Huomio jalkoihin ja jalkineisiin!

Jalkaterässä on 31 lihasta, 33 niveltä ja 26 luuta, mutta kuinka moni meistä vahvistaa, venyttää ja rentouttaa niitä? Entä milloin olet viimeksi nostanut jalkineet pöydälle ja tutkinut, millaisilla jalkineilla liikut tai millaisilla tossuilla juokset? 

Haudomme jalkateriämme erilaisissa kengissä ympäri vuoden sekä kuormitamme ja rasitamme jalkojamme suurimman osan päivästä, joten sillä, millaisilla jalkineilla liikumme ja miten hoidamme jalkojamme, on merkitystä. Tiesitkö, että jalat liikuttavat meitä elämämme aikana noin 4-5 kertaa maapallon ympäri. Mitä enemmän liikut, sitä tärkeämpää on myös jalkojen hoito.

Ihmisistä noin 90 prosentti kokee elämänsä aikana jalkakipuja ja -vaivoja. Toisille ei tule koskaan jalkoihin vaivoja ja toisille tulee vähän väliä. Toisten jalkapohjat ovat sileät ja pehmeät kuin vauvan pylly ja toisten on karheat kuin santapapaperi. Hoitamalla jalkojamme säännöllisesti edistämme niiden hyvinvointia. Jalkojen säännöllinen tutkiminen ja hoitaminen, jalkajumppa ja liikkuminen ovat tärkeitä jalkaongelmien ehkäisyssä ja hoidossa. Asianmukaisilla jalkineilla ja sopivan kokoisilla sukilla vältytään hiertymiltä ja monilta jalkaongelmilta.  Hyvä yleiskunto tukee myös jalkojen hyvinvointia. Alaraajojen turvotus, nopea väsyminen, liikahikoilu ja asentovirheiden syntyminen voivat johtua heikoista alaraajojen lihaksista. 

Joustava ja hyväkuntoinen iho ehkäisee rasitusoireita sekä hankauksen aiheuttamia kovettumia ja tulehduksia. Kuiva ja joustamaton iho sekä kengän aiheuttama hankaus taas saavat aikaan kitkan, joka altistaa ihomuutoksille. Kovettuma on joustamaton ihopaksunnos, joka on ihon puolustus liialliselle hankaukselle ja paineelle. Esimerkiksi jalkaraspin käyttö voi kiihdyttää ihosolukon kasvua ja lisätä kovettumia, joten raspin käyttöä on syytä välttää. Ihon kovettumistarve vähenee käyttämällä oikean kokoisia kenkiä, sukkia, pehmustavia pohjallisia ja rasvaamalla jalkoja päivittäin sekä jumppaamalla jalkoja. 

Kuva: Kimmo Torkkeli

Jumppaa jalkojasi päivittäin!

Parasta jumppaa jaloille on päivittäinen ja monipuolinen liikunta oman voinnin ja kunnon mukaan. Mitä vähemmän ja yksipuolisemmin liikut, sitä tärkeämpää jalkojen jumppaaminen on, mutta myös paljon liikkuvien tulee jumpata jalkoja, etenkin venyttää ja rentouttaa niitä. Jalkajumppa vahvistaa jalkojen lihaksia sekä ylläpitää lihasten ja nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa. Jumppaamalla voidaan estetää jalan virheasentojen syntymistä ja pahenemista. Jalkajumppa parantaa jalkojen nestekiertoa ja vähentää turvotusta. 

Jalkojen voimisteluliikkeistä tärkeimpiä ovat pohjelihaksia vahvistava ja verenkiertoa vilkastuttava nilkkojen ojennus- ja koukistusliike sekä varpaiden harotus- ja suoristusliike joko sormilla auttaen tai lihasvoimalla tehden. Myös jalkapohjien pieniä lihaksia tulisi aktivoida ja rentouttaa esimerkiksi tennis- tai golfpallolla hieroen. Kesällä hyvää jalkajumppaa on kävellä paljasjaloin tai kevytjalkineilla nurmella ja epätasaisilla alustoilla.

