top of page

Juoksu kausi tuli avattua lauantaina 25.1. Tampereen Maratonklubin hallimaratonilla Pirkkahallissa ja samalla juoksin minun ensimmäisen hallimaratonin.


Valmistautuminen maratonille ei ollut paras mahdollinen, sillä työviikolle sattui useampi pitkä työpäivä ja kahtena päivänä seisoin useamman tunnin ständillä. Viikolla juoksin kaksi viiden kilometrin reipasta lenkkiä ja venyttelin. Ravintopuoli meni monipuolisella perusruualla.



Hieman minua mietitytti, miten pää tulee kestämään 141 kierrosta 300 metrin radalla ja miten kroppa kestää kovaa alustaa, kun en ole pahemmin hallissa ehtinyt juoksemaan. Lähinnä mietin nilkan, polven ja lonkan kestävyyttä. No, lähipäivänä näen, missä lihaksissa ja nivelissä juoksu tuntuu! Myös kuiva sisäilma mietitytti ja jouduinkin juomaan vettä useammin kuin olin suunnitellut. Enää en kyllä valita 4 kierroksen maratoneista, sillä sen verran koville kierrokset ottivat 😂 Onneksi ei sentään tarvinnut itse laskea kierroksia!


Saavuin hallille hyvissä ajoin ja hieman minua jännitti, miten juoksu mahtaa kulkea kesken peruskuntokauden. Numerolapun saatuani siirryin pukuhuoneeseen, jossa oli jo muita juoksijoita valmistautumassa kisaan. Oli kiva nähdä tuttuja ja vaihtaa kuulumisia pitkästä aikaa. Tein lyhyen verryttelyn, napsin muutamia kuvia ja siirryin lähtöön. Maratonille lähti klo 10.00 yhteensä 58 juoksijaa ja kello 12.00 starttasi 43 juoksijaa puolikkaalle.


Tavoitteena oli juosta tasainen juoksu ja suhteellisen hyvin siinä onnistuin. Tavoitteena oli edetä myös mahdollisimman pitkälle ennen kuin puolimaraton starttaa. Ensimmäiset kierrokset haettiin juoksulinjaa ja aika nopeasti juoksujono muodostuikin. Etenin fiiliksen mukaan. Pahemmin ei tarvinnut ohitella juoksijoita ennen kuin puolimaratoonarit tulivat mukaan juoksuun. Hyvin kuitenkin kaikki mahtuivat juoksemaan ja matkan eteni. Huolto oli joka kierroksella ja se toimi hyvin, eikä ruuhkaa ollut. Tarjolla oli urheilujuomaa, mehua, vettä, banaania, rusinoita ja suolakurkkua. Join noin 20 minuutin välein joko urheilujuomaa tai mehua ja suun kuivuessa kävin hörppäämässä vettä. Muutaman suolakurkun otin loppumatkasta ja kofeiinipitoiset geelikarkit 21 ja 35 kilometrin kohdalla.


21,1 km jo takana

Juoksin kierrokset aika tasaisesti. Alkumatkan juoksin noin 5:15-5:30 kilometri vauhdilla ja puolimatkaan vauhti tasaantui 5:40-5:50 paikkeille. Vanha lonkkavaiva alkoi oireilla 34-36 kilometrin paikkeilla ja samalla kierrosajat tippuivat. Loppumatka meni juoksu-kävelynä. Kymmenen kilometrin väliaika oli 54:34:9 ja puolimatkan 1:57:59. Ihan hyvässä vauhdissa olin vielä 30,1 kilometrin kohdalla ajalla 2:52:39. Maaliin pääsin ajassa 4:13:51 ja voitin oman ikäluokkani sarjan, jossa oli kahdeksan osallistujaa 🥇🏆 Naisten yleisessä sarjassakin olisin ollut kolmas. Kiva aloitus kisakaudelle 😊 Kakkukahvit maalissa maistui hyvälle urakan jälkeen. Garmin näytti palautumisajaksi 62 tuntia, joten muutama päivä levätään ja huolletaan kehoa.

Peruskuntokaudelle hyvä juoksu eli olen tyytyväinen juoksuuni ja hallimaraton oli mielenkiintoinen kokemus.


