästä kelistä nauttien. Aamupäivällä kiertelin sekä Ylä Zagrebissa että Kaptolin alueella ja päiväunien jälkeen tein iltalenkin kasvitieteellisessä puutarhassa ennen pastapäivällistä. Ennen paluuta hotelille kävin siis nauttimassa pastaa ja iltakahvin herkun kera.  Kiinnostavimmat ja suosituimmat nähtävyydet olivat kävelyetäisyydellä hotellista ja askelia tuli mittariin noin 20 000.

26. Zagreb Marathon Sunnuntaina 8.10 heräsin jälleen klo 6.30 maissa. Aamu valkeni pilvisenä ja mittari näytti + 5 astetta. Edessä oli tämän vuoden neljäs maraton ja kaikenkaikkiaan minun 11. maraton. Kello 7.00 olin jo nauttimassa aamupalaa, joka koostui hedelmistä, leivistä, jugurtista, tuoremehusta ja kahvista. Ei siis ihan perinteinen aamupala ennen maratonia. Aamupalan jälkeen löhöilin hotellihuoneessa ja kuuntelin musaa hakien fiilistä juoksuun. Koska lähtöalueelle oli vain noin 10 minuutin matka, lähdin kisapaikalle vasta tuntia ennen starttia. Juoksuasu hieman mietitytti, sillä mittari näytti + 7 astetta ja iltapäiväksi oli luvattu  puolipilvistä ja + 12-16 astetta. Päädyin lopulta pitkähihaiseen paitaan ja puolipitkiin trikoisiin. Päätin ottaa myös hanskat käteen ainakin alkumatkaan. Vaatteiden vaihto tapahtui teltoissa, samoin varustesäilytys. Vein reppuni säilytykseen vähän enennen lähtöä ja homma hoitui nopeasti. Reppu narikkaan ja käteen sai rannekkeen, jossa oli säilytysnumero.

Tunnelma alkoi vähitellen tiivistyä lähtöalueella ja juoksijoita oli noin 4000. Oli nuorempaa ja vanhempaa juoksijaa, oli vitosen ja puolikkaan juoksijoita sekä maratonin juoksevia. Myös eri kansallisuuksia löytyi. Maratonin yhteydessä juostiin myös Balkanin maratonin mestaruuskisa. Bongasin lähtöalueella myös HCR:llä juosseen unkarilaisen miehen, joka juoksi kahta lippua kantaen. Maratonilla oli 3:30, 3:45, 4:00 ja 4:30 tunnin jänikset ja juoksuaika oli 5:30. Reitillä oli viisi huoltopistettä. Jokaisella pisteellä oli tarjolla vettä ja muilla joko/tai urheilujuomaa, banaania, appelsiinia ja keksiä. Joillakin pisteillä sai vesipullon käteen. Tästä iso plussa. Ainakin meikäläisen on helpompi juoda pullosta kuin mukista juostessa :)

Lähtö tapahtui klo 10.00 Ben Jelacic aukiolta, jossa myös maali sijaitsi. Aukio on Zagrebin pääaukio ja liikenteen solmukohta. Maraton juostiin kahtena kierroksena kaupungin kauduilla keskustassa ja keskustan ulkopuolella. Kadut oli suljettu muulta liikenteeltä meille juoksijoille, joten tilaa ja leveyttä  oli. Myös tästä iso plussa järjestäjille. Maraton juostiin siis kahtena lenkkinä, ensin juostiin pois päin kaupungista noin 8 km ja samaa reittiä takaisin kaupunkiin ja sen jälkeen juostiin kaupungin keskustassa noin 2,5 km lenkki edestakaisin ennen kuin lähdettiin uudelle kierrokselle. Lenkki muistutti kapeaa kahdeksikkoa ja pientä ruuhkaa oli uudelle kierrokselle lähdettäessä, kun puolikkaan ja vitosen juoksijat tulivat maaliin ja maratoonarit lähtivät toiselle kiekalle. Reitti oli tasainen, ilman suurempia nousuja. Pientä loivaa ala- ja ylämäkeä matkalla oli. Keskustassa oli ratikkakiskoja ja silloin ainakin minä sain hieman katsella jalkoihin ja mihin astua. Kilsataulut vaihteli omaan gepsiin nähden noin 10-50 metriä.

Lähtö ja ensimäiset kilsat oli ruuhkaisia, kuten aina. Parista kolmesta kilsasta eteenpäin sai juosta rauhassa pois kaupungin ydin keskustasta. Olin päättänyt lähteä matkaan ilman suurempia tavoitteita. Ajatuksena oli juosta tuntemuksen mukaan ja nauttia juoksemisesta & maisemista. Ensimmäiset kilsat menivät tosiaan pienoisessa ruuhkassa ja sai katsella jalkoihin, ettei kaadu tai juokse edellä olevan kantapäille, mutta kolmen kilsan jälkeen oli tilaa juosta ja oma juoksurytmi löytyi nopeasti. Juoksu lähti alusta asti kulkemaan, joten päätin antaa mennä ja katsoa miten rouvan käy. Ensimmäisellä huoltopisteillä oli hieman ruuhkaa, mutta sen jälkeen sai hyvin napattua juomat tai banaanin puolikkaat. Muutaman huoltopisteen jätin väliin, koska sain hörpittyä vettä pullosta. Vesipullo helpotti huomattavasti omaa juoksemistani ja jatkossa tulen kyllä käyttämään omaa juomapulloa ainakin alkumatkasta.