Kuva: Kimmo Torkkeli

Huomioi myös sukat ja jalkineet!

Myös jalkineet ja sukat vaikuttavat paljon jalkojen hyvinvointiin ja ne ovat myös tärkein liikuntavälineemme. Sukat suojaavat jalkoja hankauksilta ja hiertymiltä sekä tietysti lämmittävät jalkoja. Ne toimivat kitkanpoistajina ihon ja kengän välissä sekä siirtävät kosteutta iholta pois. Sukan oikea koko on tärkeää. Liian pienet sukat vetävät varpaita suppuun lisäten varpaiden virheasentoja ja kynsiongelmia sekä turvotusta. Liian pienet sukat lisäävät myös jalkojen hikoilua sekä lisäävät riskiä varvasvälien hautumille. Liian iso sukka puolestaan aiheuttaa hiertymiä ja painaumia. Sukat ovat sopivan kokoiset, kun ne vastaavat jalkojen kokoa ja varpailla on tilaa liikkua sukkien sisällä. Sukassa ei saisi olla saumoja hiertämässä, esimerkiksi kiristävä resori estää jalan luonnollista nestekiertoa.  Materiaalin tulee hengittää ja päästää kosteus lävitse, mutta tuntua silti kuivalta. Sekoitemateriaalista valmistetut sukat siirtävät kosteuden pois iholta paremmin kuin puuvillasukka. Kostea ja märkä sukka aiheuttaa helposti hankaumia ja hiertymiä. Ja sukathan tulee vaihtaa päivittäin.

Kengän tehtävänä on suojata jalkoja ulkoisilta tekijöiltä, kuten kylmyydeltä, kuumuudelta, kolhuilta ja kosteudelta. Jalkineet vaimentavat jalkoihin kohdistuvaa iskua kovilla alustoilla liikuttaessa. Ne suojaavat jalkapohjien omaa iskunvaimenninta, rasvapatjaa. Rasvapatjan oheneminen voi johtaa päkiä- ja kantapääkipuihin. Liikuttaessa kengät tukevat jalkojen asentoa ja edistävät niiden luonnollista toimintaa ja normaalia kävelyä. 

Hyvä kenkä on miellyttävä jalassa, eikä se uutenakaan purista, hierrä eikä hankaa.  Kengän pohjien paksuus tulisi olla on 1-2 cm. Pohjien taipuminen päkiän kohdalta mahdollistaa esteettömän varvastyönnön. Kengän on oltava myös tarpeeksi korkea- ja leveäkärkiset ja niissä on oltava tilaa myös pituussuunnassa varpaille ja kynsille. Kenkien pituus on sopiva, kun niissä on noin 0,5-1,5 cm käyntivara jalan mitan lisäski. Askeleen aikana jalan pituus ja leveys muuttuvat, joten kengässä on oltava ns. käyntivara. Koron tulisi olla joustava, kantapään laajuinen ja korkeudeltaan 2-4 cm. Korkeampi korko kuormittaa liikaa jalan etuosaa. Hyvän kengän kantaosa on luja, riittävän pitkä ja ympäröi kantaluun estäen sen liiallista kallistumista. Suoralestiset kengät auttavat jalkaterää toimimaan suorassa toimintalinjassa kävelyn aikana ja estävät varpaita kääntymästä virheasentoon sekä ohjaa askellusta oikeaan suuntaan.  Taipuisa, joustava ja ohut pohja sekä kiertolöysä kenkä sallii jalan luonnollisen toiminnan. Paras materiaali kenkien päälliseksi on nahka, joka imee ja haihduttaa kosteutta sekä mukautuu käyttäjänsä jalkaan. Liian pienet kengät lisäävät jalkojen hikoilua. Kengät valitaan vuodenajan ja käyttötarkoituksen mukaan. Jalan yksilöllinen rakenne ja kehon paino vaikuttavat myös kengän valintaan. Irrotettava sisäpohja lisää kengän käyttöikää ja hygieniaa.