N50-sarjan kolme parasta

Kiva juoksutapahtuma, järjestelyt ja huolto toimivat hyvin. Kiitos Tampereen Maratonklubi!


Juoksuterveisin

-pia-

 

Sain tammikuun alussa kuulla, että fanikuvani Iivo Niskasen kanssa on valittu finaaliin Urheilugaalan ja Finnairin sykähdyttävin fanihetki -kisan finaaliin kolmen muun kuvan kanssa yli 140 kuvan joukosta.

Kuva oli otettu vuoden 2019 Helsinki City Runnin Day juoksutapahtuman yhteydessä, kun minä valmistauduin Helsinki City Doublelle ja Iivo Helsinki City Runille. Kuvassa kaksi sinnikästä ja sisukasta kestävyysurheilijaa, jotka määrätietoisesti harjoittelevat kohti tavoitteitaan ja unelmiaan, toinen ammatikseen ja toinen harrastus mielessä. Kisaprosessi oli mielenkiintoinen ja hieno kokemus, jonka kruunasi kutsu Urheilugaalaan, jota olen aiempina vuosina seurannut tv:n välityksellä.



Torstaina 16.1.2020 lenkkarit vaihtui korkkareihin ja juoksutrikoot mekkoon, kun lähdin kohti Helsinkiä ja Urheilugaalaa. Aamulla kävin kampaajalla ja meikkauksessa, pientä luksusta arkeen. Puoliltapäivin lähdimme ajamaan kohti Helsinkiä. Hotelliin päästyämme vaihdoimme nopeasti vaatteet ja lähdimme Hartwall Areenalle, jonne saavuimme pienoisen ruuhkassa oleskelun jälkeen klo 16.30. Paljon oli jo porukkaa saapunut paikalla ja punaista mattoa pitkin etenimme kohti salia ja seurasimme samalla urheilijoiden haastatteluja. Punaisella matolla näin mielenkiintoisia ihmisiä ja bongailin medioista tuttuja kasvoja. Oli mielenkiintoista kuunnella urheilijoiden haastatteluja ja kokea tunnelma.




Ennen tv-lähetyksen alkamista oli illallinen ja useita palkintojen jakoja. Me fanihetkikisan finalistit istuimme samassa pöydässä ja oli mukava tutustua muihin kisaan osallistuneisiin. Meillä oli tosi mukava ilta ja juttua riitti. Sykähdyttävin fanihetki palkittiin ennen tv-lähetyksen alkua ja voiton vei Santeri jalkapallofani kuvallaan. Voittoa ei siis tullut #sykähdyttävinfanihetki kisassa. Kiitos kaikille äänestäjille ja hengessä mukana olleille. Onnittelut vielä Santerille🌹



Santeri voitti #sykähdyttävinfanihetki-kisan

Illan aikana oli mahtavaa tavata nuoruuden idolit Juha Mieto, Susanna Rahkamo ja Samppa Lajunen. Oli myös hienoa pitää hetki kädessä Kaapo Kakon unoa🏆

Ilta huipentui itse gaalaan ja palkitsemisiin. Tunnelma nousi, kun tv lähetys alkoi. Illan koskettavin hetki oli, kun Anssi Kela esitti Hyppy sumuun kappaleen ja samalla muistettiin Matti Nykästä. Kyyneleet valui monella poskelle, kun muisteltiin vuonna 2019 edesmenneitä mestareita. Itseäni kosketti etenkin nuoren urheilijan ja äidin Mona-Liisa Nousiaisen meneyttyminen 😢


Samppa Lajunen nostettiin Suomen urheilun Hall of Fame -kunniagalleriaan

Juha Mieto

Susanna Rahkamo

Tämän vuotinen gaala oli jalkapallopainotteinen, mutta hienosti nostettiin esille myös naisurheilu. Suomen urheilun Hall of Fame -kunniagalleriaan nostettiin Samppa Lajunen, Riikka Sallinen, Juha Väätäinen ja Matti Nykänen. Ilta huipentui vuoden urheilijan valintaan ja yllätyksenä ei tullut Teemu Pukin valinta vuoden urheilijaksi, eikä Markku Kanervan valinta vuoden valmentajaksi. Itse olisin valinnut vuoden urheilijaksi ratakelaaja Toni Piispasen. Olkapääleikkauksen jälkeen hän kuntoutui MM-kisoihin, joista nappasi kultaa ja hopeaa. Piispanen valittiin Vuoden yleisurheilijaksi ja Vuoden parayleisurheilijaksi. Vuoden valmentajaksi olisin valinnut Kari Jalosen, joka luotsasi "huonon" jääkiekkojoukkkueen maailmanmestariksi.