Juoksin noin 25 kilsaan 5.20 kilometrivauhdilla ja olin yllättynyt, miten helppoa juokseminen oli. Vetoharjoitukset HCR:n jälkeen olivat näköjään tehneet tehtävänsä :) Noin 26 kilsasta 30 kilsaan sain juosta aikalailla itsekseni. Välillä joku meni ohi ja välillä meikäläinen ohitteli. Kannustusta sai pitkin matkaa ja varsinkin keskustassa oli hulinaa, kannustajia  ja läpsyjen antajia. Kilsavauhti tippui yksin juostessa noin 5.30-5.40. Edelleen juoksu tuntui kuitenkin hyvältä ja juoksu eteni hyvin. Myös juoksuasento pysyi hyvänä. Jossain 35 kilsan kohdalla vauhti käväisi 6.00-6.10 kilsavauhdissa ja päätin hakea lisävauhtia musiikkia kuunnellen ja samalla otin ensimmäisen ja ainoan geelin. Sain noustettua vauhdin takaisin 5.30-5.40. Viimeiset viisi kilsaa oli mukava juosta keskellä kaupunkia ihmisten kannustaessa. Viimeisillä kilsoilla oli oikeaa karnevaalitunnelmaa.

Huomasin noin 40 kilsan paikkiella, että neljän tunnin alistus voisi vielä olla mahdollista, mutta ihan ei loppukirini riittänyt. Jaloista ei vaan enää irronnut vauhtia. Pää toimi, mutta jalat ei! Saavuin hyvävoimaisena maaliin ajassa 4:01:15 (chippiaika 4:00:20). Oma kello taas näytti 4:00:25. Olin tyytyväinen juoksuuni ja aikaankin olin tyytyväinen, sillä ennätys tuli ja omassa ikäluokassani olin viides. Koska saavuin maaliin hyvävoimaisena ja tuli vähän sellainen olo, että en ollut ottanut itsestäni kaikkea irti. Vähän myös harmitti oma tyhmyys, kun tuo neljän tunnin alitus jäi noin lähelle. No ompa, mitä tavoitella ensi vuonna :) Maalissa sain upean mitallin kaulaani ja pyyhkeen käteen. Mitallin kanssa "pakolliset" kuvat maalialueella, sitten nopeasti reppu säilytyksestä pois ja lämmintä päälle. Maalialueella oli tarjolla banaania, appelsiinia, suolakeksejä, karkkia ja vettä. Tarjolla oli myös keittolounas ja olutta. Jäin herkuttelemaan maalialueelle ja nauttimaan auringosta, joka oli alkanut paistaa loppumatkasta.

Tankkauksen jälkeen kävelin hotelille suihkuun ja pienen huilauksen jälkeen lähdin pizzalle.  Uni tuli silmään jo klo 20.00.

Nukuin pitkän ja hyvän yön.  Maanantaina 9.10 heräsin jälleen klo 6.30 ja aamupalalla olin jo klo 7.00. Nautin runsaan aamupalan ja ennätyksen kunniaksi nautin myös lasin kuohuvaa, kun sitä kerran oli aamiaisella tarjolla :)

Aamupalan jälkeen lähdin vielä kiertelemään Zagrebin keskustaan ja shoppailemaan. Pakkaamisen jälkeen luovutin huoneen ja jätin vielä matkalaukun hotelille säilytykseen, sillä lentoni lähti vasta illalla. Jatkoin kiertelyä kaupungilla ja kävin lounaalla ennen kuin lähdin lentokentälle. Lento saapui sateiseen Suomeen klo 23.10. Kotiin saavuin jälleen yhtä kokemusta rikkaampana. Tästä on hyvä jatkaa ylimenokauden kautta kohti ensi vuotta ja uusia juoksuja. Mietinnässä on juoksuvalmentajan palkkaaminen, koska nyt tuntuu siltä, että oma valmentaminen on tullut tiensä päähän ja tarvitsen uusia ideoita harjoitteluuni. Katsotaan, mitä syksy ja talvi tuovat tullessaan.

Mielestäni kisajärjestelyt maratonilla toimivat hyvin. Reitti oli hyvä ja tapahtuma kiva. Zagrebiin oli helppo tehdä omatoimimatka ja voin suositella Zagrebin kaupunkimaratonia. Zagreb oli myös edullinen kaupunki.

Matkaterveisin

-pia-