Suurimmalle osalle löytyy sopivat kengät kenkäkaupoista. Jalan toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset saattavat vaatia kenkiin muutostöitä. Tarvitset yksilölliset erityiskengät, jos jalassasi on vaikea virheasento tai jalan koko ja muoto ovat vahvasti poikkeavat.

Pesua ja rasvausta Jalkojen kunnon tarkistus ja hoito tulisi olla päivittäistä, vaikka jaloisasi ei olisikaan vaivoja. Jalat tulee pestä päivittäin. Yleensä pelkkä vesipesu riittää. Tarvittaessa voi käyttää mietoa saippuaa tai kosteuttavaa perusvoidetta.  Hikoileviin jalkoihin kannattaa käyttää hapanta (pH  < 5,5) pesunestettä, joka vähentää bakteerien kasvua ja hajua. Myös varpaan välit tulee pestä ja kuivata. Liiallinen liottaminen ja kylvettäminen lämpimässä vedessä kuivattaa jalkoja ja ohut varvasvälien iho saattaa hautua rikki. Jalkojen rasvaus pitää ihon kimmoisana ja ehjänä. Kimmoisa iho kestää paremmin mekaanista rasitusta ja suojaa infektioilta. Jalat on hyvä rasvata päivittäin, mutta varpaan välit tulee jättää ilman rasvaa, sillä varvasvälien ohut iho hautuu ja rikkoutuu helposti rasvan vaikutuksesta. Mitä kuivempi iho, sitä rasvaisempaa voidetta tarvitaan. Kuivia ja kovettuneita kohtia on hyvä pehmittää rasvaamalla joko rasvaisella rasvalla tai öljyllä, ei raspaamalla. Käytä rasvaa vain sen verran, mitä iho imee.  Kynsien tehtävä on suojata varpaiden päitä hankaukselta ja paineelta. Kynsien kasvu on yksilöllistä ja kynnet tulee leikata varpaan pään myötäisesti, kulmia pyöristämättä. Oikealla leikkaustavalla vähennetäään kynnen sisäänkasvu.  Jos jaloissa on ongelmia, kannatta jalat tutkituttaa ja hoidattaa jalkojehoitajalla tai jalkaterapeutilla. Minulle on neuvottu, että jalat kannattaa hoidatuttaa jalkojenhoitajalla aina silloin kun vaihtaa talvikengät kesäkenkiin ja kesäkengät talvikenkiin. Ihan hyvä neuvo aktiiviliikkujalle ja miten kevyiltä jalat tuntuvatkaan jalkahoidon jälkeen :)

Miten minä hoidan jalkojani? Välillä hoidan paremmin ja välillä huonommin. Yleensä lomalla ja kesällä tulee kiinnitettyä sekä itseensä että jalkoihinsa enemmän huomiota. Myös ennen ja jälkeen maratonien kiinnitän enemmän huomiota jalkoihini. Jalkani ovat hyvin sietäneet juoksua. Rakkoja ei ole tullut ja yhden kerran on kynsi lähtenyt maratonin jälkeen. Teen suht säännölliseti jalkajumppaa ja rentoutan jalkapohjia rullaamalla golfpallolla. Käyn säännöllisesti huoltamassa jalkani joko jalkojenhoitajalla tai jalkaterapeutilla. Yleensä silloin, kun vaihdan talvikengät kesäkenkiin ja kesäkengät talvikenkiin. Minusta on ihanaa hoidattaa jalkani ammattilaisella ja nauttia hoidettavana olosta :) Ja miten kevyt askel onkaan, kun lähden hoidosta! Rasvaan jalkojani kuuriluontoisesti CCS-jalkavoiteella. Olen kokeillut monia voiteita, mutta CCS-voiteeseen olen tykästynyt. Voide levittyy helposti ja kuivuu nopeasti.  Jo ammattini puolesta pidän tärkeänä jalkojen hyvinvointia ja kiinnitän sekä omiin että lasteni jalkineisiin ja sukkiin huomiota.  Miten sinä hoidat jalkojasi? Muista pitää huolta jaloistasi!