Vuoden urheilija Teemu Pukki

Oli upea ja mahtava urheilugaala ilta. Monta mukavaa kokemusta jää muistoihin elämään. Kiitos vielä @feelfinnair ja @urheilugaala , kun pääsin kokemaan tämän.


-pia-


 

Innostuin viime vuoden tapaan osallistumaan HCRD-joulukalenteriin, joten joulukuu meni kalenterin myötä lihaskuntoon panostaen ja tietysti aikaa kului myös lenkkipoluilla. Treenasin edelleen ilman harjoitusohjelmaa ja liikuin fiiliksen mukaan. Hetken mielijohteesta päätin osallistua vielä pariin juoksukisaan ja katsoa, missä kunnossa olen.



Tämän vuoden viides maraton tuli vielä juostua, kun innostui joulukuun puolivälissä osallistumaan Tampereen Maratonklubin joulumaratonille. Juoksin maratonin ilman valmisteluja ja ilman sen suurempaa tavoitetta. Startti oli kello 8.00 ja matka juostiin neljänä kierroksen ja yhtenä lyhyenä lisälenkkinä Tahmelan, Pispalan, Hyhkyn, Epilän, Raholan ja Kaarilan alueella. Noin 18 kilometriin juoksin 5:30-5:55 kilometrivauhtia ja siitä eteenpäin vauhti pysytteli 6:00-7:00 kilometrivauhdissa. Maalissa kello näytti 4:25:09 eli juoksu oli ihan tämän vuoden perussettiä. Keskivauhti oli 6:17/ kilometri ja keskisyke oli 153 lyöntiä/ minuutti. Oli kiva juosta pitkästä aikaa aamusta ja porukassa jutellen. Juoksun jälkeen Varalan Urheiluopistolla odotti sauna ja jouluateria.



Lihaskuntoa tosiaan kehitin HCDR -joulukalenterin myötä. Kalenteri sisälsi viikolla yksittäisiä lihaskuntoliikkeitä ja sunnuntaisin oli vuorossa circuit viikon liikkeistä. Muutaman kerran tein myös oman salitreenin. Venyttely kuului viikottain ohjelmaan ja osallistuin myös pitkästä aikaa rentoutustunnille.


Kuva: Helsinki City Running Day

Osallistuin joulukuun lopulla ensimmäistä kertaa myös Tampereen Parkruniin. Minun on pitänyt jo monta kertaa osallistua parkruniin, mutta aina se on jäänyt milloin minkäkin syyn takia. Nyt päätin nimipäiväni kunniaksi osallistua tapahtumaan. Hieman edellispäivän 15 kilometriä tuntui jaloissa ja pikku pakkanen taas tuntui keuhkoissa, mutta muuten juoksu kulki suunnitelman mukaan. Tavoitteena oli juosta 5 kilometriä alle puoleen tuntiin ja siinä onnistuin. Maalissa kello näytti 25:24:0 ja keskivauhti oli noin 5:06/ kilometri eli ihan hyvää vauhtia kipitin tasaisella reitillä. Kiva ja rento tapahtuma, johon tulen varmasti osallistumaan uudelleen. Juoksun jälkeen kävimme nimipäiväni kunniaksi pizzalla.



Kilometrejä kertyi joulukuussa 220 kilometriä ja vuoden aikana tuli yhteensä komeat 2 850 kilometriä. Aika lähelle jäi tuo 3 000 kilometrin rajapyykki. Nytpä tiedän, mitä tavoitella ensi vuonna! Pari kuukautta on pidetty taukoa ohjelmoidusta harjoittelusta ja akut on ladattu kohti ensi vuotta. Harjoitusohjelma ja kisakalenteri tuli laadittua joulunpyhinä.


Hyvää ja liikunnallista vuotta 2020!


Juoksuterveisin

-pia-

 

© 2018 COPYRIGHT TMI PIA NYKÄNEN

 

  • Facebook
  • Instagram
bottom of page