Elokuun treenipäiväkirja

Elokuu alkoi valmistautumisella Helsinki City Maratonille, joten elokuun kaksi ensimmäistä viikkoa meni harjoittelua keventäessä ja elokuun loppu taas maratonista palutellessa sekä tulevia juoksukisoja  suunnitellessa.

Viikko 31 alkoi tehokkaissa merkeissä, sillä auringon noustessa olin jo golfkentällä aloittelemassa golfkierrosta. Ajatuksena oli kiertää 9-reikä, mutta mukava peliseura ja kaunis aamu saivat minut kiertämään 18-reikää! Illalla kävin vielä juoksemassa reippaan lenkin ja illan päätteeksi menin venyttelytunnille. Oikea pohje, takareisi ja pakara olivat kireät, samoin alaselkä. Kyllä on vielä hommaa sekä minulla että hierojalla!

Keskiviikkona oli lepopäivä, koska lähdin minilomalle Tukholmaan. Torstaina lähdin heti aamusta shoppailemaan Tukholman keskustaan ja askelia kertyikin kivasti yli 20 000. Kevyen lounaan ja huilaustauon jälkeen lähdin lenkille Djurgåreniin. Oli kiva juosta useamman vuoden jälkeen taas Djurgårenin upeissa maisemissa ja kyllähän lämmin & kaunis sääkin vaikutti asiaan. Juoksu tuntui hyvältä, eikä pakara-takareisi oireilleet. Lenkin jälkeen suuntasin kulkuni saunaan ja porealtaaseen. Tuntui ihanalta rentouttaa lihaksia poreissa ja ihailla kaunista saaristomaisemaa. Seuraavat kolme päivää pidinkin lepoa ja tein vain lihashuoltoa.

Viikko 32 olikin sitten kisaviikko. Edessäni oli tämän vuoden kolmas maraton ja kaikenkaikkiaan kymmenes maratonini. Olen muutaman vuoden valmistaunut maratonille saman kaavan mukaan ja niinmpä tämäkin viikko meni tutun kaavan mukaan. Maanantaina kävin kiertämässä Pirkkalan golfkentällä 18-reikää ja tiistaina tein viimeisen reippaan lenkin ennen maratonia. Tein myös hyvät pitkät venyttelyt ja illalla kävin vielä hieronnassa. Keskiviikkona pidin lepopäivän ja lähdin mökille nauttimaan lomapäivistä. Torstaina tein mökkitiellä kevyen 20 minuutin iltalenkin peurat seuranani. Otin myös muutamia rentoja vetoja alamäkiin, joita reitille sattui neljä. Perjantaina siirryin mökiltä Helsinkiin. Ensitöikseni kävin hakemassa numeroni ja tutuistuin Expon tarjontaan. Illalla tein kävelylenkin ja kävin syömässä sushia sekä laitoin juoksukamppeet valmiiksi. Lauantaina olikin ikimuistoinen kisapäivä.

HCM 2017- kisaraporttini voit lukea täältä.

Kisan jälkeen kävin saunassa ja matkustin kotiin. Illalla seurasin Lontoon MM-kisoja ja nautin pizzaa ja lasin punaviiniä sekä kertasin myrskyjuoksua. Olipa juoksu! Sunnuntaina kävin golfaamassa ja kiersin18-reikää palauttavana lenkkinä. Kyllä kannatti lähteä kiertämään, sillä sain laskettua tasoitustani - jee!

Viikko 33 meni maratonista palautellessa ja uusia juoksujuttuja suunnitellessa. Maanantaina pidin juoksemisesta lepopäivän ja kävin golfkierroksella. Pehmeä alusta teki tosi hyvää jaloille, samoin rauhallinen kävely. Tiistaina kävin juoksemassa 6 kilsan lenkin ja päälle tein puolentunnin venyttelyt. Juoksu tuntui hyvältä ja mutenkin olo oli hyvä. Keskiviikona pidin lepopäivän ja kävin hierotuttamassa jalat. Kylläpä löytyi makeita kohtia etenkin pakaroista. Torstaina kävin venyttelytunnilla ja illalla maksoin Zagrebin maratonin osallistumismaksun. Ensi viikolla aloitan jälleen treenaamisen kohti maratonia. Aikaa on 52 Päivää :) Perjantaina tein pitkästä aikaa aamulenkin. Olipa outo keli, sillä klo 9.00 lämpötila oli +20 astetta! En valita, kun sain juosta kesävarausteissa :) Perjantaina aloitin Trainer4you:n ravintovalmentaja koulutuksen, joten perjantai ja lauantai menivät opiskelujen parissa. Halauan opintojen myötä saada lisätietoa ravitsemusasioista sekä omaan työhöni että kestävyysharjoitteluun. Kesken opiskelun sain tiedon Turun puukotuksista ja loppuilta meni jotenkin epätodellisessa olotilassa. Ensimmäisenä tuli huoli, miten vanhempani ja veljeni sekä kaverini voivat? Sitten rupesi miettimään, miten Suomessa, minun syntymä- ja kotikaupungissa voi tapahtua jotain tuollaista?  Kuka voi tuollaista tehdä? Miksi? Toisaalta iskua osasi odottaa, mutta aina nämä asiat tulevat lopulta yllätyksenä. Iltaan mahtui monenlaisia tunteita. Ajatukset olivat uhreissa ja loukkaantuneissa sekä heidän läheisissään. Sunnuntaina päätin kokeilla 10-20 kilsan lenkin. Kehoa kuunnellen juoksin 15 km kilsavauhdin ollessa noin 6,00. Pohkeet tuntuivat kireiltä ja nilkat aristivat, mutta muuten juoksu tuntui yllättävän hyvältä. Näyttää siltä, että olen palautunut ihan hyvin maratonilta.

Viikolla 34 aloitin treenaamisen kohti Zagrebin maratonia, joka juostaan sunnuntaina 8.10. Aikaa urakkaan minulla on seitsemän viikkoa. Maanantaina elimistö tuntui väsyneeltä eilisen pitkiksen jäljiltä, joten jätin suosiolla treenit väliin. Illalla kävin tekemässä pienen happihyppelyn kävellen.  Tiistaina kävin juoksemassa 8 kilsan kevyen lenkin ja juoksun jälkeen osallistuin venyttelytunnille. Kyllä kannatti mennä, sillä olin kuin rautakanki ja lihakset kireät kuin viulun kielet. Paljon on kyllä liikkuvuuden ja venttelyn puolella tehtävää. Keskiviikkona menin pitkästä aikaa Warrior-tunnille Fressille. Nyt on sitten syksyn salikausi korkattu ja kyllä teki hyvää sekä kropalle että mielelle. Tunnin jälkeen juoksin vielä hapot pois matolla. Torstaina tein aamulenkin ja lenkin jälkeen menin venyttelytunnille. Illalla kävin vielä kiertämässä 9-reikää, joten päivästä tuli varsinainen teho torstai. Perjantaina pidin ansaitun lepopäivän. Lauantaina vietettiin Suomen Luonnon päivää ja päivä menikin työn merkeissä liikunnan parissa. Työpäivän jälkeen olin niin väsynyt, että päätin jättää juoksulenkin väliin. Taisin olla aika väsynyt, kun tuli nukuttua kellonympäri :) Sunnuntaina heräsin virkeänä ja nautin kaikessa rauhassa kunnon aamupalan ennen kuin lähdin viikon pitkikselle. Juoksin 23 kilsaa kehoa kuunnellen. Kilsavauhti oli noin 6.00-6.12. Juoksu kulki hyvin, ekä pakara-takareiskään enää jumittanut. Muutenkin tuntui, että olen palautunut hyvin maratonista. Hyvä treeniviikko.

Viikko 35 ei alkanut parhaalla mahdollisella tavalla. Aamulla heräsin viluisena ja lihaksiani särki. Ensimmäisenä tuli mieleen, että sunnuntain pitkis oli ollut liian rankka tai sitten olin vilustunut juoksun aikana. Päivän mittaan palelin töissä ja töistä päästyäni makasin loppuillan sohvalla peiton alla. Tiistaina heräsin nenä tukossa, mutta onneksi kuumetta ei sentään ollut. Sekä keskiviikkona että torstaina oli edelleen tukkoinen olo, joten vielä huilaillaan ja parannellaan flunssaa.

Tämmöinen treenikuukausi tällä kertaa. Ihan putkeen ei harjoittelu mennyt, mutta kehoa kuunnellen tätä hommaa tehdään. Juoksua tuli 135 kilsaa ja golfkierroksia viisi.

Mukavaa syyskuuta kaikille!

-pia-

HCM 2017 - What a Day!

Lauantaina 12.8 oli edessä minun viides HCM ja elämäni kymmenes maratoni sekä tämän kesän kolmas maratoni. Matkaan lähtiessäni en kyllä osannut arvata millainen kokemus niin henkisesti kuin fyysisesti tämän vuoden HCM tulee olemaan. Jos olisin tiennyt, en ehkä olisi matkaan lähtenytkään! Tämä oli raskain juoksuni ja kokemuksena tulee kyllä jäämään ikuisesti mieleen, mutta positiivisesti. Ensin 39 km helteessä ja painostavassa säässä ja viimeiset 3 km myrskyssä ja salamoiden loisteessa kohti maalia. No ompa, mitä keinutuolissa muistella!

Ennen maratonia oli monenlaista jännitystä ilmassa, ensinnäkin palautuminen Paavo Nurmi Maratonilta mietitytti. Viime vuonna tuo kuusi viikkoa ei riittänyt palautumiseen, mutta nyt tuntui, että olin palautunut edellisestä urakasta. Oikean pakaran ja takareiden kestäminen mietitytti myös, sillä Paavon jälkeen välillä pakara-takareisi on oireillut ja välillä ei eli pientä epävarmuutta tälläki saralla oli ilmassa. Myös ennustettu myrsky mietitytti ja sääennustetta tuli seurattua tavallista tarkempaan.  Muuten valmistautuminen maratonille sujui kuitenkin suunnitelmien mukaan ja mielestäni hyvin.

Maraton viikolla juoksin kaksi lenkkiä: toinen oli reipasvauhtinen 6 km lenkki ja toinen 4 km ns. verryttelylenkki muutamine vetoineen. Ohjelmaan kuului myös golfia, venyttelyä ja hierontaa sekä lomailua mökillä. Mitään suurempaa tankkausta en tehnyt, vaan söin perusruokaa, vähän enemmän kuitenkin hiilaripitoista ruokaa ja pidin huolta nestetasapainosta. Perjantaina siirryin mökiltä Helsinkiin ja kävin HCM-expossa hakemassa numeroni ja hetken aikaa kiertelin näyttelyosastolla. Illallla tein pienen kävelylenkin Helsingin keskustassa ja kävin syömässä sushia. Ennen nukkumaan menoa laitoin juoksukamat kuntoon ja kävin vielä juoksureitin läpi. Sen verran saaristoelämä vaikutti, että unta ei kovin kauaa tarvinnut odottaa.

Lauantai valkeni aurinkoisena, lämpimänä ja kauniin kesäisenä. Näin jälkeenpäin voisi todeta, että tyyntä myrskyn edellä! Heräsin virkeänä ja olo tuntui hyvältä. Söin kaikessa rauhassa kunnon aamupalan hotellilla. Tankkasin ison lautasellisen kaurapuuroa, leipää ja hedelmiä sekä join pari kuppia kahvia ja tuoremehua.  Aamupäivä meni hotellihuoneessa löhötessä, sillä jostain syystä ei huvittanut lähteä kävelylle kaupungille, kuten aikaisempina vuosina. Kello 12.00 luovutin hotellihuoneen ja lähdin kävellen kohti Telia Arenaa. Matkalla kävin hakemassa banaani-leipä lounaan. Vuosien varrella olen oppinut, että en voi syödä mitään suurempaa noin 2-3 tuntia ennen juoksua. Koska juoksu oli iltapäivällä, söin kunnon aamupalan klo 9 maissa ja klo 12.30 hedelmä-leipä lounaan. Nestettä nautin pitkin päivää pieninä kulauksina. Saavuin klo 13.30 Telia Arenan pukutiloihin, johon minulla oli pääsy HCR Street teamin kautta. Olin Street teamin porukasta ekana pukkarissa, mutta vähitellen muutkin saapuivat paikalle. Karoliina ja Sonja juoksivat myös maratonin ja juttelimme tai oikeastaan höpöttelimme jännistystä pois. Meillä kaikilla oli perhosia vatsassa, mutta eri syistä. Sonja lähti ekalle maratonille, Karoliina ensimmäiselle maratonille vauvan jälkeen ja minä "vanha rouva" taas tämän kesän kolmannelle maratonille. Myös Merituuli tuli paikalle ja hän juoksi tällä kertaa Street Runin.

Kello 14.30 lähdin kohti lähtöaluetta. Porukkaa oli jo lähtöalueella ja osa loikoili vielä puiden varjossa. Tunnelma alkoi tiivistyä lähdön lähestyessä. Juoksijoita oli 73 eri kansallisuudesta ja kaikenkaikkiaan juoksijoita oli 3100. Asettauduin tuttuun tapaan neljän tunnin jänisten taakse odotamaan lähtöä. Ennen lähtöä teimme kuuluttajan opastuksella aaltoja ja kymmenestä yhteen laskimme yhdessä lähtöä. Kello 15.00 tuli lähtökäsky ja ei muuta kuin matkaan.

Ensimmäinen kierros 1-25 km Jostain syystä tänä vuonna oli todella ahdasta juosta ensimmäiset kilsat. Juoksijoita poukkoili sieltä täältä ja osa kiilasi tosi pahasti eteen. Sain myös muutaman kyynerpään kylkeeni. En kyllä muista moista maratonin alkua. Myös ensimmäinen juomapiste meni kaaoksessa. En meinnannut millään saada juomaa ja päätinkin, että jatkossa otan oman pullon mukaan alkataipaleelle. Onneksi seuraava juomapiste sujui vähän paremmin ja loput hyvin. Juoksuruuhka alkoi rauhoittua kolmen neljän kilsan kohdalla ja sain kiinni omasta juoksurytmistä. Ensimmäiset kaksi kilsaa meni paljon hitaammin kuin olin suunnitellut (6,00 min/km). Kilsat 5-12 sujuivat kevyesti juoksusta nauttien. Kuusisaaressa sain Karoliinan kiinni ja vaihdoimme muutaman sanan, kunnes jatkoin omaa tahtiani. Juoksu kulki hyvin ja kilsat taittuivat suunniteltua vauhtia (noin 5,44/ km). Kilsat 13-17 olivat jokseenkin vaikeat helteestä ja painostavasta ilmasta johtuen, mutta hyvä kannustus siivitti juoksua. Lasten kanssa tuli jaettua useampia high-fiveja. Bongasin matkalla myös useampia minimaraton juoksijoita mitallit kaulassa. Ihania pieniä kannustajia :)  Saavuin 21 kilsaan ajassa 2:01:01 eli hieman asettamastani aikataulusta jäljessä. Pitkin reittiä oli todella paljon kannustajia ja baanalla sai viime vuotiseen tapaan hyvää kannustusta. Oli kiva juosta, kun ihmiset kannustivat nimellä. Hienoa, että numerolapussa oli nimi :) Kansalaistorilla näin Street teamin Katjun ja sain uutta puhtia juoksuun. Kiitos Katju kannustuksesta!

Kuvat Marathon Foto

Toinen kierros 26-42 km Telia areenan kohdalta alkoi toinen kierros. Matka jatkui kehoa kuunnellen ja taivasta tarkkailen eteenpäin. Juoksu tuntui ihan hyvältä aina 28 kilsaan asti. Kilsavauhti pysytteli 5,47-5-59 välillä aina 35 kilsaan asti eli ihan hyvää vauhtia etenin hellesäässä. Oikeassa pakarassa alkoi tuntua kipua ja jouduin hiljentämään juoksuvauhtia. Päätin kävellä ja juosta vuorotellen ja kuulostella oloani. Kilsavauhti tippui 6,00 tuntumaan. Sain juoksusta kiinni uudelleen Ruoholahdessa ja pystyin juoksemaan jälleen ihan kelpovauhtia eteenpäin. Osasyynä taisi olla myös taivaalle ilmestyneet tummat pilvet. Jokaisella juomapisteillä join puolimukia vettä ja puoli mukia urheilujuomaa suunnitelmani mukaan. Geelit otin 30 ja 36 kilsan kohdilla. Loppumatkasta urheilujuoma alkoi tökkiä, mutta mitään ongelmia ei juoman suhteen tai imeytymisen suhteen kuitenkaan ollut. Myrskyn alkaessa olin juuri kaartumassa baanalle. Ensin tuli muutama pisara vettä ja sitten taivas repesi. Kova pyörteinen tuuli vei vauhdilla eteenpäin pitkin baanaa. Hyvä, että jalat pysyivät mukana vauhdissa. Baanan tunneleissa oli kannustajia ja me juoksijat tsemppasimme toisiamme eteenpäin. Neljän tunnin väliaikapiste oli poissa, samoin Kansalaistorin kannustuspiste. Juoksu jatkui kaatosateessa ja yhä isommissa lätäköissä kahlatessa kohti maalia. Töölönlahdella oli isoja puunoksia katkennut, aitoja kaatunut ja juomapisteen mukit lentelivät. Taivas oli musta ja salamat läiskyivät taivaalla. Osuvasti kuulokkeistani kuului Virve Rostin Sata salamaa kappale :) Sitä vain puski eteenpäin kohti maalia. Taisi tulla juoksun nopeimmat kilsat myrskyn alkaessa tai niin minusta ainakin tuntui :)

Maali 42,195 m Maali läheni ja tuli helpotuksen tunne, kun näki Telia Areenan valot. Juoksin maaliin vauhdilla, vaikka maalitolpat olivatkin lähteneet lentoon ja sen takia korjattu pois. Maaliin saavuin ajassa 4:19:56  hyvävoimaisena ja likomärkänä, mutta onnellisena. Tulosluettelossa olin sarjassani N45 17. 69 juoksijasta eli ihan kelpo juoksu. Sain mittalin kaulaani ja kuohujuoman käteeni. Muutama kuva areenalla ja äkkiä pukuhuoneeseen ja saunaan lämmittelemään. Olin tyytyväinen juoksuuni ja olin kiitollinen, että selvisin reitiltä ehjänä maaliin. Maaliin tulleessa oli olo, että en enkä ihan heti juokse maratonia, mutta yön jälkeen mieli jo muuttui ja nyt suunnittelen syksylle vielä yhtä maratonia.

Kiitos järjestäjille jälleen kerran hyvin järjestetystä maratonista ja erityiset kiitokset vapaaehtoisille, jotka pitivät juomapisteistä huolta ja samalla kannustivat meitä juoksijoita. Kiitos myös kaikille kannustajille reitin varrella, etenkin pienille tsemppaajille. Onnea myös kaikille juoksijoille. Ensi vuonna puhaltaakin uudet tuulet HCM.n suhteen. Lähtöviivalla ollaan toukokuussa joko HCR:lla tai HCM:lla. Itse pidän tulevaa uudistusta tervetulleena ja odotan mielenkiinnolla uutta juoksutapahtumaa.

Miten sinun HCM sujui?

Maratonterveisin Pia